Millainen lisälämmitys?

[1purehell]

Minulla on 35v sitten tehty 2-kerroksinen täystiilitalo, johon haluaisin tehdä päivitystä lämmitysjärjestelmään:

-Talon asuinpinta-ala kahdessa kerroksessa on 270m2 (huonekorkeus 2,5), josta on umpinaisilla väliseinillä eroitettu 45m2 huoneisto, joka on myös kahdessa kerroksessa.

-Lämmönjako on vesikiertoinen patterilämmitys.

-Ilmanvaihto on koneellinen, läpi koko rakennuksen.

-Sisälämpötila on mukava +20,5- +21 astetta.

-Nykyisin lämpiää öljyllä ja suuremmassa huoneistossa on suuri varaava takka ja leivinuuni -yhdistelmä.

-Eristykset yms. perusjutut ovat kunnossa. (puhallusvillaa on yläpohjassa 60cm, kattila on uusittu, poltin huollettu, tiivistykset tarkistettu, ikkunat ja ovet uusittu 8v sitten jne.)

Öljyä paloi viime vuonna n. 3000L. Tämä ennen yläpohjan lisäeristämisen.

Talossa asuu toistaiseksi vain kaksi ihmistä, joista toinen siinä erillisessä huoneistossa. Itse olen työmatkoilla reilu 200 päivää vuodesta ("3 viikkoa pois ja 2 kotona" -tyylillä)

Naapuri taas on viikot pois ja asuu huoneistossa viikonloput (3 päivää)

Tämä em. asumisjärjestely estää takan jatkuvan lämmittämisen, mutta toisaalta säästää käyttövedessä. On toki otettava huomioon, että taloon saattaa (toivottavasti) myöhemmin muuttaa (naispuoleisia) ihmisiä, jonka jälkeen elämäntyyli ja rytmi voi hiukan normalisoitua. Veden kulutus tällöin nousee huomattavasti.

Erehdyin kokeilemaan pellettiä, mutta pellettilaitteistojen toimintavarmuus on sitä luokkaa, ettei niitä voi suositella pahimmille vihamiehillekään. (kalliit oppirahat tuli maksettua) Kattila on toki pellettikattila, johon on lisätty turbulenssielimiä paremman hyötysuhteen saamiseksi öljyllä. Palokaasujen lämpötilat ovat ainakin ok.

Talossa on alakerrassa mukavan viileää kesällä. Lisäviilennystä ei siis tarvita. Yläkerrassa lämpö kohoaa kesäisin kuitenkin hiukan liian korkeaksi. (Musta jyrkkäharjainen katto)

Mitähän tekis? Lisäisinkö ilmalämpöpumpun yläkertaan kahdella erillisellä sisäyksiköllä (kumpaankin huoneistoon), vai olisiko jotain muita järkeviä keinoja, millä voisi öljynkulutusta entisestään vähentää? Automaattista sen olla pitää, minulla on muutakin tekemistä, kuin puuhastella päivittäin jumiutuvien pellettiruuvien ja viikottain hajoavan polttimen kanssa.

Jos ilmalämpöpumppu, niin minkäs kokoinen olisi järkevää tuon kokoiseen taloon? Ihan pelkän yläkerran kattava, vai niin että tehoa piisaa koko talon lämmitykseen?

[rautarunnari]

[1purehell]

Niin? Lisäkysymyksiä saa esittää?

[Jokapaikanhöylä]

Lainatakseni ilmettäsi ja tulkitakseni sitä omaani verraten: Mitä ihmettä oikeen pitäisi tehdä? Öljy on kallista joo... Tuotanoin, kannattaisikohan asentaa järjestelmään varsin yksinkertainen ja energiaa säästävä säädin... Siis sellanen, joka laskee huoneistojen lämmöt alas, vaikkapa +15C:een asukkaiden poissaollessa ja nostaisi taas yhdellä napin painalluksella... Tietty se pitäisi olla käytettävissä kummastakin huoneistosta erikseen ja näin ollen myös vaikuttaa kumpaankin huoneistoon erikseen...

