Hei, onko mitään hyviä keinoja saada kosteasta kellarista yhtään kuivempi? Ei vettä lattialla, ei tehty salaojitysta eikä patolevytystä.
Pieni lämpö päällä? Mikä hyvä? Itse ajattelin 10 astetta. Laitoin tavallisen pöytätuuletimen ajastimen taakse puhaltaan pari kertaa vuorokaudessa (saa ilman liikkkuun). Onko kenelläkään kokemuksia kosteudenpoisto laitteista kellarissa?.
Onko mitään helppoa keinoa tutkia kellarin ilmanvaihto, mikä hormi vetää ja mistä tulee korvausilmaa esim. savupipettiä tai muuta, tulitikkua en viitsisi käyttää.
Kellarin kostean ilman vähentämiskikkoja
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Ilmankuivaaja
Nykyisin käytetään melko paljon ilmankuivaajia, joita voi ostaa jo hyvin varustetuista rautakaupoista. Hinnatkaan ei päätä huimaa. Hintataso kuitenkin yleisesti määrittelee myös laadun.
Halvemmat kuivaimet toimivat kondenssiperiaatteella ja niistä pitää johtaa letku esim. lattiakaivoon tai sitten ne on varustettu astialla, joka pitää tyhjentää.
Parhaita kuivaimia ovat sitten Sorbtiokuivaajat, jotka jo maksavatkin jotain, mutta ovat hyvin tehokkaita ja niillä saadaan kuivaksi jo suurempiakin tiloja ja ne eivät ole alttiita jäätymiselle. Näistä saat lisätietoja osoitteesta http://www.kryotherm.fi
Samoilla kuivaimilla voidaan kätevästi kuivata myös ullakoita ja ne ovat pääsääntöisesti kiinteäasenteisia.
Rintamamiestalon kellarin ilmanvaihto on järjestetty piipussa kulkevien ilmanvaihtohormien avulla, joihin yhteys on keskusmuuriin sijoitetuista räppänistä, joissa on sitten erillaisia säätömekanismeja.
Korvausilmaa taas otetaan ulkoseinissä olevista aukoista, joita luvattoman usein on suljettu tunkemalla niihin villahousuja ym. tilkettä. Niitä on jopa peitetty sisäpuolen verhoilun yhteydessä.
Sanoisin että sellainen turvallinen lämpötila kellarissa olisi yli 12 astetta, jolloin kosteuden kondenssiota ei pääsisi tapahtumaan betoniseiniin ja holviin tai kellarissa säilytettäviin tavaroihin.
Lämpötilan lasku kellarissa aiheuttaa suhteellisenkosteuden nousun ja kun lämpötila laskee riittävästi ja kosteutta on ilmassa grammoina sopiva määrä saavutetaan niin sanottu kastepiste, jolloin vesihöyry tiivistyy vedeksi.
Nostamalla lämpötilaa taas käytös muuttuu päinvastaiseksi ja niin kauan kuin kosteus pysyy höyrynä voimme sitä poistaa ulos tuulettamalla.
Painovoimaisen ilmanvaihdon säätäminen on hieman konstikasta, mutta kannattaa aina muistaa, että lämpö karkaa ulospäin viileäpää kohti ja siksi lämpötila kellarissa laskee, ellei lämmitysenergiaa ole riittävästi tarjolla.
Kylmä ei sinänsä tule ulkoa sisäänpäin, joten tuuletusta voidaan käyttää ympäri vuoden, mutta energian hukkaa tulee.
Eristämätön rintamamiestalon kellari on todellinen energiasyöppö, joten sen eristämistä kannattaa harkita vakavasti, takaisinmaksuaika on kuitenkin hyvinkin lyhyt. Samalla ratkeaa myös kosteustekninen toimivuus, kun lämmöneristys asennetaan ulkopuolelle hyvin vesihöyryä läpäisevä.
Halvemmat kuivaimet toimivat kondenssiperiaatteella ja niistä pitää johtaa letku esim. lattiakaivoon tai sitten ne on varustettu astialla, joka pitää tyhjentää.
