Lämpökeskus
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Lämpökeskus
Tämä ei nyt juuri liity rintamamiestaloihin, mutta laitoin sen nyt tänne:
Sain tuossa juuri maatilan, ja kävin siellä mutta sisällä ei ollut kuin 15 astetta lämmintä (ilmeisesti peruslämpö talo tyhjillään). Myyjä ei ole käynyt täällä minun kanssani eikä aio käydäkään. Pöydällä oli kansio missä oli nimenomaan lämmitysohjeita. Siitä ilmeni että lämpökeskuksessa on 2 kattilaa, 2+4 kuution varaajat sarjassa, voi polttaa 70kW puukattilassa puuta tai sitten jotain 40kW puukattilassa olevassa stokerissa. No, menin sinne ja näin olikin.
Selasin kansiota lisää ja siitä ilmeni että varaajahuoneessa 2 kuution varaajan kyljessä oleva termostaatti ohjaa stokeria. Termostaatti on niin sanottu kaksiosainen, eli toinen kapillaari on kierukan alapuolella ja toinen pohjassa. Eli käynnistys ja sammutus lämpötilat on erikseen säädettävissä.
Selasin vielä lisää ja ilmeni että talon ja lämpökeskuksen välillä on 24-napainen kaapeli, ja osa shunteista on talon lämmönjakohuoneessa ja osa lämpökeskuksessa. Säädin on lämpökeskuksessa ja siinä luki Ouman EH-203. Siihen on papereiden mukaan liitetty: Ulkoanturi, 3 kpl menovesianturi, 3 kpl venttiilimoottori, huoneanturi, kotona/poissa kytkin, huippuimurin ohjaus kellolla (voi ohjata myös liesituulettimesta) ja sitten sellainen punainen valo joka syttyy keittiössä jos tulee häiriö.
Käyttöveden ja mökkien lämmityksen shuntit on kansion mukaan lämpökeskuksessa ja lämmityksen ja uima-altaan lämmityksen lämmönjakohuoneessa. Uima-altaan shuntille on oma säädin, muita ohjaa Ouman EH-203.
Rupesin käymään läpi kansion ohjeita ja hanoja, arvoja ja termostaatteja. Stokerin termostaatti piti olla käynnistys 70 ja sammutus 80 mutta se oli käynnistys 50 sammutus 60. Nostin sen normaaleihin lukemiin ja stokeri humahti käyntiin. Myös stokerikattilan kyljessä oleva termostaatti oli 60 vaikka sen piti olla 75. Nostin senkin. Sen kattilan termostaatin on kansion mukaan tarkoitus "pitää kattila käyttövalmiina, jotta lämpöä saadaan nopeasti varaajaan latausventtiilin auetessa 80 asteen lämpötilassa". Erittäin fiksua, ajattelin tietämättä mistään latausventtiileistä yhtään mitään.
Lämpimän käyttöveden pumppu 1 piti olla päällä mutta se ei ollut. Laitoin käyntiin. Jos halusi mökkeihin lämmintä pitäisi laittaa lämpöjohtopumppu 3, ja jos lämmintä vettä lämpimän käyttöveden pumppu 2. Laitoin nekin.
Räpläsin säädintä ja löysin "Huonelämpö" kohdan jossa oli tuo 15 astetta. Nostin sen 22 asteeseen, ja kun menin sitten lämmönjakohuoneen tarkistamaan hanoja, joku surisi. Katsoin että kaapeli menee siihen lämpökeskukseen menevään ja ajattelin sen olevan se shuntti. Mittari näytti n. 75 astetta pattereille menevää. Se on myös maksimina Oumannissa. Ilmeisesti se oli huoneanturin vaikutus, koska "käyrän mukaan menoveden lämpötila 38 astetta".
Sitten siirryin puulämmitys kohtaan. Ensimmäisenä luki että käynnistä latauspumppu 2. Laitoin käyntiin. Sitten oli ohjeita miten usein ja miten paljon lämmitetään. Siinä luki että jos 4 kuution varaajan ylämittari on alle 70, laita kokonainen kattila. Laitoin. Lämmönjakohuoneessa oli katkaisimet: Lämpöjohtopumppu 1, Lämpöjohtopumppu 2, Uima-allas 1. Ohjeessa luki että lämpöjohtopumppu 1 on pattereille ja se oli päällä. Lämpöjohtopumppu 2 on uima-altaan lämmönvaihtimen läpi kierrättävä pumppu. Pistin käyntiin. Uima-allas 1 on uima-altaan vettä lämmönvaihtimen läpi kierrättävä pumppu. Laitoin käyntiin. Ohjeen mukaan vielä uima-allas huoneen seinässä olevasta säätimestä säädetään lämmönvaihtimelle menevän veden lämpötila. Laitoin varovaisesti 30 astetta.
Jätin sen sitten oman onnensa nojaan ja tulin seuraavana viikonloppuna uudestaan.
Sisällä oli 0,1 asteen tarkkuudella 22 ja lämmintä vettä tuli. Myös uima-allas huoneen ja pesuhuoneen lattiat olivat lämpimät kuten rättipatterit ja pyyhekuivaimet. Kansiossa luki että nuo ovat lämminvesikierrossa. Tiedä onko siitä sitten haittaa vai hyötyä. Uima-allas oli n. 25 astetta.
Kävin katsomassa ja ison varaajan ylälämpö oli 35 astetta. Pienen varaajan keskilämpö oli 80 astetta ja alalämpö 55 astetta.
Laitoin taas puukattilaan tulet, kun aikaa oli.
