Eli ostimme syksyllä rtm-tyylisen talon Kuusamosta. Rakennusvuosi on 1960 ja taloon on tehty peruskorjaus 1995. Lisäksi jossain vaiheessa taloon on rakennettu ns. elintasosiipi, jossa on sauna+pesuhuone ja kodinhoitohuone. Peruskorjauksen yhteydessä taloon oli vedetty uudet sähköjohdot ja vesiputket. Lisäksi talo oli silloin liitetty kaukolämpöön ja patterit oli uusittu. Pihalla on vanha varasto/pihasaunarakennus.
Valitettavasti kaikki tulisijat on talosta (ilmeisesti juuri peruskorjauksen yhteydessä) purettu.
Kaikissa huoneissa on lattiassa laminaatit ja seinillä lasikuitutapetit.
Ensi kesänä meillä olisi tarkoitus teettää takka ruokailuhuoneen puolelle.
Ulkomaalaus odottaa myös uusimista. Edellinen maalaus on suoritettu lateksilla ja se lähtee nyt lastuina pois.
Yläkerran makuuhuoneiden ikkunoiden väliin kertyy höyryä. Johtunee ilmeisesti huonosta ilmankierrosta? (ikkunat ovat alkuperäiset)
Suurin mysteeri meillä talon suhteen on tällä hetkellä se, mistä ilma poistuu talossa muualta kuin noiden yläkerran ikkunoiden kautta... Joka ainoasta räppänästä nimittäin pukkaa hirmuisesti ilmaa sisälle (yläkerran vessa taitaa olla ainut, josta tuntuu ilma poistuvan ulos). Saunassa on varpailla kylmä, kun ilmaa puhaltaa sisälle. Ihan kuin sisällä olisi alipaine...
Kosteutta löytyi mittauksissa kylppäristä, ja kylppäri rempataankin siltä osin ensi kesänä. Muuten talo on hyvässä kunnossa. Tosin kuntotarkastaja kehotti lisäämään välipohjan tuuletusta.
Kivijalasta en ole löytänyt mitään tuuletusaukkoja. En tiedä, onko niitä koskaan ollutkaan, vai liekkö muurattu umpeen....
Välillä pelottaa se, että onko peruskorjauksen yhteydessä tehty enemmän hallaa kuin hyvää. Juuri tuo ilmankierto ihmetyttää.
Että tämmöistä pukkaa...
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Re: Että tämmöistä pukkaa...
Ei välttämättä peruskorjauksen aikana.räppänä kirjoitti:Kivijalasta en ole löytänyt mitään tuuletusaukkoja. En tiedä, onko niitä koskaan ollutkaan, vai liekkö muurattu umpeen....
Välillä pelottaa se, että onko peruskorjauksen yhteydessä tehty enemmän hallaa kuin hyvää. Juuri tuo ilmankierto ihmetyttää.
Jos talossa on matalat < 1m betonisokkelit alapohjan eristeet ja laudat voi olla läpimätiä, jos talo kostealla maalla. Kyseessä tällöin tyyppivika, jonka kosteuden poistuulettumiseen auttaa noi räppänät sokkeliin.
Näin etenkin jos salaojien kunnosta/olemassaolosta ei ole tietoa.
Itse piikkaisin ASAP joka sivulle aluksi ainakin yhden 100/110mm reiän (lopulliseen tarvittanee ainakin 2 pitkille sivuille), sitten kurkkisin tehokkaalla taskulampulla tilanteen. Lopuksi noihin reikiin sellaiset venttiilit, joista hiiret ja rotat ei mene sisään.
Sisäilman kosteuden sokkelin sisällä voi yrittää mitata. Jos kosteus ylittää 90% reilusti, niin (tilapäisen) puhaltimen asennus voisi olla hyvä ajatus.
Tämä kiireellä siksi, ettei tule epäselvyyttä myyjän kanssa neuvotteluissa siitä, että oliko ongelma myyntihetkellä vai ei. Samalla saat aikaan sen neuvotun tuuletuksen.
