Polyureetaanilla lisäeristäminen yläpohjassa, kokemuksia?
Polyureetaanilla lisäeristäminen yläpohjassa, kokemuksia?
Onko kokemusta (mielellään pitkältä ajalta) SPU-levyllä lisäeristämisestä yläpohjassa(suomeksi: yläkerran viistossa sisäkatossa) vanhan rakenteen päällä(alapuolella)?
Levyt voisi kuulemma laittaa suoraan hengittävään rakenteeseen kiinni, jos huolehtii, ettei kerrosten väliin jää ilmarakoa, jonne pääsee kylmää ilmaa kosteutta vedeksi tiivistämään.
Nyt rakenne ulkoa sisälle seuraava:saumapelti, huopa, ruodelaudotus 22mm(tiivis), kattokannattajien (17,5cm) välissä 22mm rimoilla ja kovalevyllä tehty ilmarako n. 20mm, 15cm purua, 22mm huokoinen puukuitulevy. jonka päälle suunnitteilla lisäeristykseksi polyuretaanilevy 30mm, jonka päälle rimoitus ja paneeli.
En mielellään käyttäisi muuta kuin puupohjaisia materiaaleja, mutta muutaman vuoden palelemisen jälkeen olen alkanut pohtia, olisiko tässä kohtaa viisasta joustaa oikeaoppisuudesta.
Levyt voisi kuulemma laittaa suoraan hengittävään rakenteeseen kiinni, jos huolehtii, ettei kerrosten väliin jää ilmarakoa, jonne pääsee kylmää ilmaa kosteutta vedeksi tiivistämään.
Nyt rakenne ulkoa sisälle seuraava:saumapelti, huopa, ruodelaudotus 22mm(tiivis), kattokannattajien (17,5cm) välissä 22mm rimoilla ja kovalevyllä tehty ilmarako n. 20mm, 15cm purua, 22mm huokoinen puukuitulevy. jonka päälle suunnitteilla lisäeristykseksi polyuretaanilevy 30mm, jonka päälle rimoitus ja paneeli.
En mielellään käyttäisi muuta kuin puupohjaisia materiaaleja, mutta muutaman vuoden palelemisen jälkeen olen alkanut pohtia, olisiko tässä kohtaa viisasta joustaa oikeaoppisuudesta.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
SPU Vintti-iita
Vintti-Iita asennusohje sanoo, eettä tuuletusraon on oltava vähintään 50mm. Kuinkas se sinulla toteutuu? Kts http://www.spu.fi/index.php?sivu=2068
FinnFoamille laittaisin vähintään saman. FinnFoam voisi olla halvempi. Homman voi tehdä myös EPS:llä (EPS:n omien ohjeiden mukaan).
FinnFoamille laittaisin vähintään saman. FinnFoam voisi olla halvempi. Homman voi tehdä myös EPS:llä (EPS:n omien ohjeiden mukaan).
Katon rakenne on toiminut 3-4 vuotta OK ilmeisesti, koska siinä on vain puupohjaisia materiaaleja, ja päässyt kuivumaan molempiin suuntiin. Ohut tuuletusrakokin on ollut siten riittävä. Ainakaan ullakolla ei ole kosteutta ollut havaittavissa.
Talon toisessa päässä vastaava rakenne ilman minkäänlaista tuuletusrakoa täytti juuri 49 vuotta ja voinee sanoa, että toimii vaikkei ihan nykymääräyksien mukainen olekaan.
Tuuletusrako ei vastaisi suositusta, mutta toisaalta PU-levyn ja tuuletuskohdan välissä olisi 15 cm purua ja n. 2 cm puukuitulevyä. Muuttaakohan ko. rakenne tuulettuvuusvaatimusta?
Kiusaus on suuri laittaa vaan eriste nykyisen päälle. Muussa tapauksessa purut täytyy ottaa pois katosta ja tehdä eristys kokonaan alusta esim. maanman ehdotettamien ohjeiden mukaan.
