Kalkkilaasti?

[Rölli]

Jaahans.

Pirtin ristuksenvanha uuni kaipais uutta pintaa. Satakuntalais-hämäläinen ns."pilariuuni" kyseessä, alunperin kalkkivellillä/laastilla pinnoitettu, ja joku älypää kiskaissut jonkun maalin pintaan. Pinnoite on pahoin rapautunut, ja nyt olen saanut suurimman osan rapsutellut irti. Ja uutta pitäis laittaa mutta mitä?


Paikalla poikennut muurari sanoi notta antiikkilaastia. Ei oikeen kuulosta hyvältä, eikös se ole sementtilaastia? Tuommoinen monimutkainen, täysin savella kasattu kivikasa elänee jonkinverran lämmitessään. Mahdollisimman originaalinkaltaista kalkkilaastia tekis mieli, mutta lietsun k-raudassa (vaihteeks...) kalkkilaastia kysyessäni myyjät katsoivat minua niinkuin olisin kysynyt nestekaasutelevisiota. Googlettelin ja löysin esim. tuommoisen http://www.kivira.fi/Tuotekortit/bayosan/RK38.pdf

Onko kellään kokemuksia valmiskalkkilaasteista, millasia levittää, millain pysyy? Vai löytyykö joku joka on itse sekoitellut laastinsa kalkista ja hiekasta? Vinkkejä/neuvoja/niksejä?

(juu ja tiedän että kalkkilaastipinta tummuu ja imee likaa, ja sen ohi kulkiessaan saa helposti liituraidat pukuunsa jne...)

[sou]

Kerro miten kävi ja mistä löysit laastit jos tuohon puhtaaseen kalkkilaastiin päädyt. Antiikkilaastissa on kalkkimurskaa ja sideaineena valkosementtiä - ainakin yhden tuotekortin mukaan. Ei sekään kai huonoin vaihtoehto ole.

[Pekka Huhta]

Ei se antiikkilaasti oo huonoin millään lailla mutta kalkkilaasti on kyllä tommosen vanhan sortin savenklimpin päällä parempi.

Tuo linkinkalkki näytti ihan hyvältä. Jos rupee itse sammutetusta kalkista ja sannasta sitä tekemään niin siinä tarttee kyllä enempi taitoa kuin mitä tavalliselta ekan kerran rapparilta löytyy, en uskaltais ruveta het alkuunsa kokeilemaan semmoisella.

Nuo "ristuksenvanhat" pirtinuunit on kyllä niin paljolti arvotavaraa, että siinä kyllä voisi olla ihan ammattimiehen paikka. Vaikka Metsäkylän Navetan osaajasivulta löytyy semmosia muurareita, jotka ymmärtää tommosten värkkien päälle.

http://www.metsankylannavetta.fi/osaajat/

Antiikkilaasti keksittiin 60-luvulla kun Hämeen linnaa korjattiin vankityövoimalla ja piti keksiä semmoinen mämmi jota sakke sakkovanki ja repa rantarosvo osasi yhtäläisesti sotkea seinään. Vastaavaa tuotetta ei maan rajojen ulkopuolella juuri tunneta, että tää on ihan kotoperäinen blandis.

Kalkkipinta on hieno, ja jos liituamista ja likaantumista haluaa välttää niin maalaa sen kalkkimaalilla johon on pannut pikkuisen rasvatonta maitoa joukkoon. Maidon kaseiini kiillottaa pintaa sen verta että liituaminen lakkaa ja pinta kestää vähän pyyhkimistä.

Pekka

[sou]

Mitenhän, toimisikohan fesconin rappauslaasti?
FESCON RAPPAUSLAASTI KS 65/35/600

Tuossa on kyllä myös sementtiä - tietääkö kukaan mikä on noissa antiikkilaasteissa se valkosementin osuus?