Mökeissä ei ole huoneanturia, hienosäätö tapahtuu patteritermostaateilla. Myös talolla on termostaatit mutta "kylmimmässä huoneessa" jonne ei aurinko ikinä paista tai ole mitään suuria lämmönlähteitä on huonetermostaatti ja patterista on napattu termostaatti pois. Muut termostaatit on säädetty n. 22,5 asteeseen. Mökeillä oli isommassa 10 astetta ja pienemmässä 15 astetta. Mökeillä oli kuitenkin vessat lämpimät rättipatterin ja pyyhekuivaimen ansiosta. Laitoin mökeillä lämpöä molemmissa 18 asteeseen. Isommassa mökissä oli lämmönjakohuone jossa oli lämpökanaalikaivo. Siellä oli lämpökeskukselta tuleva ja pienemmälle mökille menevä kanaali liitetty yhteen ja siitä otettu t-haaroilla ja suluilla ja jollain ihmeen numeroasteikossa 0-8 olevalla viisarilla varustetulla venttiilillä otettu isommalle mökille lämmitys ja käyttövesi. Myös pienemmässä oli nuo sulut ja viisariventtiilit.
Ymmärrän tästä jotain, mutta kiinnostaisi tietää mitä nuo kaikki ihmeen putket ja venttiilit ja hanat on. Ohjeessa ei ollut selostettu sitä vaan kaikki perusasiat.
Kysymys 1: Miksi lämpökeskuksesta lähtee 80-85 asteista vettä mittarin mukaan ja talossa kanaalin tuleva lämmitysputki haarautuu 2 eri shuntille, toinen uima-altaalle ja toinen lämmitykseen. Molemmissa kierroissa on ennen shuntin "kiertojohtoa" kiertovesipumppu. Eli kun pattereilta tulevassa linjassa on pumppu, siitä on t-haaralla haaroitettu shuntille ja siitä sitten kanaaliin. Sama uima-altaan lämmönvaihtimen linjalla. Eikö lämpökeskuksessa voisi olla yksi pumppu joka kierrättää vettä molemmissa piireissä? Myös käyttöveden kierron pumppu pumppaa vettä takaiskuventtiilin jälkeen putkeen mikä menee käyttöveden shuntin "kiertojohtoon" ja ensimmäisen kierukan kylmään. Onko tämä yleinen tapa kytkeä shuntti? En kyllä tiedä näistä asioista oikein yhtään mitään...
Kysymys 2: Mikä on tuo shuntin tapainen 3-tieventtiili tai joku molemmista kattiloista lähtevässä putkessa? Se yksi haara menee siitä varaajasta tulevaan putkeen ennen kiertovesipumppua. Siis molemmissa kattiloissa näin.
Kysymys 3: Mitä noilla viisariventtiileillä tehdään? Niitä on monessa paikassa eri putkissa. Siis venttiilissä on metalliviisari joka on asteikolla 1-8, eri venttiilit ovat eri asennoissa. En ole vielä käännellyt niitä, mitä niillä tehdään?
Kysymys 4: Mitä etua saa kytkemällä käyttövesikiertoon erilaisia pattereita, lattialämmityksiä ja pyyhkeenkuivaimia? Miksei ne voisi olla patterikierrossa? Nyt uima-allas huoneessa lattia lämmittää liiankin hyvin jolloin patterit sulkeutuvat ja kylmää ilmaa tulee korvausilmaventtiileistä. Lattialämmityksessä on paluulämpötilanrajoitin, mutta oikeaa asentoa ei vain löydy. Putkisto on niin pitkä että milloin sen rajoittimen laittaa mihinkin asentoon niin joko huoneen lattia on lämmin toisesta päästä ja jäähtyy matkalla, lattia on kylmä, tai lattia on ilmeisesti 55 asteinen mitä käyttöveden mittari näyttää.
Kysymys 5: Voisiko patteritermostaatin laittaa takaisin sen huoneen patteriin jossa huoneanturi on? Nyt kyseinen huone on makuuhuoneena ja olisi mukavampi nukkua hieman viileämmässä eikä haluaisi pudottaa koko talon lämpötilaa säätimen kello-ohjelmalla. Jos laitan termostaatin paikalleen ja säädän sen vaikka 20 asteeseen ja huonetermostaatti on 22 asteessa niin mitä silloin tapahtuu?
Kysymys 6: 4 kuution varaajan puolivälissä KV-kierukan alapuolella on normaali kattilatermostaatti joka ohjaa kontaktorien välityksellä stokeria ja sähkövastuksia. Eli siitä saa joko sähkövastukset tai stokerin lämmittämään sitä varaajaa. Sähkövastuksia on aika liuta ja kaikki toimii, olen testannut. Käänsin käyttökytkimen asentoon: "Lämmittää molempia varaajia jatkuvasti kaikilla vastuksilla" kuului kontaktorien ääniä ja kaikki menivät päälle. Jos sähkövastusten kytkin on pois päältä, ja siitä termostaatista kääntää (esim. 80 astetta), lämmittää stokerikattila 4 kuution varaajan kv-kierukan alapuolelle asti jos siellä ei ole tarpeeksi lämpöä. Milloin tuosta tulisi kääntää isoon varaajaan lämpöä jos lämmittää stokerilla tai sähköllä (puukattila lämmittää tuota varaajaa, putki menee pienen varaajan alaosasta ison yläosaan ja kun 2 kuution varaaja on täysi, alkaa vesi menemään 4 kuution varaajaan ja stokeri lämmittää normaalisti pienen varaajan pohjaan asti)? En näe mitään tarvista, onhan pienemmässäkin varaajassa kierukka ja vesi menee ensin ison varaajan kierukkaan ja siitä sitten pienemmän varaajan kierukkaan. Vai pitääkö esim. kovilla pakkasilla jos ei puulla lämmitä kääntää sitten tuo termostaatti 80 asteeseen? Myös 2 kuution varaajassa on samanlainen (stokerin kaksoistermostaatin lisäksi), se on 70 asteessa häiriöiden varalta ja ohjaa siis vain sähkövastuksia. Ja sähkövastusten kytkin on asennossa: "Lämmittää 2 kuution varaajaa koko ajan päivävastuksilla"
Tämä on aika pitkä stoori, mutta toivottavasti jaksatte lukea. Enkä saa niitä kysyttyjä kuvia noista putkistoista ja jutskista kun kamera on paskana eikä tunnu takuuhuolto toimivan.