Parhaita kuivaimia ovat sitten Sorbtiokuivaajat, jotka jo maksavatkin jotain, mutta ovat hyvin tehokkaita ja niillä saadaan kuivaksi jo suurempiakin tiloja ja ne eivät ole alttiita jäätymiselle. Näistä saat lisätietoja osoitteesta http://www.kryotherm.fi
Samoilla kuivaimilla voidaan kätevästi kuivata myös ullakoita ja ne ovat pääsääntöisesti kiinteäasenteisia.
Rintamamiestalon kellarin ilmanvaihto on järjestetty piipussa kulkevien ilmanvaihtohormien avulla, joihin yhteys on keskusmuuriin sijoitetuista räppänistä, joissa on sitten erillaisia säätömekanismeja.
Korvausilmaa taas otetaan ulkoseinissä olevista aukoista, joita luvattoman usein on suljettu tunkemalla niihin villahousuja ym. tilkettä. Niitä on jopa peitetty sisäpuolen verhoilun yhteydessä.
Sanoisin että sellainen turvallinen lämpötila kellarissa olisi yli 12 astetta, jolloin kosteuden kondenssiota ei pääsisi tapahtumaan betoniseiniin ja holviin tai kellarissa säilytettäviin tavaroihin.
Lämpötilan lasku kellarissa aiheuttaa suhteellisenkosteuden nousun ja kun lämpötila laskee riittävästi ja kosteutta on ilmassa grammoina sopiva määrä saavutetaan niin sanottu kastepiste, jolloin vesihöyry tiivistyy vedeksi.
Nostamalla lämpötilaa taas käytös muuttuu päinvastaiseksi ja niin kauan kuin kosteus pysyy höyrynä voimme sitä poistaa ulos tuulettamalla.
Painovoimaisen ilmanvaihdon säätäminen on hieman konstikasta, mutta kannattaa aina muistaa, että lämpö karkaa ulospäin viileäpää kohti ja siksi lämpötila kellarissa laskee, ellei lämmitysenergiaa ole riittävästi tarjolla.
Kylmä ei sinänsä tule ulkoa sisäänpäin, joten tuuletusta voidaan käyttää ympäri vuoden, mutta energian hukkaa tulee.
Eristämätön rintamamiestalon kellari on todellinen energiasyöppö, joten sen eristämistä kannattaa harkita vakavasti, takaisinmaksuaika on kuitenkin hyvinkin lyhyt. Samalla ratkeaa myös kosteustekninen toimivuus, kun lämmöneristys asennetaan ulkopuolelle hyvin vesihöyryä läpäisevä.
Re: Kellarin kostean ilman vähentämiskikkoja
Käypä hakemassa Tamrexista Splintax savutikkuja. Niiden avulla pystyy vähän katsomaan mihin se ilma liikkuu.kaatrane kirjoitti:Onko mitään helppoa keinoa tutkia kellarin ilmanvaihto, mikä hormi vetää ja mistä tulee korvausilmaa esim. savupipettiä tai muuta, tulitikkua en viitsisi käyttää.
Meillä pyörii kellarissa 100 euron ilmankuivain ja kyllähän siihen kosteutta koko ajan kertyy, kesällä hurisee koko ajan, talvella vähemmän. Tosin en tiedä riittääkö sellaisen teho sitten jos kellarissa on todella kosteaa. Meillä kuivain on lähinnä siksi että pyykit ja pesuhuone kuivuu nopeammin.
-Antti
Onko siellä kellarissa tarpeeksi ilmanvaihtoluukkuja, jotta kostea ilma pääsee ulos? Itsellä on edessä parin lisäreiän teko, kun öljysäiliö on tukkinut yhden ja perunakellarissa ei ole tuloilmareikää ollenkaan. Jos ilma pääsee vaihtumaan kunnolla, eikä tuloilma ole luvattoman kosteaa (ts. tule jostain toisesta, kosteuden vaivaamasta kellarin osasta), pitäis sen maasta betonin läpi nousevankin kosteudenkin haihtua kohtuullisen tehokkaasti. Pelkkä ilman liike ei siis riitä, vaan kosteuden pitää myös päästä pois kellarista.
jos kellarin kosteus on kova, mutta ei kuiteskaan vettä näkyvissä, voiko siitä tulla hometta?
siis terveydelle haitallista?
kun onhan noita perunakellareita yms. ollut aina ja homeesta en ole koskaan kuullut.
meillä aika kostea ja kylmä kellari. hometta ei näkyvissä eikä siellä haise kun pelkkä kellari, mut noi homeitiöt mietityttää, et onko niitä, kerta on kosteutta...
siis terveydelle haitallista?
kun onhan noita perunakellareita yms. ollut aina ja homeesta en ole koskaan kuullut.
meillä aika kostea ja kylmä kellari. hometta ei näkyvissä eikä siellä haise kun pelkkä kellari, mut noi homeitiöt mietityttää, et onko niitä, kerta on kosteutta...