Maxitilla on näköjään myös kalkkilaasteja:
http://80.248.160.64/products/ProductSe ... uctID=3807
Serpo 109 Hydraulinen kalkkipohja (KKh 10/90/500)
Serpo 142 Kalkkilaasti (K 100/850)
Serpo 144 Kalkkilaasti hieno (K 100/750)
Serpo 148 Hydraulinen kalkkilaasti (KKh 40/60/500)
Serpo 152 Hydraulinen kalkkilaasti hieno (KKh 40/60/500)

Säkkikoko 25kg, mutta vain tilaustuotteena(?). Onko kenelläkään kokemusta näistä tai vastaavista - säkkihinta tietty kiinnostaa myös aina.

[Rölli]

Soittelin Yvin rautiaan, ja toimittavat maxitin serpo 142:sta viikon varoitusajalla hintaan 16,30€/25kg.(listahinta, ei tingitty vielä)

Tuoteselosteen mukaan sisältää hiekkaa ja kalkkia, ei muuta. Taidan koettaa sitä. Eipä tässä kai mitään sen vakavampaa voi tapahtua, kuin että tavara rapisee alas omia aikojaan.


Kyllähän ammattilaiset taitoineen olisivat kova sana, mutta valitettavasti ei ole noita liliuksen tuloja... Eli ns. nollabudjetilla mennään.

Uuninreppana näyttää muutenkin olevan elämänsä ehtoopuolella, kun niitä epämääräisiä, ammoin paikattuja halkeamia on siellä täällä, joku korkkas irtikin tuossa kun vähän enemmän lämmitti (heinäkuusta asti lämmitelty pikkuhiljaa). Paikkailin sen vanhalla savilaastilla, toivon että pitää. Tulipesä -jonne muuten menee metriset halot- on aikalailla rapautunut, mutta tuo muurari kyllä sanoi että voi vielä käyttää. Omaan ja vieraiden silmään se näyttää aika pahalta...

Sitten joskus kun olen iso ja rikas niin palkkaan kunnon muurarin, joka tarvittaessa purkaa ja kasaa uunin uudestaan, mutta äkkirikastumista odotellessa yritän vain olla polttamatta koko rytökärpänpesää...

[rintsikka-60]

tälläin vois kokeilla rappausta.
lämmität uunin kuumaksi,
kastelet sitä vähän, lyöt
rappauskynnet.
sitten mäiskit rappuksen ja
hierrät. pääasia että uuni
hohkaa. tekemisellä on
kiire koska rappaus kuivuu
äkkiä. ai miksi näin.
uunin kylmetessä rappauksen ja
uunin pinnan väliin jää
ilmatila ja näin ollen rappaus
ei halkeile uunia lämmittäessä.
mutta parempi ois antaa
ammattilaiselle. siellä teillä
päin niitä riittää.

[dumonsa]

Ei tuo kalkkilaastin tekeminen nyt niin vaikeaa ole, minäkin sitä osaan tehdä ja vain nainen olen ... Nähtävästi Suomessa alkaa kalkkilaastien osaaminen hävitä, harmi, sen verra upeita juttuja siitä saa tehtyä.
Tuo ensimmäisen viestin laasti ei missään nimessä voi olla puhdasta kalkkilaastia kun sitä voi kipsialustalle laittaa. Kalkki kun ei vaan kipsin päällä pysy jos ei siihen kaikenlaisia lisäaineita laita. Ja muistakaa, että kalkkilaastin kanssa täytyy olla tosi varovainen ja suojella kädet: puolen päivän aikana saa kädet kyllä sellaiseen kuntoon, että kuukausi menee ennen kuin haavat umpeaa.
Pohjan täyttyy olla hyvin kasteltu, jotta kalkki ehtii "kalkkiintua", Ranskalaiset ammattimiehet neuvovat kastelemaan edellisenä päivänä niin paljon kuin vain vettä imee ja sitten vielâ tunti ennen aloittamista. Ja siihenhän voi lisätä vaikka savea, ja silloinhan se tarttuu ja on levitettävissä helpommin kuin voi! Voisit vaikka yrittää sellaista että panet 1.5 voluumia kalkkia (CL), 1.5 voluumia savea (noin 30% savimaata, mulla on ohjeet sen mittaamiseksi, jos tarvitset) ja 5 voluumia hiekkaa, 0/2 tai 0/4 rakeista, riippuen miten sileân pinnan haluat. Ja senhän voi sitten vaikka värittää jälkikäteen "kalkkivedellä", jos ei hiekan ja saven antama väri miellytä. Ja sitte vielä: oikein ja hyvin tehty kalkkilaasti ei ikinä liitua! Meilla on niitä aika monella seinällä ja takaan, että puhtaina pysytään kun ohi kävellään...
Sanna