Sain tuossa juuri maatilan, ja kävin siellä mutta sisällä ei ollut kuin 15 astetta lämmintä (ilmeisesti peruslämpö talo tyhjillään). Myyjä ei ole käynyt täällä minun kanssani eikä aio käydäkään. Pöydällä oli kansio missä oli nimenomaan lämmitysohjeita. Siitä ilmeni että lämpökeskuksessa on 2 kattilaa, 2+4 kuution varaajat sarjassa, voi polttaa 70kW puukattilassa puuta tai sitten jotain 40kW puukattilassa olevassa stokerissa. No, menin sinne ja näin olikin.
Selasin kansiota lisää ja siitä ilmeni että varaajahuoneessa 2 kuution varaajan kyljessä oleva termostaatti ohjaa stokeria. Termostaatti on niin sanottu kaksiosainen, eli toinen kapillaari on kierukan alapuolella ja toinen pohjassa. Eli käynnistys ja sammutus lämpötilat on erikseen säädettävissä.
Selasin vielä lisää ja ilmeni että talon ja lämpökeskuksen välillä on 24-napainen kaapeli, ja osa shunteista on talon lämmönjakohuoneessa ja osa lämpökeskuksessa. Säädin on lämpökeskuksessa ja siinä luki Ouman EH-203. Siihen on papereiden mukaan liitetty: Ulkoanturi, 3 kpl menovesianturi, 3 kpl venttiilimoottori, huoneanturi, kotona/poissa kytkin, huippuimurin ohjaus kellolla (voi ohjata myös liesituulettimesta) ja sitten sellainen punainen valo joka syttyy keittiössä jos tulee häiriö.
Käyttöveden ja mökkien lämmityksen shuntit on kansion mukaan lämpökeskuksessa ja lämmityksen ja uima-altaan lämmityksen lämmönjakohuoneessa. Uima-altaan shuntille on oma säädin, muita ohjaa Ouman EH-203.
Rupesin käymään läpi kansion ohjeita ja hanoja, arvoja ja termostaatteja. Stokerin termostaatti piti olla käynnistys 70 ja sammutus 80 mutta se oli käynnistys 50 sammutus 60. Nostin sen normaaleihin lukemiin ja stokeri humahti käyntiin. Myös stokerikattilan kyljessä oleva termostaatti oli 60 vaikka sen piti olla 75. Nostin senkin. Sen kattilan termostaatin on kansion mukaan tarkoitus "pitää kattila käyttövalmiina, jotta lämpöä saadaan nopeasti varaajaan latausventtiilin auetessa 80 asteen lämpötilassa". Erittäin fiksua, ajattelin tietämättä mistään latausventtiileistä yhtään mitään.
Lämpimän käyttöveden pumppu 1 piti olla päällä mutta se ei ollut. Laitoin käyntiin. Jos halusi mökkeihin lämmintä pitäisi laittaa lämpöjohtopumppu 3, ja jos lämmintä vettä lämpimän käyttöveden pumppu 2. Laitoin nekin.
Räpläsin säädintä ja löysin "Huonelämpö" kohdan jossa oli tuo 15 astetta. Nostin sen 22 asteeseen, ja kun menin sitten lämmönjakohuoneen tarkistamaan hanoja, joku surisi. Katsoin että kaapeli menee siihen lämpökeskukseen menevään ja ajattelin sen olevan se shuntti. Mittari näytti n. 75 astetta pattereille menevää. Se on myös maksimina Oumannissa. Ilmeisesti se oli huoneanturin vaikutus, koska "käyrän mukaan menoveden lämpötila 38 astetta".
Sitten siirryin puulämmitys kohtaan. Ensimmäisenä luki että käynnistä latauspumppu 2. Laitoin käyntiin. Sitten oli ohjeita miten usein ja miten paljon lämmitetään. Siinä luki että jos 4 kuution varaajan ylämittari on alle 70, laita kokonainen kattila. Laitoin. Lämmönjakohuoneessa oli katkaisimet: Lämpöjohtopumppu 1, Lämpöjohtopumppu 2, Uima-allas 1. Ohjeessa luki että lämpöjohtopumppu 1 on pattereille ja se oli päällä. Lämpöjohtopumppu 2 on uima-altaan lämmönvaihtimen läpi kierrättävä pumppu. Pistin käyntiin. Uima-allas 1 on uima-altaan vettä lämmönvaihtimen läpi kierrättävä pumppu. Laitoin käyntiin. Ohjeen mukaan vielä uima-allas huoneen seinässä olevasta säätimestä säädetään lämmönvaihtimelle menevän veden lämpötila. Laitoin varovaisesti 30 astetta.
Jätin sen sitten oman onnensa nojaan ja tulin seuraavana viikonloppuna uudestaan.