Noh, muutapa en nyt oikeen keksi, tarkasta selonteosta huolimatta ei ihan auennut tuo koko kysymyksen tarkoitusperä.. Saattaa toki vuorokaudenajallakin olla osuutta asiaan

[1purehell]

Olen pahoillani epäselvästä kysymyksen asettelusta. Siis; Em. lähtökohdat huomioonottaen, jos asennan esimerkiksi sen ilmalämpöpumpun, niin onko siitä taloudellista hyötyä öljylämmityksen kanssa, jos sen teho piisaa lämmittämään ainoastaan yläkertaa? Vai onko syytä hankkia sen verran suuri, että se lämmittää tarvittaessa koko talon tai sitten kaksi (tai jopa 3) erillistä laitetta?


Tuo lämmön alentaminen kotona/poissa -systeemillä, ei ainakaan kovin muutaman päivän vuoksi taida kannattaa, kun koko talon kivimassan uudelleen lämmittäminen ottaa taas runsaasti energiaa. Ja kun toisen huoneiston lämpötilan tulisi olla eri... Ei taida maksaa vaivaa.

Hankala tapaus ja hankala kysymys...

[romeo]

Minusta vastaus on ilmalämpöpumppu mutta tarkempaan kokoonpanoon on vaikea vastata. Kyllähän se ILP aina hyötyä tuo, toki enemmän jos pystyy kattaman isomman alan yhdellä pumpulla (tai sisäyksiköllä).

Kannattaa esittää ongelma pohjapiirrustuksineen lampopumppufoorumilla
http://lampopumput.info/foorumi jossa on monta alan tietäjää vastaamassa.

[sou]

Ilma-vesi-lämpöpumppu voisi hoitaa lämmityksen. Käyttää jakeluun jo olemassaolevaa patteriverkostoa. Ylös ilmalämpöpumppu jos jäähdytystä haluaa sitten kesällä. Näin ainakin saisi automaattisen systeemin. Maalämpö voisi olla ihan varteenotettava tai mahdollisesti kaukolämpö.
Pelkkä ilmalämpöpumppu lämmittimenä voi kovemmilla pakkasilla mennä jo askeettisuuden puolelle..

[Energiatohtori]

Jaahas, haastavalta kuulostaa mutta koitetaan nyt kuitenkin. Lämmitysjärjestelmän putkien eristäminen auttaa kummasti (yleensä pannuhuoneessa ja kellarissa jos on tarvetta). Ne toimivat ylimääräisenä patterina tilassa jota ei tarvitse lämmittää.

Ylimääräisten tilojen lämpötilan pudottaminen alle kahteenkymppiin ja varastotilojen vaikka kahteentoista asteeseen helpottaapi kummasti. Asteen pudotus = 5% säästö kyseisen huoneen lämmityskuluissa.

Käyttöveden kulutuksen pienentäminen pienentää öljynkulutusta ja säästää vesimaksuissa. Vaikka kulutus onkin ilmeisesti pieni, niin kuitenkin siellä on saavutettavissa hyviä säästöjä oikeilla välineillä. Paljonko teillä kuluu vettä henkilöä kohti? Normaali kulutus ok-talossa on 120-150 litraa päivässä. Siitä on tosihelppo pudottaa vähintään kolmasosa pois.

Koneellinen ilmanvaihto on aikamoinen syöppö. Kuluttaa sähköä ja lämmitysenergiaa. Ilmanvaihtoa voisi ohjata pienemmälle vaikka viikkokellolla tai parilla asuntokohtaisella kytkimellä silloin kun ketään ei ole kotona. Jos mahdollista, niin hyvällä lämmön talteenotolla varustettu laite on paras vaihtoehto. Hyvällä tarkoitan yli 70% lämmön talteenottoa.

Tuo jo mainittu säädin shunttiventtiiliin on myös hyvä. Se säätelee patteriverkostossa kulkevan veden lämpöä ulkolämpötilan mukaan. Turhan kuumaa ei siis kierrätetä putkissa vaan juuri sopivaa --> lämpöhäviöt pienenevät oleellisesti ja patteriputket eivät hehku tulipunaisina ympäri vuoden.

Aurinkokeräimet katolle ovat yksi vaihtoehto, mutta vaatii varaajan. Säästääkö itsensä takaisin? Riippuu paljon laitteiston hinnasta ja tarvittavista lisähankinnoista.