Re: Kellarin kostean ilman vähentämiskikkoja
Muualla asuvat voivat tilata myös postimyynnistä http://www.spek.fi -> verkkokauppa --> muut tuotteetAnak kirjoitti:Käypä hakemassa Tamrexista Splintax savutikkuja. Niiden avulla pystyy vähän katsomaan mihin se ilma liikkuu.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Home kellarissa varsin yleistä
Juuri tuollainen maakellarin haju kielii homesienestä kellarissa.
Homeinen kellari on varsin yleinen ja homesieni tarvitsee kasvaakseen, riittävästi kosteutta, happea ja pölyä ravinteeksi.
Riittävästä kosteusmäärästä on hieman ristiriitaistakin tietoa, mutta sanoisin yli 80 prosentin lukemien suhteellista kosteutta olevan jo riittävä.
Suhteellinen kosteus on suhdeluku, joka ilmoittaa, kuinka paljon kosteutta ilmaan mahtuu, ennenkuin se kyllästyy vedeksi. Lämpötilan nostaminen laskee suhteellista kosteutta, koska lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä grammoina enemmän kosteutta. Taas lämpötilan laskeminen nostaa suhdelukua. Siis lämpö ja lämmittäminen on aina eduksi. Viilentäminen taas riski.
Varsin yksinkertaisella ja halvalla hiuskosteusmittarilla voit seurata kellarin kosteusolosuhteita luotettavasti ja sellaisen voi ostaa vaikka paikallisesta prismasta.
Homeinen kellari on varsin yleinen ja homesieni tarvitsee kasvaakseen, riittävästi kosteutta, happea ja pölyä ravinteeksi.
Riittävästä kosteusmäärästä on hieman ristiriitaistakin tietoa, mutta sanoisin yli 80 prosentin lukemien suhteellista kosteutta olevan jo riittävä.
Suhteellinen kosteus on suhdeluku, joka ilmoittaa, kuinka paljon kosteutta ilmaan mahtuu, ennenkuin se kyllästyy vedeksi. Lämpötilan nostaminen laskee suhteellista kosteutta, koska lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä grammoina enemmän kosteutta. Taas lämpötilan laskeminen nostaa suhdelukua. Siis lämpö ja lämmittäminen on aina eduksi. Viilentäminen taas riski.
Varsin yksinkertaisella ja halvalla hiuskosteusmittarilla voit seurata kellarin kosteusolosuhteita luotettavasti ja sellaisen voi ostaa vaikka paikallisesta prismasta.
Kysynpähän vielä kerran:
(Kosteuseriste..miksi ihmeessä-viestiketjusta)
Rankemmanpuoleinen vaatimus.
Kun lahoamisesta puhutaan niin tarkoitetaan tietysti puurakenteita.
Kivirakenteiden ei todellakaan kellarissa tarvitse olla niin kuivia, että siellä pitäisi voida iskeä kiinni puutavaraa betonilattioihin tai -seiniin ihan tuosta vaan ja vielä peittää ne muovikelmuilla. Vai suositteletko tämmöistä ja annat vielä takuunkin kun fuktisolien kanssa pelataan oikeaoppisesti? Tulee niin kuivaa, että lahoaminenkaan ei ole mahdollista?
Tarkoittaako ylläoleva lauseesi seuraavaa:
Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä (Fuktisol/Isodrän) ohjeiden mukaisesti kellarin ulkoseinissä ja lattialaatan alapuolella, kellarin betoniseinä on niin kuiva, että siihen voidaan huoletta kiinnittää suoraan puukoolaus+ ohut villaeriste ja mikä tahansa levyrakenne (+kosteusulku/vesieriste). Edelleen; voidaanko kellarin kuivan tilan betonilattiaan asentaa huoletta puukoolaus ja siihen lautalattia tai vaihtoehtoisesti parketti?