Sisällä oli 0,1 asteen tarkkuudella 22 ja lämmintä vettä tuli. Myös uima-allas huoneen ja pesuhuoneen lattiat olivat lämpimät kuten rättipatterit ja pyyhekuivaimet. Kansiossa luki että nuo ovat lämminvesikierrossa. Tiedä onko siitä sitten haittaa vai hyötyä. Uima-allas oli n. 25 astetta.
Kävin katsomassa ja ison varaajan ylälämpö oli 35 astetta. Pienen varaajan keskilämpö oli 80 astetta ja alalämpö 55 astetta.
Laitoin taas puukattilaan tulet, kun aikaa oli.
Mökeissä ei ole huoneanturia, hienosäätö tapahtuu patteritermostaateilla. Myös talolla on termostaatit mutta "kylmimmässä huoneessa" jonne ei aurinko ikinä paista tai ole mitään suuria lämmönlähteitä on huonetermostaatti ja patterista on napattu termostaatti pois. Muut termostaatit on säädetty n. 22,5 asteeseen. Mökeillä oli isommassa 10 astetta ja pienemmässä 15 astetta. Mökeillä oli kuitenkin vessat lämpimät rättipatterin ja pyyhekuivaimen ansiosta. Laitoin mökeillä lämpöä molemmissa 18 asteeseen. Isommassa mökissä oli lämmönjakohuone jossa oli lämpökanaalikaivo. Siellä oli lämpökeskukselta tuleva ja pienemmälle mökille menevä kanaali liitetty yhteen ja siitä otettu t-haaroilla ja suluilla ja jollain ihmeen numeroasteikossa 0-8 olevalla viisarilla varustetulla venttiilillä otettu isommalle mökille lämmitys ja käyttövesi. Myös pienemmässä oli nuo sulut ja viisariventtiilit.
Ymmärrän tästä jotain, mutta kiinnostaisi tietää mitä nuo kaikki ihmeen putket ja venttiilit ja hanat on. Ohjeessa ei ollut selostettu sitä vaan kaikki perusasiat.
Kysymys 1: Miksi lämpökeskuksesta lähtee 80-85 asteista vettä mittarin mukaan ja talossa kanaalin tuleva lämmitysputki haarautuu 2 eri shuntille, toinen uima-altaalle ja toinen lämmitykseen. Molemmissa kierroissa on ennen shuntin "kiertojohtoa" kiertovesipumppu. Eli kun pattereilta tulevassa linjassa on pumppu, siitä on t-haaralla haaroitettu shuntille ja siitä sitten kanaaliin. Sama uima-altaan lämmönvaihtimen linjalla. Eikö lämpökeskuksessa voisi olla yksi pumppu joka kierrättää vettä molemmissa piireissä? Myös käyttöveden kierron pumppu pumppaa vettä takaiskuventtiilin jälkeen putkeen mikä menee käyttöveden shuntin "kiertojohtoon" ja ensimmäisen kierukan kylmään. Onko tämä yleinen tapa kytkeä shuntti? En kyllä tiedä näistä asioista oikein yhtään mitään...
Kysymys 2: Mikä on tuo shuntin tapainen 3-tieventtiili tai joku molemmista kattiloista lähtevässä putkessa? Se yksi haara menee siitä varaajasta tulevaan putkeen ennen kiertovesipumppua. Siis molemmissa kattiloissa näin.
Kysymys 3: Mitä noilla viisariventtiileillä tehdään? Niitä on monessa paikassa eri putkissa. Siis venttiilissä on metalliviisari joka on asteikolla 1-8, eri venttiilit ovat eri asennoissa. En ole vielä käännellyt niitä, mitä niillä tehdään?
Kysymys 4: Mitä etua saa kytkemällä käyttövesikiertoon erilaisia pattereita, lattialämmityksiä ja pyyhkeenkuivaimia? Miksei ne voisi olla patterikierrossa? Nyt uima-allas huoneessa lattia lämmittää liiankin hyvin jolloin patterit sulkeutuvat ja kylmää ilmaa tulee korvausilmaventtiileistä. Lattialämmityksessä on paluulämpötilanrajoitin, mutta oikeaa asentoa ei vain löydy. Putkisto on niin pitkä että milloin sen rajoittimen laittaa mihinkin asentoon niin joko huoneen lattia on lämmin toisesta päästä ja jäähtyy matkalla, lattia on kylmä, tai lattia on ilmeisesti 55 asteinen mitä käyttöveden mittari näyttää.
Kysymys 5: Voisiko patteritermostaatin laittaa takaisin sen huoneen patteriin jossa huoneanturi on? Nyt kyseinen huone on makuuhuoneena ja olisi mukavampi nukkua hieman viileämmässä eikä haluaisi pudottaa koko talon lämpötilaa säätimen kello-ohjelmalla. Jos laitan termostaatin paikalleen ja säädän sen vaikka 20 asteeseen ja huonetermostaatti on 22 asteessa niin mitä silloin tapahtuu?