Talon toisessa päässä vastaava rakenne ilman minkäänlaista tuuletusrakoa täytti juuri 49 vuotta ja voinee sanoa, että toimii vaikkei ihan nykymääräyksien mukainen olekaan.
Tuuletusrako ei vastaisi suositusta, mutta toisaalta PU-levyn ja tuuletuskohdan välissä olisi 15 cm purua ja n. 2 cm puukuitulevyä. Muuttaakohan ko. rakenne tuulettuvuusvaatimusta?
Kiusaus on suuri laittaa vaan eriste nykyisen päälle. Muussa tapauksessa purut täytyy ottaa pois katosta ja tehdä eristys kokonaan alusta esim. maanman ehdotettamien ohjeiden mukaan.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Minun ratkaisuni
Itse aion jättää 70mm tuuletusraon - eli 5" kattopakkien väliin tulee 50mm FinnFoam. Minulla on betonitiilikatto, jonka alla huopa tai tervapaperi ja raakalaudoitus. Itselläni on tarkoitus rakentaa koontiallas kaltevien Finnfoamien alle. Ruotsalaiset tyyppi ratkaisut laittavat tähän kaukalon kohtaan Kutterilastua nopeuttamaan valuneen veden haihtumista.
En itse kyllä laittaisi tuota SPUta sen vanhan päälle purkamatta vanhaa.
Mielestäni sinulla on myös peltikaton omistajana todellinen kondenssiriski. Ongelma syntyy kun kattohuopa menee jostain kohtaa rikki. Siksi tuuletusvälistä ei kannata tinkiä. Kondenssivettä tulee tällöin ihan oikeasti paljon. Siltikin pitää käydä tarkastamassa tilanne muutaman kerran vuodessa. Ylemmistä kerroksista tullut vesi kun ei tule enää läpi vaan valuu jonnekkin alaspäin.
Eräällä tuttavallani kävi uuden peltikaton aluskatteen kanssa juuri näin, kun oli tehnyt siihen vahingossa reiän. Kastui kaikki vastaikään asennetut villat - tänä kesänä.
En itse kyllä laittaisi tuota SPUta sen vanhan päälle purkamatta vanhaa.
Mielestäni sinulla on myös peltikaton omistajana todellinen kondenssiriski. Ongelma syntyy kun kattohuopa menee jostain kohtaa rikki. Siksi tuuletusvälistä ei kannata tinkiä. Kondenssivettä tulee tällöin ihan oikeasti paljon. Siltikin pitää käydä tarkastamassa tilanne muutaman kerran vuodessa. Ylemmistä kerroksista tullut vesi kun ei tule enää läpi vaan valuu jonnekkin alaspäin.
Eräällä tuttavallani kävi uuden peltikaton aluskatteen kanssa juuri näin, kun oli tehnyt siihen vahingossa reiän. Kastui kaikki vastaikään asennetut villat - tänä kesänä.
Luin juuri SPU-systems:n sivuilta ohjeita ja erityisesti lausunnon tuuletusraon suuruudesta. Tulin taas samaan johtopäätökseen kuin ennenkin: Puutaloon puuta, ei muuta!
Ilmeisesti riski kosteuden kerääntymiselle kasvaa, kun eriste tehostuu ja tuuletusraon ilma jäähtyy. Tälloin se ei enää haihduta talvella, vain kesällä. Se voi riittää, tai sitten ei.
Taidan kääntää vain pattereita suuremmalle tai jatkaa villapaidan käyttöä toistaiseksi. Vaikka onkin kylmä, ei ainakaan tarvitse purkaa kosteuden lahottamia kattotuoleja parin vuoden päästä.
Kiitoksia kommenteista. Olisi kuitenkin kiva vielä kuulla, jos jollakulla olisi pitkänajan kokemusta PU-levyn käyttämisestä vastaavissa tilanteissa.
Tarkastamisvinkistäsi: Mitenkähän pääsisi tarkastamaan kosteustilanteen ruodelaudoissa ja kattotuoleissa lähellä räystästä, minne mahdolliset kondenssivedet valuvat? Onkohan esim. olemassa jotain anturia, minkä voisi valuttaa harjalta tuuletusraossa räystäälle asti?