Oletetaan tietysti, että salaojat ovat asianmukaisesti asennettu, seinän vierustojen maat on kallistettu poispäin talosta ja kattovedet johdettu rännisysteemillä pois. Anturat ovat tietenkin edelleen maakosteudessa kiinni.
(Kosteuseriste..miksi ihmeessä-viestiketjusta)
Matti Alander: rakenteen tulee aina olla niin kuiva, ettei lahoaminenkaan ole mahdollista.
Rankemmanpuoleinen vaatimus. Kun lahoamisesta puhutaan niin tarkoitetaan tietysti puurakenteita.
Kivirakenteiden ei todellakaan kellarissa tarvitse olla niin kuivia, että siellä pitäisi voida iskeä kiinni puutavaraa betonilattioihin tai -seiniin ihan tuosta vaan ja vielä peittää ne muovikelmuilla. Vai suositteletko tämmöistä ja annat vielä takuunkin kun fuktisolien kanssa pelataan oikeaoppisesti? Tulee niin kuivaa, että lahoaminenkaan ei ole mahdollista?
Tarkoittaako ylläoleva lauseesi seuraavaa:
Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä (Fuktisol/Isodrän) ohjeiden mukaisesti kellarin ulkoseinissä ja lattialaatan alapuolella, kellarin betoniseinä on niin kuiva, että siihen voidaan huoletta kiinnittää suoraan puukoolaus+ ohut villaeriste ja mikä tahansa levyrakenne (+kosteusulku/vesieriste). Edelleen; voidaanko kellarin kuivan tilan betonilattiaan asentaa huoletta puukoolaus ja siihen lautalattia tai vaihtoehtoisesti parketti?
Oletetaan tietysti, että salaojat ovat asianmukaisesti asennettu, seinän vierustojen maat on kallistettu poispäin talosta ja kattovedet johdettu rännisysteemillä pois. Anturat ovat tietenkin edelleen maakosteudessa kiinni.
mun mielestä kellari on aina kellari ja kosteus siten myös mahdollista vaikka olis mitkä konstit.
en ikimaailmassa ottas keltsuani asuinkäyttöön, koska se on maan alla.
siis tämähän on tietenkin vaan mun mielipide!!!
vaikka salaojitukset ja kaikki ois tehty kunnolla niin jotenkin tuntuu että maan alla on aina kosteutta sen verran että kosteus on mahdollista tulla keltsuun.
meillä on edelliset asukkaat 3 vuotta sit tehny salaojitukset ja toimineet on, tosin kosteutta yhden seinän lattianrajassa on. onko tuo siis merkki huonosta salaojituksesta vaiko normaalia?
lattia kellarissa on alkuperäinen...siis maanpäälle suoraan betoni, ei eristyksiä tms. seinät on kalkkimaalattu.
seinissä ei mitään eristettä, se patolevy vai mikä nyt olikaan niin on ulkopuolella ja maa viistoitettu seinältä poispäin.
lämmitys olis mahdollista kun kamina saatas raahattua paikoilleen, sähköpattereita ei kulujen takia kiehtos ottaa käyttöön.
mut mites toi betoni seinä reagoi sit siihen että kylmää tilaa lämmitetään?
siis kun selvästi kylmä ja lämmin kohtaa ni eiks siitä synny kosteutta vai haihtuuko se jotenkin eikä tiivisty ainakaan pinnoille?
ois vaikka mitä mielessä tästä kellarihommasta!!!
en ikimaailmassa ottas keltsuani asuinkäyttöön, koska se on maan alla.
siis tämähän on tietenkin vaan mun mielipide!!!
vaikka salaojitukset ja kaikki ois tehty kunnolla niin jotenkin tuntuu että maan alla on aina kosteutta sen verran että kosteus on mahdollista tulla keltsuun.
meillä on edelliset asukkaat 3 vuotta sit tehny salaojitukset ja toimineet on, tosin kosteutta yhden seinän lattianrajassa on. onko tuo siis merkki huonosta salaojituksesta vaiko normaalia?