Kysymys 6: 4 kuution varaajan puolivälissä KV-kierukan alapuolella on normaali kattilatermostaatti joka ohjaa kontaktorien välityksellä stokeria ja sähkövastuksia. Eli siitä saa joko sähkövastukset tai stokerin lämmittämään sitä varaajaa. Sähkövastuksia on aika liuta ja kaikki toimii, olen testannut. Käänsin käyttökytkimen asentoon: "Lämmittää molempia varaajia jatkuvasti kaikilla vastuksilla" kuului kontaktorien ääniä ja kaikki menivät päälle. Jos sähkövastusten kytkin on pois päältä, ja siitä termostaatista kääntää (esim. 80 astetta), lämmittää stokerikattila 4 kuution varaajan kv-kierukan alapuolelle asti jos siellä ei ole tarpeeksi lämpöä. Milloin tuosta tulisi kääntää isoon varaajaan lämpöä jos lämmittää stokerilla tai sähköllä (puukattila lämmittää tuota varaajaa, putki menee pienen varaajan alaosasta ison yläosaan ja kun 2 kuution varaaja on täysi, alkaa vesi menemään 4 kuution varaajaan ja stokeri lämmittää normaalisti pienen varaajan pohjaan asti)? En näe mitään tarvista, onhan pienemmässäkin varaajassa kierukka ja vesi menee ensin ison varaajan kierukkaan ja siitä sitten pienemmän varaajan kierukkaan. Vai pitääkö esim. kovilla pakkasilla jos ei puulla lämmitä kääntää sitten tuo termostaatti 80 asteeseen? Myös 2 kuution varaajassa on samanlainen (stokerin kaksoistermostaatin lisäksi), se on 70 asteessa häiriöiden varalta ja ohjaa siis vain sähkövastuksia. Ja sähkövastusten kytkin on asennossa: "Lämmittää 2 kuution varaajaa koko ajan päivävastuksilla"
Tämä on aika pitkä stoori, mutta toivottavasti jaksatte lukea. Enkä saa niitä kysyttyjä kuvia noista putkistoista ja jutskista kun kamera on paskana eikä tunnu takuuhuolto toimivan.
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Sain veljeni maatilan, koska hän muutti Saksaan töihin ja asumaan, eikä muutenkaan enää kerennyt peltoja hoitamaan. Siellä ei ole ollut elukoita moneen vuosikymmeneen, peltoja vain viljellyt jos töiltä kerennyt. En itsekkään kerkiä nyt näiden töiden perässä kuin viikonloppuisin käymään siellä.
Ei niitä mitenkään "ilmaiseksi" saa
Tähänkin palaa rahaa aika paljon tulevaisuudessa 
Ei niitä mitenkään "ilmaiseksi" saa
Re: Lämpökeskus
Veikkaisin että Termomix tai vastaava, ei laske kattilasta vettä varaajaan ennenkuin asetuslämpötila on saavutettu. Tällä pyritään välttämään kattilan palotilaan kondensoituvaa vettä.Maatilallinen kirjoitti:
Kysymys 2: Mikä on tuo shuntin tapainen 3-tieventtiili tai joku molemmista kattiloista lähtevässä putkessa?
Niillä rajoitetaan virtausta järjestelmän eri osissa jotta pumppujen tuottoa ei ohjata vastukseltaan pienimpään kierron osaan vaan hallitusti, suunnitellusti koko järjestelmään. Älä kääntele niitä summamutikassa tai jos kokeilet niin pistä johonkin ylös mikä missäkin on ollut. Tuon kokoisella lämpölaitoksella asennus- ja säätökirjanpito on tärkeää sitten joskus myöhemmin kun mietitään missä vika.Maatilallinen kirjoitti:
Kysymys 3: Mitä noilla viisariventtiileillä tehdään? Niitä on monessa paikassa eri putkissa. Siis venttiilissä on metalliviisari joka on asteikolla 1-8, eri venttiilit ovat eri asennoissa. En ole vielä käännellyt niitä, mitä niillä tehdään?
Niin on. Korjaa se kamera, piirrä lohkokaavio ja edes jonkinlainen periaatekuva järjestelmästä josta selviävät kaikki toimilaitteet, niiden sijainti ja mahdollisesti korkeusasema. Kuva on ehkä tuossa kokoluokassa hyvä jakaa vaikkapa kiinteistökohtaisiin osa-alueisiin, monta asiaa saattaa selvitä piirtäessä itsellesi ja piirroksesta meille muille. Tämä on nimittäin äärimmäisen mielenkiintoistaMaatilallinen kirjoitti:
Tämä on aika pitkä stoori,
-Rami
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Vaikea vastata detaljeista jos ei näe kokonaisuutta (minkä jälkeen ei silti ole helppo vastata).
Voisitko piirtää kattila-veraaja-pumppu-suntti kytkennät karkeasti vaikka Paint:lla. Niiden perään sitten vain tekstinä mihin lähtee / mistä tulee. Tärkeää myös piirtää kattila- ja varaajalähdöt suhteessa niiden todellisille korkeuksille.
Voisitko piirtää kattila-veraaja-pumppu-suntti kytkennät karkeasti vaikka Paint:lla. Niiden perään sitten vain tekstinä mihin lähtee / mistä tulee. Tärkeää myös piirtää kattila- ja varaajalähdöt suhteessa niiden todellisille korkeuksille.
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
No nyt on piirretty. Pihalta löytyi yksi kaivo jossa mökeille menevä lämpökanaali haarautui navettaan. Navetassa on termostaatti joka käynnistää navetan kiertovesipumpun lämpötilan laskiessa alle sallitun. En piirtänyt navetan laitteista kuvaa, koska se on todella yksinkertainen.
Nyt niitä piirroksia:

Lämpökanaalikaivo keskellä pihaa.

Isomman mökin lämmönjakohuone.

Talon lämmönjakohuone.

Ja itse lämpökeskus.
Korkeudet ovat laitteissa oikein (esim. kattilan tai varaajan alaosasta lähtevä putki), mutta ei huoneessa. Lisäksi kaikkia sulkuja ja niitä viisariventtiileitä en piirtänyt. Siinä kansiossa selostettiin niistä suluista.
Tämä on jo aika hyvin selvinnyt minulle, mutta vielä kiinnostaisi tietää milloin 4m3 varaajassa olevasta termostaatista täytyy kääntää stokeri lämmittämään myös sitä?