Ilmeisesti riski kosteuden kerääntymiselle kasvaa, kun eriste tehostuu ja tuuletusraon ilma jäähtyy. Tälloin se ei enää haihduta talvella, vain kesällä. Se voi riittää, tai sitten ei.
Taidan kääntää vain pattereita suuremmalle tai jatkaa villapaidan käyttöä toistaiseksi. Vaikka onkin kylmä, ei ainakaan tarvitse purkaa kosteuden lahottamia kattotuoleja parin vuoden päästä.
Kiitoksia kommenteista. Olisi kuitenkin kiva vielä kuulla, jos jollakulla olisi pitkänajan kokemusta PU-levyn käyttämisestä vastaavissa tilanteissa.
Tarkastamisvinkistäsi: Mitenkähän pääsisi tarkastamaan kosteustilanteen ruodelaudoissa ja kattotuoleissa lähellä räystästä, minne mahdolliset kondenssivedet valuvat? Onkohan esim. olemassa jotain anturia, minkä voisi valuttaa harjalta tuuletusraossa räystäälle asti?
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Kondenssin tarkkailu
Meillä ei tulla ottamaa käyttöön vinttiä koko leveydeltä vaan reunoihin jää ryömintätila. Ryömintätila tulee olemaan varsin matala. Taskulampulla sitten kuikuillan, että onko kosteutta kattotuoleissa.
Harjalle tulee jäämään noin 70cm korkea kolmion mallinen tila, joka tulee tuulettumaan ulkoseinään päätykolmioon ylös asennettavista venttiileistä ulos.
Perusperiaate rakenteessa on se, että ilma lämpenee tässä tuuletusraossa ja nousee ylöspäin ja virtaa päätyventtileistä ulos.
Eristeen parantuessa lämmöstä syntyvä ilmavirtaus vähenee ja ilmavirtaus sisälappeessa hidastuu.
Kyllä ylätilaankin luukku tarkastusta varten pitää tehdä.
Tuulettumaton kondenssivesi valuu kaltevaa pintaa pitkin alas. Mitä alla sitten on niin se kastuu. Meillä tähän tulee keräilyallas, johon laitetaan kutterinlastua. Sauma keräilyaltaaseen vesieristetään.
Meillä koko FinnFoam eristekerroksen paksuudeksi tulee noin 150mm. Tämä aikaansaisi pulloefektin, jos päädytkin tehtäisiin samalla tavoin. päätyihin tulee kuitenkin 100mm Isolina pellava tai Vital Puukuitu, jonka päälle sisäpuolella 12 mm Lämpöleijona (tai Huokoleijona). Lisäksi tietysti iv hormeihin tehdään lähdöt. Näin suuri eristämisen tarve syntyy kellarista vinttiin johtavista avoportaista. Tässä rakenteessa on perinteisesti käytetty vain 70mm Vintti-Iitaa. Uusien kohteiden eristysvaatimus on 170mm SPU eristettä.
Ryömintätilan osalta 100mm puru+100mm kutterilasturakenne vaihdetaan 100mm puru+175mm kivivilla rakenteeksi.
Rankenteen korjaus on myös haasteellinen tehtävä. Se oikeastaan pitää tehdä jatkossa ylhäältä päin.
Vintin lämmityksestä vielä sen verran, että ilmalämpöpumppu on suunnitelmassa, koska vinttiä pitää ehkä myös jäähdyttää kesällä. -7 astetta kovemmat pakkaset mennään suorasähköllä (ainakin ensialkuun).
Harjalle tulee jäämään noin 70cm korkea kolmion mallinen tila, joka tulee tuulettumaan ulkoseinään päätykolmioon ylös asennettavista venttiileistä ulos.
Perusperiaate rakenteessa on se, että ilma lämpenee tässä tuuletusraossa ja nousee ylöspäin ja virtaa päätyventtileistä ulos.