lattia kellarissa on alkuperäinen...siis maanpäälle suoraan betoni, ei eristyksiä tms. seinät on kalkkimaalattu.
seinissä ei mitään eristettä, se patolevy vai mikä nyt olikaan niin on ulkopuolella ja maa viistoitettu seinältä poispäin.
lämmitys olis mahdollista kun kamina saatas raahattua paikoilleen, sähköpattereita ei kulujen takia kiehtos ottaa käyttöön.
mut mites toi betoni seinä reagoi sit siihen että kylmää tilaa lämmitetään?
siis kun selvästi kylmä ja lämmin kohtaa ni eiks siitä synny kosteutta vai haihtuuko se jotenkin eikä tiivisty ainakaan pinnoille?
ois vaikka mitä mielessä tästä kellarihommasta!!!
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kuivuu salaojittavilla eristeillä
Kyllä kuivuu salaojittavilla lämmöneristeillä.
Aikaa kuluu 1-2 vuotta riippuen betonin tiheydestä.
Lopputuloksena on yleisesti n. 40 % suhteellinen kosteus ja lähdetty on kellarinseinän alaosasta n. 80 % lukemista.
Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä, voidaan sisäpuoli verhoilla tiiveilläkin pinnoilla, ei vaikuta betoniseinän kuivumiseen, mutta kylläkin sisäilman kuivuminen hidastuu jonkin verran.
Syytä on kuitenkin varmuuden maksimoimiseksi käyttää koolingin alla pikihuopaa.
Sisäpuolisia eristeitä tulisi Fuktisolin kanssa tulisi välttää, koska kuivuminen hidastuu. Mikäli ulkopuolella on 100 mm Fuktisolia, niin maksimi sisäpuolella on samanarvoista eristettä 50 mm. Höyrynsulun voi laittaa mikäli käyttää kivivillaa.
seppajalle vastaus: Kosteus alaosassa kellarinseinää on tyypillistä patolevyrakenteelle ja se johtuu kapillaarisesta kosteudennoususta, sekä patolevyn höyrynsulun omaisesta toimivuudesta.
En suosittele sisäpuolisia pinnoitteita patolevyrakenteeseen.
Myös tavaran varastoimista kiinni betoniseinään tai lattiaan tulisi homehtumisvaaran takia välttää.
Kellarin lämmittäminen on aina eduksi ja ainakin betonin pintalämpötila nousee, sekä samalla kondenssiriski vähenee. Energiaa kuitenkin menee melkoisesti taivaan tuuliin.
Aikaa kuluu 1-2 vuotta riippuen betonin tiheydestä.
Lopputuloksena on yleisesti n. 40 % suhteellinen kosteus ja lähdetty on kellarinseinän alaosasta n. 80 % lukemista.
Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä, voidaan sisäpuoli verhoilla tiiveilläkin pinnoilla, ei vaikuta betoniseinän kuivumiseen, mutta kylläkin sisäilman kuivuminen hidastuu jonkin verran.
Syytä on kuitenkin varmuuden maksimoimiseksi käyttää koolingin alla pikihuopaa.
Sisäpuolisia eristeitä tulisi Fuktisolin kanssa tulisi välttää, koska kuivuminen hidastuu. Mikäli ulkopuolella on 100 mm Fuktisolia, niin maksimi sisäpuolella on samanarvoista eristettä 50 mm. Höyrynsulun voi laittaa mikäli käyttää kivivillaa.
seppajalle vastaus: Kosteus alaosassa kellarinseinää on tyypillistä patolevyrakenteelle ja se johtuu kapillaarisesta kosteudennoususta, sekä patolevyn höyrynsulun omaisesta toimivuudesta.
En suosittele sisäpuolisia pinnoitteita patolevyrakenteeseen.
Myös tavaran varastoimista kiinni betoniseinään tai lattiaan tulisi homehtumisvaaran takia välttää.
Kellarin lämmittäminen on aina eduksi ja ainakin betonin pintalämpötila nousee, sekä samalla kondenssiriski vähenee. Energiaa kuitenkin menee melkoisesti taivaan tuuliin.
Pojat ja tytöt, ei nyt tehdä tästä taas juupas eipäs keskustelua.