Siinä vielä alkuperäinen kysymys siitä termostaatista:
Tuossa alkuperäinen kysymys siitä patterin termostaatista:
Nyt niitä piirroksia:

Lämpökanaalikaivo keskellä pihaa.

Isomman mökin lämmönjakohuone.

Talon lämmönjakohuone.

Ja itse lämpökeskus.
Korkeudet ovat laitteissa oikein (esim. kattilan tai varaajan alaosasta lähtevä putki), mutta ei huoneessa. Lisäksi kaikkia sulkuja ja niitä viisariventtiileitä en piirtänyt. Siinä kansiossa selostettiin niistä suluista.
Tämä on jo aika hyvin selvinnyt minulle, mutta vielä kiinnostaisi tietää milloin 4m3 varaajassa olevasta termostaatista täytyy kääntää stokeri lämmittämään myös sitä?
Siinä vielä alkuperäinen kysymys siitä termostaatista:
Ja patteritermostaatin takaisin laitto, voinko tehdä sen?Kysymys 6: 4 kuution varaajan puolivälissä KV-kierukan alapuolella on normaali kattilatermostaatti joka ohjaa kontaktorien välityksellä stokeria ja sähkövastuksia. Eli siitä saa joko sähkövastukset tai stokerin lämmittämään sitä varaajaa. Sähkövastuksia on aika liuta ja kaikki toimii, olen testannut. Käänsin käyttökytkimen asentoon: "Lämmittää molempia varaajia jatkuvasti kaikilla vastuksilla" kuului kontaktorien ääniä ja kaikki menivät päälle. Jos sähkövastusten kytkin on pois päältä, ja siitä termostaatista kääntää (esim. 80 astetta), lämmittää stokerikattila 4 kuution varaajan kv-kierukan alapuolelle asti jos siellä ei ole tarpeeksi lämpöä. Milloin tuosta tulisi kääntää isoon varaajaan lämpöä jos lämmittää stokerilla tai sähköllä (puukattila lämmittää tuota varaajaa, putki menee pienen varaajan alaosasta ison yläosaan ja kun 2 kuution varaaja on täysi, alkaa vesi menemään 4 kuution varaajaan ja stokeri lämmittää normaalisti pienen varaajan pohjaan asti)? En näe mitään tarvista, onhan pienemmässäkin varaajassa kierukka ja vesi menee ensin ison varaajan kierukkaan ja siitä sitten pienemmän varaajan kierukkaan. Vai pitääkö esim. kovilla pakkasilla jos ei puulla lämmitä kääntää sitten tuo termostaatti 80 asteeseen? Myös 2 kuution varaajassa on samanlainen (stokerin kaksoistermostaatin lisäksi), se on 70 asteessa häiriöiden varalta ja ohjaa siis vain sähkövastuksia. Ja sähkövastusten kytkin on asennossa: "Lämmittää 2 kuution varaajaa koko ajan päivävastuksilla"
Tuossa alkuperäinen kysymys siitä patterin termostaatista:
Kysymys 5: Voisiko patteritermostaatin laittaa takaisin sen huoneen patteriin jossa huoneanturi on? Nyt kyseinen huone on makuuhuoneena ja olisi mukavampi nukkua hieman viileämmässä eikä haluaisi pudottaa koko talon lämpötilaa säätimen kello-ohjelmalla. Jos laitan termostaatin paikalleen ja säädän sen vaikka 20 asteeseen ja huonetermostaatti on 22 asteessa niin mitä silloin tapahtuu?
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Joo, kyllä ovat. Piirroksessahan vasemmalla ylhäällä näkyy kaksi LKV-pumppua päällekkäin. Toinen tulee talolta ja toinen mökeiltä (ja navetalta jos hanat lämpökanaalikaivossa auki). Kytketäänkös aurinkokeräin lämmönvaihtimen kautta samalla lailla kuin kattila? Keräinpiiriin glykoli ja kiertovesipumppu, ja lämmityspiiriin sitten latauspumppu ja 80C latausventtiili ja putket kattiloille tuleviin putkiin kattiloiden "rinnalle" niinkuin piirroksessa nykyiset kattilat.
Voisikos tuon tehdä vanhoista lämpöpattereista? Laittaisi kierron vaan "väärinpäin" eli alhaalta ylöspäin. Täällä kun on varastossa jotain isoja yksilamellisia pattereita, tosin olivat saastaisia mutta putkireiät tulpattu ja pesun jälkeen erinomaisessa kunnossa ja yksi iso lämmönvaihdin. Ilmeisesti patterit on ollut navetassa mutta sinne on vaihdettu kolmilamelliset ja se lämmönvaihdin on lämmittänyt lisänä käyttövettä ennen kuin pienemmän varaajan kierukka on vaihdettu isompaan. Näin olen ymmärtänyt. Eli voisinko tehdä näistä auringonkeräimen? Lisäisin vain avopaisuntasäiliön (katolle) ja pumpun
Eli jos vuokraan mökkejä ja en lämmitä puulla laitan ison varaajan kattilatermostaatista lämmön 80 asteeseen jolloin stokeri lämmittää sen? Vai tarvitseeko jos navetta ei ole käytössä ja mitoituksessa navetan pesuvedet on otettu mukaan.