Eristeen parantuessa lämmöstä syntyvä ilmavirtaus vähenee ja ilmavirtaus sisälappeessa hidastuu.
Kyllä ylätilaankin luukku tarkastusta varten pitää tehdä.
Tuulettumaton kondenssivesi valuu kaltevaa pintaa pitkin alas. Mitä alla sitten on niin se kastuu. Meillä tähän tulee keräilyallas, johon laitetaan kutterinlastua. Sauma keräilyaltaaseen vesieristetään.
Meillä koko FinnFoam eristekerroksen paksuudeksi tulee noin 150mm. Tämä aikaansaisi pulloefektin, jos päädytkin tehtäisiin samalla tavoin. päätyihin tulee kuitenkin 100mm Isolina pellava tai Vital Puukuitu, jonka päälle sisäpuolella 12 mm Lämpöleijona (tai Huokoleijona). Lisäksi tietysti iv hormeihin tehdään lähdöt. Näin suuri eristämisen tarve syntyy kellarista vinttiin johtavista avoportaista. Tässä rakenteessa on perinteisesti käytetty vain 70mm Vintti-Iitaa. Uusien kohteiden eristysvaatimus on 170mm SPU eristettä.
Ryömintätilan osalta 100mm puru+100mm kutterilasturakenne vaihdetaan 100mm puru+175mm kivivilla rakenteeksi.
Rankenteen korjaus on myös haasteellinen tehtävä. Se oikeastaan pitää tehdä jatkossa ylhäältä päin.
Vintin lämmityksestä vielä sen verran, että ilmalämpöpumppu on suunnitelmassa, koska vinttiä pitää ehkä myös jäähdyttää kesällä. -7 astetta kovemmat pakkaset mennään suorasähköllä (ainakin ensialkuun).
Minullakin lämpöongelma on nimenomaan portaikossa, jossa ohut eristekerros saa aikaan sen, että ylhäällä oleva ilma jäähtyy ja laskeutuu. Samalla alhaalla oleva patterien lämmittämä ilma nousee ylöspäin. Portaita pitkin suorastaan tuulee kylmää ilmaa yläkerrasta eteiseen. Lämpömittarin mukaan lämpötila on kuitenkin portaikossa n. 18-20. Talon energian kulutus mielestäni kohtuullinen. Suorasähkölämmitys n. 130e/kk. Talon koko 7,6mx8,5m, kellarista 1/4 lämmintä tilaa ja käytännössä koko yläkerta yhtä 4,5m pitkää sivu-ullakkoa lukuunottamatta myös.
Ryömintätila-ajatus on hyvä, mutta ei minulla enää mahdollinen. Yläkerta otettu käyttöön "seinästä seinään".
Ryömintätila-ajatus on hyvä, mutta ei minulla enää mahdollinen. Yläkerta otettu käyttöön "seinästä seinään".
Kylmä ullakko & Iita/Finnfoam
Niih,
sivu-ullakot ovat kylmillään ja Iita/Finnfoam olisi erittäin helppo keino ottaa ne käyttöön. Tuuletusta jää riittävästi sinne ylös, peltikatto - huopa- lauta - kunnollisen kokoiset koolingit ja niihin kiinni se uretaani. Yläpuolella on purueristetty kolmio joka tuulettuu myös tehokkaasti.
Ahistaa vain tuo muovin käyttö jo näin etukäteen. Kestäisiköhän tuollainen ratkaisu esim. vielä 42 vuotta? Mitenhän tuonne laittaisi jotain yhtä tehokasta eristettä joka olisi luonnollisempaa?
Miten paljon muuten tuota uretaania tuonne pitää punkea? Jos kiinnittäisi sen uretaanin koolinkeihin ja levyttäisi pinnan kipsillä, tulisi varmaan a-ok?
t. TImo
sivu-ullakot ovat kylmillään ja Iita/Finnfoam olisi erittäin helppo keino ottaa ne käyttöön. Tuuletusta jää riittävästi sinne ylös, peltikatto - huopa- lauta - kunnollisen kokoiset koolingit ja niihin kiinni se uretaani. Yläpuolella on purueristetty kolmio joka tuulettuu myös tehokkaasti.