[Rölli]

Kiitos dumonsa, valaisevaa. Tuo saven määrittely kiinnostaisi ihan noin yleistiedon kantilta.

Unohdan suosiolla sen rappauksen, kun ei ole ammattitutkintoa suoritettuna. Ei ole monesta muustakaan jutusta, vaikka kaikenlaista on tullut tehtyä. Muunmuassa rapattua, tosin vain tavan seinää. Toistaiseksi raplinkini on pysynyt seinässä, kai se kohta putoaa kun kuulee etten ollutkaan ammattilainen...

Tyydyn kalkkivellisivelyyn, unohdan haaveilemani hieman tasaisemman pinnan.

[dumonsa]

Hei,
Tässä tämä resepti saven osuuden määrittelyksi:
Ota lasipurkki johon sinulla on kansi. Täytä se puoliksi maalla. Lisää vettä niin, että purkki tulee tayteen. Pane kansi kiinni. Sekoita kunnolla ja anna laskeutua tunnin. Sekoita uudelleen. Hiekka laskeutuu nopeasti pohjalle, savi on sen yläpuolella, vedestä tulee kirkasta. Saven ja hiekan väli on helposti nähtävissä. Savi on "hienompaa" ja "tiiviimpää". Siitä sitten vain laskellaan saven osuus.
Että helppoa! Jos savea on yli 30% pitää lisätä hiekkaa, ja jos liian vähän, niin vaikka kalkkia.
Savi-kalkki laasti tarttuu tosi hyvin, kuivuminen vain kestää vähän kauemmin. Olen tuohon lisännyt pellavan "palasia" (osana hiekkaa) ja tulee tosi kivan näköinen tulos! Eikä minullakaan ole koulutusta tuohon laastin "heittelyyn", toimistotössä olen, mutta silti hyvin pysyy seinillä...
Sanna

[dumonsa]

Vielä tuosta kalkkisivelystä. Pane saman verra vettä kuin kalkkia, kostuta hyvin kalkittava pinta, kunnolla edellisena paivana ja sitten viela tunti ennen aloittamista. Älä uhohda sekoittaa usein, sillä kalkki laskeutuu nopeasti. Jos saat CL-kalkkia, on parempi valmistaa sekoitus jo vaikka pari päivää aikaisemmin. Älä unohda suojata käsiäsi, sivele ne vaikka vielä etikalla ennen hanskojen vetämistä, sekin auttaa, ja uudelleen työn jälkeen (happo neutraloi kalkin emäksisyyden). Kalkki nimittäin "poltaa" ihon tosi pahasti, mutta on ainoa laasti jonka jälkeen seinä vielä "hengittää", sanovat, että lusikallinenkin sementtiä ehkäisee tuon hengittämisen.

Sanna

[maalari]

1920- ja siitä eteen_päin on suomessa käytetty sementtiä vahvikkeena kalkki laastin teossa.

.. ja siihenkin on syynsä... ja mikä myöskin puoltaa ajattelua että miksi teen 1200 luvun metodein kun asun vaikka 1930 luvun talossa?

Totta kait on híennoa tehdä itse mutta ei tuo ihan ilmaista ole,, koska sammutettu kalkki tuppaa olemaan aika kallista 30e 10L ?? siis vain kalkin osuus..ja jonkin erikoistyön kustannukset saattaa karata...

Tuosta olen samaa mieltä että oikein kalkittu ei liitunnu / hieromalla mitään ei jää käteen

ja tietysti tuo laastin valmistus on järkevää jos nuo tarvittavat aines osat saa jostain järkevillä kustannuksilla...