Voisikos tuon tehdä vanhoista lämpöpattereista? Laittaisi kierron vaan "väärinpäin" eli alhaalta ylöspäin. Täällä kun on varastossa jotain isoja yksilamellisia pattereita, tosin olivat saastaisia mutta putkireiät tulpattu ja pesun jälkeen erinomaisessa kunnossa ja yksi iso lämmönvaihdin. Ilmeisesti patterit on ollut navetassa mutta sinne on vaihdettu kolmilamelliset ja se lämmönvaihdin on lämmittänyt lisänä käyttövettä ennen kuin pienemmän varaajan kierukka on vaihdettu isompaan. Näin olen ymmärtänyt. Eli voisinko tehdä näistä auringonkeräimen? Lisäisin vain avopaisuntasäiliön (katolle) ja pumpun
Eli jos vuokraan mökkejä ja en lämmitä puulla laitan ison varaajan kattilatermostaatista lämmön 80 asteeseen jolloin stokeri lämmittää sen? Vai tarvitseeko jos navetta ei ole käytössä ja mitoituksessa navetan pesuvedet on otettu mukaan.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Voit tehdä kyllä keräimet vanhoista lämpöpattereista, mutta sanon vaan että nuo keräinelementit kymppimetallissa oli sen verran halpoja ettei välttämättä maksa vaivaa.
Glykolia ei tarvita jos lasket systeemin tyhjäksi talvella ta suunnittelet sen virtausperiaatteella toimivaksi (sisältää silloin ilmaa tms kaasua). Rautapatterit tietysti ruostuu ilman kanssa. Vesi ei tietenkään saa jäädä pakkaseen. Myös oman pontikan käyttöä voi harkita.
Maksimituotoksi lasketaan viljelyksen ykkösalueella reilu 1kWh / m2. Keräimen lämpötila lasin alla nousee yli sadan asteen, joten kiehuntaan on syytä varautua.
Varaaja kytkentä on haasteellisin. Mitä alempaan lämpötilaan pystyt tuoton ohjaamaan sen enemmän energiaa pystyt varastoimaan ja sitä aikaisemmin saat keräimeltä saatavan energian otettua vastaan. Joten optimaalinen kytkentäpaikka on varaajan pohjalla. Muuten kytkentä on hyvin samanlainen kuin mikä tahansa latausjärjestelmä. Kuitenkin jotain vastusten ja stokerin sulkulogiikkaa pitää miettiä lähinnä käynnistymislämpötilojen johdosta.
Sen milloin kannattaa kytkeä lisää varaajatilaa on täysin kulutusriippuvainen juttu.
Tosin aurinkolämpöä varmaan tahtoo varata kerralla mahdollisimman paljon. Aurinkolämpöpiirin kaveriksi kannattaa harkita ulkouima-allasta, jonne ylimäärän sitten voi dumpata helteellä.
Glykolia ei tarvita jos lasket systeemin tyhjäksi talvella ta suunnittelet sen virtausperiaatteella toimivaksi (sisältää silloin ilmaa tms kaasua). Rautapatterit tietysti ruostuu ilman kanssa. Vesi ei tietenkään saa jäädä pakkaseen. Myös oman pontikan käyttöä voi harkita.
Maksimituotoksi lasketaan viljelyksen ykkösalueella reilu 1kWh / m2. Keräimen lämpötila lasin alla nousee yli sadan asteen, joten kiehuntaan on syytä varautua.
Varaaja kytkentä on haasteellisin. Mitä alempaan lämpötilaan pystyt tuoton ohjaamaan sen enemmän energiaa pystyt varastoimaan ja sitä aikaisemmin saat keräimeltä saatavan energian otettua vastaan. Joten optimaalinen kytkentäpaikka on varaajan pohjalla. Muuten kytkentä on hyvin samanlainen kuin mikä tahansa latausjärjestelmä. Kuitenkin jotain vastusten ja stokerin sulkulogiikkaa pitää miettiä lähinnä käynnistymislämpötilojen johdosta.
Sen milloin kannattaa kytkeä lisää varaajatilaa on täysin kulutusriippuvainen juttu.
Tosin aurinkolämpöä varmaan tahtoo varata kerralla mahdollisimman paljon. Aurinkolämpöpiirin kaveriksi kannattaa harkita ulkouima-allasta, jonne ylimäärän sitten voi dumpata helteellä.
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Ajattelin että kytken sen lämmönvaihtimen ja latausventtiilin kautta niin kuin kattilan jolloin lämpö nousee keräinpiirissä kunnes se on lämmönvaihtimelta lähtevässä yli 80 astetta. Eihän sen energian pitäisi hävitä, lämpötilahan vain nousee kunnes energia pääsee käyttöönVaraaja kytkentä on haasteellisin. Mitä alempaan lämpötilaan pystyt tuoton ohjaamaan sen enemmän energiaa pystyt varastoimaan ja sitä aikaisemmin saat keräimeltä saatavan energian otettua vastaan. Joten optimaalinen kytkentäpaikka on varaajan pohjalla. Muuten kytkentä on hyvin samanlainen kuin mikä tahansa latausjärjestelmä. Kuitenkin jotain vastusten ja stokerin sulkulogiikkaa pitää miettiä lähinnä käynnistymislämpötilojen johdosta.
Ajattelin vain että kuuma vesi loppuu jos lämpö laskee alle 70. Stokeri starttaa 75 joten 80 asteisen latausventtiilin kautta tuleva vesi pitäisi pitää stokerin hiljaisena.
Eli mistä tiedän sen milloin kulutus on kovaa? Onko siitä jotain haittaa jos pitää ylimääräistä varaajaa kuumana ?Sen milloin kannattaa kytkeä lisää varaajatilaa on täysin kulutusriippuvainen juttu.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Aurinkokeräimen ja samanaikaisen kulutuksen aiheuttama piikki voi saada aikaan tilapäiskuorman, jonka takia ei stokeria kannata vielä käynnistää, jos aurikoa on tarjolla.