Ahistaa vain tuo muovin käyttö jo näin etukäteen. Kestäisiköhän tuollainen ratkaisu esim. vielä 42 vuotta? Mitenhän tuonne laittaisi jotain yhtä tehokasta eristettä joka olisi luonnollisempaa?
Miten paljon muuten tuota uretaania tuonne pitää punkea? Jos kiinnittäisi sen uretaanin koolinkeihin ja levyttäisi pinnan kipsillä, tulisi varmaan a-ok?
t. TImo
Entäs jos laittaisi ylimääräisen puukuitulevyn vanhan rakenteen päälle?
Jos ongelma on lähinnä portaissa, niin miksi se aiheuttaa palelua, tai siis eikö asuinhuoneisiin ole väliovea? Portaissa riittäisi hyvin joku +15 astetta kun siellä ei oleilla?
Jos ongelma liittyy ilmavirtauksiin korkeassa tilassa, niin siihen tuskin lisäeristys auttaa? Lisää väliovia?
Jos ongelma on lähinnä portaissa, niin miksi se aiheuttaa palelua, tai siis eikö asuinhuoneisiin ole väliovea? Portaissa riittäisi hyvin joku +15 astetta kun siellä ei oleilla?
Jos ongelma liittyy ilmavirtauksiin korkeassa tilassa, niin siihen tuskin lisäeristys auttaa? Lisää väliovia?
Moi!
Tein juuri kuvaamallasi tavalla. Katon koolinkien alapintaaan levyt kiinni (150mm, tuuletusrakoa levyn ja katon aluslaudoituksen väliin jää 100mm. Avasin tätä rakoa räystäälle poraamalla tuuletusreikiä ja ylös vintille. Muakin ahdisti periaatteessa muovin lykkääminen tähän taloon. Tällä kertaa tilan säästö oli ratkaiseva. Haluttiin suht matalista vinttitiloista (yläaulassa ja makuuhuoneessa) käyttökelpoista tilaa ja 10-15 sentin ero tuntui paljolta.
Muovinlaiton ahdistusta helpotti se, että seiniin laitoin selluvillaa ja lattiaan vanhoja puruja ja selluvillaa sekaisin. Hyvin on toiminut.
En uskalla puhua uretaaninlevyn iästä mitään. Toivon parasta.
Jusa
Tein juuri kuvaamallasi tavalla. Katon koolinkien alapintaaan levyt kiinni (150mm, tuuletusrakoa levyn ja katon aluslaudoituksen väliin jää 100mm. Avasin tätä rakoa räystäälle poraamalla tuuletusreikiä ja ylös vintille. Muakin ahdisti periaatteessa muovin lykkääminen tähän taloon. Tällä kertaa tilan säästö oli ratkaiseva. Haluttiin suht matalista vinttitiloista (yläaulassa ja makuuhuoneessa) käyttökelpoista tilaa ja 10-15 sentin ero tuntui paljolta.
Muovinlaiton ahdistusta helpotti se, että seiniin laitoin selluvillaa ja lattiaan vanhoja puruja ja selluvillaa sekaisin. Hyvin on toiminut.
En uskalla puhua uretaaninlevyn iästä mitään. Toivon parasta.
Jusa
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Re: Kylmä ullakko & Iita/Finnfoam
Finnfoam levyn saumaukseen on mennyt suurinpiirtein pullo levyä kohti.tsh kirjoitti:Miten paljon muuten tuota uretaania tuonne pitää punkea? Jos kiinnittäisi sen uretaanin koolinkeihin ja levyttäisi pinnan kipsillä, tulisi varmaan a-ok?
Meille tulee 50mm vuorivillaa sisäpintaan Finnfoamin päälle, äänieristystä ja paloturvallisuutta parantamaan. Sisimmäksi tulee maalattu kipsilevy tai kaksi.
Päädyt (vain) 100mm pellavaeriste ja ilmasulku sekä palosuojattu puukuitulevy.