Toteutuksessa pitkällä (30cm) poranterällä ulkopuolelta testataan, mihin asti umpibetonlattia jatkuu. Lattian paksuudeksi kannattaa arvioida vähintään 20cm. Yllätyksenä voi sitten tulla myös se, ettei sokkeliin tule reikää 150 piikkauksen jälkeenkään vaan päädytään styroksi tai täyttöhiekka kerrokseen. Koko sokkelinkorkeus voi olla myös toisinaan umpilaatta - teeppä siihen sitten se vaadittu tuuletusreikä.
Pidän peukkuja ja toivon, että kaikki on tehty fiksusti sekä tuuletuksen toteutus olisi helppoa ja yksinkertaista.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Siitä tuuletuksesta ei välttämättä kannata olla niin huolissaan. Jos kerran ilmaa tulee taloon, niin kyllä sitä poiskin menee. Tietysti kannattaa selvittää että mistä.
Vaikka uunit olisikin hävitetty, niin ei kai hormissa olevia tuuletusräppänöitä ole tukittu? Niitä kun joka RM-talossa on siellä hormeissa, joka kerroksessa.
Toinen mahdollisuus ilman karkaamiselle on, että jossain yläkerrassa on paikka josta ilma karkaa ylöspäin. Meidän vintin rapuista on luukku ylös ullakolle. Kun seisoo tikkailla ja avaa luukun, niin lämmin ilma nousee oikein tulvahduksena ylöspäin. Jostain tällaisesta eristämättömästä, falskaavasta vintinluukusta se ilma voi karata. Ja kaikki hormissa olevat räppänät, aukot, ritilät ja muut on hyvä kuitenkin katsoa läpi.
Sanoisin, että 60-luvulla tehdyssä talossa kissanluukkujen puuttumisen selittää mitä suurimmalla todenäköisyydellä se, että talo on tehty kantavalle laatalle. Rossipohja alkoi siihen aikaan olla jo hiukka niinkuin vanhanaikainen juttu. Asiasta saa todellakin varmuuden tuolla sokkelin läpi poraamisella, mutta käypi se kotikonsteinkin. Ei tarvitse vuokrata timanttiporaa tai hirveetä paineilmavasaraa ja rappailla sitten turhia reikiä umpeen kun etsii sen kantavan laatan sisäkautta.
Halpa ja riittävän pitkä puuporanterä kairaan kiinni ja johonkin näkymättömään paikkaan reikä lattiasta läpi. Samalla näkee että minkä väristä purua sieltä nousee ja voi reiästä haistella mahdollista lahon hajua alapohjasta. Kairailee vähän matkaa puruihin ja kokeilee sitten vaikka rautatangon pätkällä että kopsahtaako siellä purujen alla vastaan betoni vai kaikuva rossipohjan aluslaudoitus. Jos se on betonia niin asia pihvi, jos se on puuta niin porataan lisää ja katsotaan että mitä puun alla on. Ja konevuoraamoon marssitaan vasta sitten jos mittatikku holahtaa rossipohjan läpi.
Noinkin uusi talo on kyllä aika todennäköisesti laatalle tehty jos sokkelissa ei ole maalin läpi kuultavia rappausjälkiä tuuletusreikien tukkimisesta.
Pekka
Vaikka uunit olisikin hävitetty, niin ei kai hormissa olevia tuuletusräppänöitä ole tukittu? Niitä kun joka RM-talossa on siellä hormeissa, joka kerroksessa.
Toinen mahdollisuus ilman karkaamiselle on, että jossain yläkerrassa on paikka josta ilma karkaa ylöspäin. Meidän vintin rapuista on luukku ylös ullakolle. Kun seisoo tikkailla ja avaa luukun, niin lämmin ilma nousee oikein tulvahduksena ylöspäin. Jostain tällaisesta eristämättömästä, falskaavasta vintinluukusta se ilma voi karata. Ja kaikki hormissa olevat räppänät, aukot, ritilät ja muut on hyvä kuitenkin katsoa läpi.