Eli jotain sellaista olisi mielessä ettei stokeri käynnisty, jos aurinkokeräimen latauspumppu käy - paitsi jos lämpötila alittaa käyttöveden ottotasolla 55 astetta. Aurinkokeräimen suntti taas voisi tuoda virtaaman varaajan vaihtimelle kun tuo 55 astetta (tai varaajan aurinkovaihtimen korkeuden lämpö on alempi.
Lämpöhäviöiden vuoksi ei varaajakapasiteettia kannata ylläpitää turhan takia.
Useimpiin kesäkulutuksiin riittää tavalliselle kotitaloudelle 300litran varaaja jo erinomaisesti. Tuo ei kuitenkaan ole mitään klapi lämmityksessä, jossa halutaan ettei polttoa tarvitse uusia kovin usein (vaivan takia).
Eli jotain sellaista olisi mielessä ettei stokeri käynnisty, jos aurinkokeräimen latauspumppu käy - paitsi jos lämpötila alittaa käyttöveden ottotasolla 55 astetta. Aurinkokeräimen suntti taas voisi tuoda virtaaman varaajan vaihtimelle kun tuo 55 astetta (tai varaajan aurinkovaihtimen korkeuden lämpö on alempi.
Lämpöhäviöiden vuoksi ei varaajakapasiteettia kannata ylläpitää turhan takia.
Useimpiin kesäkulutuksiin riittää tavalliselle kotitaloudelle 300litran varaaja jo erinomaisesti. Tuo ei kuitenkaan ole mitään klapi lämmityksessä, jossa halutaan ettei polttoa tarvitse uusia kovin usein (vaivan takia).
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Tuon stokerin saa hiljennettyä kääntämällä käynnistystermostaatti vaikka 55 asteeseen. Tosin termostaatti toimii siten että stokeri käy kunnes pienen varaajan pohjassa on 80 astetta. Joten se vetää sitten 2 kuutiota täyteen mutta vielä on neljä kuutiota lataamatta
Kierukka on kyllä 80l/min, mutta navetta ei käytössä eli teho riittää.
Äh. Täällä pienin kapasiteetti jonka saa ylipäätään käyttöön on 2 kuutiota. Varaajahuone ei kyllä ole juurikaan kuuma että ei tuo taida haitata.Useimpiin kesäkulutuksiin riittää tavalliselle kotitaloudelle 300litran varaaja jo erinomaisesti. Tuo ei kuitenkaan ole mitään klapi lämmityksessä, jossa halutaan ettei polttoa tarvitse uusia kovin usein (vaivan takia).
Ajattelin kyllä että se aurinkopiirin pumppu ja vaihtimen latauspumppu (aurinkokierukka puuttuu, ajattelin toteuttaa vanhalla käyttöveden lämmönvaihtimella) kävisi jatkuvasti. Vesi sitten kiertäisi varaajaan tai ei, riippuen onko lämpö yli vai alle 80 astetta. Tuleeko 55 asteisesta varaajasta kierukasta 55 asteista vettäEli jotain sellaista olisi mielessä ettei stokeri käynnisty, jos aurinkokeräimen latauspumppu käy - paitsi jos lämpötila alittaa käyttöveden ottotasolla 55 astetta. Aurinkokeräimen suntti taas voisi tuoda virtaaman varaajan vaihtimelle kun tuo 55 astetta (tai varaajan aurinkovaihtimen korkeuden lämpö on alempi.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Jos vain mahdollista niin pumput kannattaa kyllä toteuttaa sammuvina. Jos kuitenkin laitat aurinkopiiriin kokoaikaisen pumpun niin laita sitten taajuusmuuttajalla varustettu niin sähköä kuluu paljon vähemmän jos pumpulla on suntin/sulkuventtiilin aiheuttama vastus.
Vanhasta kierukasta saa käyttökelpoisen vaihtimen, tosin se kannattaa liuottaa puhtaaksi etikalla tai sitruunahappo liuoksella (samalla tavoin kuin kahvinkeitinkin). Se vain pitäisi sitten upottaa sinne varaajaan.
Oma toteutussuunnitelmani on ulkoinen levylämmönvaihdin, jonka läpi varaajaan kattilan pohjalta otettava vesi kuljetetaan. Vaihtimen toisessa piirissä kiertää vesi tai sitten ei. Oma eka ajatukseni on tuoda kierrätysputki katolta tiilisen savuhormin kautta sisään haponkestävällä putkella. Tämä reitti voi vielä muuttua ulkokautta tulevaksi. Keräimelle paluuvettä voisi nimittäin esilämmittää kierrättämällä sen kasvihuoneen kautta. Esilämmitykseen on tullut pohdittua myös itseilmakuivaimesta tehtävää PILPiä.
Vanhasta kierukasta saa käyttökelpoisen vaihtimen, tosin se kannattaa liuottaa puhtaaksi etikalla tai sitruunahappo liuoksella (samalla tavoin kuin kahvinkeitinkin). Se vain pitäisi sitten upottaa sinne varaajaan.
Oma toteutussuunnitelmani on ulkoinen levylämmönvaihdin, jonka läpi varaajaan kattilan pohjalta otettava vesi kuljetetaan. Vaihtimen toisessa piirissä kiertää vesi tai sitten ei. Oma eka ajatukseni on tuoda kierrätysputki katolta tiilisen savuhormin kautta sisään haponkestävällä putkella. Tämä reitti voi vielä muuttua ulkokautta tulevaksi. Keräimelle paluuvettä voisi nimittäin esilämmittää kierrättämällä sen kasvihuoneen kautta. Esilämmitykseen on tullut pohdittua myös itseilmakuivaimesta tehtävää PILPiä.