Tässä kun taas päästään siihen, että asiat voi tehdä monella eri tavalla ja kaikki voivat olla toimivia tai toimimattomia. Joku tapa vaan maksaa enemmän... Tämä vääntö kun on jo niin monta kertaa nähty, eikä se koskaan luultavasti tule päättymään kaikkia tyydyttävään tilaan.
Tässä nyt kuitenkin puhuttiin kellarin ilman kuivaamisesta käsittääkseni ilman mitään isoja remppoja.
A ja O on, että jostain tulee ilmaa ja jostain poistuu. Lämpö tekee tosiaan aina hyvää, pienen lämmön ylläpitäminen ei kauheita maksa.
Meillä kellari on ihan asuinkäytössä ja sieltä löytyy kondenssikuivain merkkiä Midea (a la tavaratalo Hong Kong), tuo ei kuluta kovinkaan paljon sähköä (300w max.) ja tuottaa hieman ylimääräistä lämpöä. Tosin viemäri olisi hyvä löytyä, muuten joudut kokoajan tyhjentämään tuota säiliötä. Meillä tosin pääasiallisen lämmityksen kellarissa hoitaa pesuhuoneessa lattialämmitys, yksi vesikiertoinen patteri oleskelutilassa ja iso varaaja joka tuottaa jonkin verran hukkalämpöä.
Pieni lämpöpatteri voisi myös olla ihan ok ratkaisu, esim. joku 300-800w. Lisäksi pieni lämpö kellarissa saattaa auttaa ylemmän kerroksen lämmityksessä. Ainakin meillä vanhan autotallin muuttaminen lämpimäksi tilaksi auttoi selkeästi yläpuolella olevan makkarin lattian lämpöön. Joten osa kustannuksista tulee takaisin yläkerran lämmittämisen pienempinä kustannuksina. Vähän sama kuin vintin käyttöön ottaminen, aika moni on ilmoitellut ettei lämmityskustannukset ole kovinkaan paljon nousseet.
Piru kun pitääkin olla ylitöissä... pitää siis rientää ja jatkaa juttua myöhemmin.
Tässä kun taas päästään siihen, että asiat voi tehdä monella eri tavalla ja kaikki voivat olla toimivia tai toimimattomia. Joku tapa vaan maksaa enemmän... Tämä vääntö kun on jo niin monta kertaa nähty, eikä se koskaan luultavasti tule päättymään kaikkia tyydyttävään tilaan.
Tässä nyt kuitenkin puhuttiin kellarin ilman kuivaamisesta käsittääkseni ilman mitään isoja remppoja.
A ja O on, että jostain tulee ilmaa ja jostain poistuu. Lämpö tekee tosiaan aina hyvää, pienen lämmön ylläpitäminen ei kauheita maksa.
Meillä kellari on ihan asuinkäytössä ja sieltä löytyy kondenssikuivain merkkiä Midea (a la tavaratalo Hong Kong), tuo ei kuluta kovinkaan paljon sähköä (300w max.) ja tuottaa hieman ylimääräistä lämpöä. Tosin viemäri olisi hyvä löytyä, muuten joudut kokoajan tyhjentämään tuota säiliötä. Meillä tosin pääasiallisen lämmityksen kellarissa hoitaa pesuhuoneessa lattialämmitys, yksi vesikiertoinen patteri oleskelutilassa ja iso varaaja joka tuottaa jonkin verran hukkalämpöä.
Pieni lämpöpatteri voisi myös olla ihan ok ratkaisu, esim. joku 300-800w. Lisäksi pieni lämpö kellarissa saattaa auttaa ylemmän kerroksen lämmityksessä. Ainakin meillä vanhan autotallin muuttaminen lämpimäksi tilaksi auttoi selkeästi yläpuolella olevan makkarin lattian lämpöön. Joten osa kustannuksista tulee takaisin yläkerran lämmittämisen pienempinä kustannuksina. Vähän sama kuin vintin käyttöön ottaminen, aika moni on ilmoitellut ettei lämmityskustannukset ole kovinkaan paljon nousseet.
Piru kun pitääkin olla ylitöissä... pitää siis rientää ja jatkaa juttua myöhemmin.