Olisikohan siinä nyt alkuun eväitä?

Antti

[JukkaI]

Jos sinussa on vähäkään on ropelihatun vikaa niin VILP. Laita VILPpi kattilaveden ylläpitoon esim 40 asteisena ja tietysti se shuntti siihen lämmitysveden kiertoon.
Olisiko tuossa kokeilemisen arvoinen juttu:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2392.0

Vähin mitä voit tehdä on se, että varmistat patteritermarien olemassaolon ja kunnon.

[1purehell]

Kiitoksia hyvistä ideoista! Olen tässä hiukan kysellyt tarjouksia ja nyt onkin piakkoin tarkoitus laittaa ILP tuonne pienempään huoneistoon pitämään lämmitystä yllä. Isompaan huoneistoon ei toistaiseksi vielä ILP:iä, mutta automaattisuntin kotona/poissa -kytkin tulee huolehtimaan lämmönalennuksesta poissaollessani ja siihen ajastin tai tekstiviestilaite (jollainen on ylimääräisenä) ohjaamaan sitä, ettei tarvi palella, kun tulee kotiin. Takankin käyttöä pitää lisätä nykyisestä. On vähän jäänyt oman laiskuuden vuoksi...

Onhan tuossa tönössä kaikkea pientä vielä parannettavaa. Yläpohjaan (kylmälle ullakolle), vie ovi joka on eristetty 50mm styroksilla. -> vaihtoon. Samoiten vaihtuu yksi alakerran ulko-ovista, jossa ei ole kuin yksi tiivistekantti ja se tuntuu kädellä hiukan kylmältä, vaikka ei kovin vanha olekkaan. Pannuhuoneen putkistoissa ei ole vasta kuin hätäiseen vedetty 10mm solumuovi eriste ja tarkoituksena on lisätä niihin kauttaaltaan kunnolliset ja paksut villa+folio eristeet.

Ilmanvaihtokojeeseen on tarkoitus lisätä jonkinlainen kesä/talvi -läppä, jolloin lämmön talteenotto ei joudu niin koville kovilla pakkasilla.


Kun ottaa huomioon lähtökohdan, niin parannus on uskomaton. Pelkästään kattilan vaihto pienensi kulutusta reilu 1000 litraa/vuosi. Kaikki pannuhuoneen putket olivat eristämättä ja pannuhuoneen ovessa oli suora reikä polttimen käyttöilmalle (eli siitä näkyi suoraan ulos). Voi kuvitella miten paljon pelkistä lämmitysputkista hukkui lämpöä jossain -40 asteen pakkasessa, joita täälläpäin oli vielä 5 vuotta sitten...

[maanma]

Kunnolla eristetty (nykymääräysten mukaan) vintti ei meillä lämpene edes helteellä läkähdyttävän kuumaksi. En ole nyt ihan varma mihin eristettä laitoitte, mutta alkoi epäilyttämään ettei ylimmän katon puolelle, mihin se pitäisi laittaa.

Onko painovoimainen kiertovesi vai pumppukierto?
Onko automaattista suntinkääntäjää tai patteritermostaatteja?

Panostaisin ensimmäisenä 70 luvun tiilitaloo ulkoseinien eristykseen jos ne on alkuperäiset ja ylimmät eristeet on jo laitettu. Tästä seuraa kuitenkin vaatimus koneelliselle ilmanvaihdolle. Onko tietoa ulkoseinien ilmavälistä tiilen ja eristen välissä? Entä nouseeko maakosteutta sokkeliin (niin ettei maali pysy kahta vuotta kauempaa)?

VILP on toki vaihtoehto, mutta kallis (pl Ultimate) sellainen ja ei edes optimaalinen patterikiertoon. Lattialämmityskiertoon sopisi erinomaisesti. Maalämpö on sama, mutta vielä kalliimpi. Itse en valitsisi maalämpöä vaan ennemminkin VILPin tai PILPin.

Pellettiä en nykyään suosittele helpolla. Sanon vaan että tietynlaisille ihmisille se sopii - etenkin kun sattuu valitseman sopivan polttimen ja löytyy sopivasti tilaa siilolle sekä on aikaa touhuta tuhkan kanssa. Parhaimmillaan se on vanhalle klapeila lämmittäjille.