Sanoisin, että 60-luvulla tehdyssä talossa kissanluukkujen puuttumisen selittää mitä suurimmalla todenäköisyydellä se, että talo on tehty kantavalle laatalle. Rossipohja alkoi siihen aikaan olla jo hiukka niinkuin vanhanaikainen juttu. Asiasta saa todellakin varmuuden tuolla sokkelin läpi poraamisella, mutta käypi se kotikonsteinkin. Ei tarvitse vuokrata timanttiporaa tai hirveetä paineilmavasaraa ja rappailla sitten turhia reikiä umpeen kun etsii sen kantavan laatan sisäkautta.
Halpa ja riittävän pitkä puuporanterä kairaan kiinni ja johonkin näkymättömään paikkaan reikä lattiasta läpi. Samalla näkee että minkä väristä purua sieltä nousee ja voi reiästä haistella mahdollista lahon hajua alapohjasta. Kairailee vähän matkaa puruihin ja kokeilee sitten vaikka rautatangon pätkällä että kopsahtaako siellä purujen alla vastaan betoni vai kaikuva rossipohjan aluslaudoitus. Jos se on betonia niin asia pihvi, jos se on puuta niin porataan lisää ja katsotaan että mitä puun alla on. Ja konevuoraamoon marssitaan vasta sitten jos mittatikku holahtaa rossipohjan läpi.
Noinkin uusi talo on kyllä aika todennäköisesti laatalle tehty jos sokkelissa ei ole maalin läpi kuultavia rappausjälkiä tuuletusreikien tukkimisesta.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Re: Että tämmöistä pukkaa...
Tiivistä ikkunat uudestaan P-tiivitellä, niin että ulkopuolisen lasin alaosaan nurkkiin jää kaksi pientä rakoa, josta kylmempi ilma pääsee sisään ja karmin yläosaan keskelle isompi rakonen(n peukalon levynen), josta lämpimämpi ilma pääsee poistumaan.räppänä kirjoitti: Yläkerran makuuhuoneiden ikkunoiden väliin kertyy höyryä. Johtunee ilmeisesti huonosta ilmankierrosta? (ikkunat ovat alkuperäiset)
Kaupunkilaispoikana vetäsin viimetalvena yhden ikkunan aivan tukkoon kummaltakin puolelta niin että sisäosaan syntyi talvenkylmimpänä aikana jääkimpale.
Kivijalasta en ole löytänyt mitään tuuletusaukkoja. En tiedä, onko niitä koskaan ollutkaan, vai liekkö muurattu umpeen....
Kyseessä on varmaankin laatan pääle rakennetty talo, niin kuin Huhta jo sanoikin.
Eli ilmeisesti näin kasattu:
http://i4.photobucket.com/albums/y117/A ... /kuva1.jpg
Kuva on Åke Särkisen Jälleenrakennusajan pientalo kirjasta, joka on tutustumisen arvoinen. Ainakin minunlaiselle rakennusalan märkäkorvalle se antoi paljon uutta.
Meilläkin on samanlainen ongelma vuoden -47 talossa. Pitäsi nähdä, että mikä on alapohjan kunto, mutta ainoa mahdollisuus näytää olevan lattian repiminen auki tai läpiporaus kun ulkopuolella ei ole minkäänlaisia ilmanottoaukkoja. Hyvää ei lupaa se, että jokainen alakerran lattia on vino tai enemmänkin kuopallaan keskeltä lattiaa.
mitään hommeen tai kosteuden hajua ei kyllä talossa tuoksu, mutta sienihän on voinut aina iskeä.Kuoppakellarista löytyy 2 vierekkäistä ilmanottoaukkoa, Toinen menee ilmeisesti hormiin ja toisen funktiota en osaa sanoa kun on vedetty laastilla umpeen. Voisiko olla alapohjan tuuletukseen?
tuohon ikkunajuttuun: jos yläkerrassa ulkopuite höyrystyy, se tarkoittaa joko että
-sisäpuite on liian väljä, ja päästää lämmintä sisäilmaa puiteväliin, tai että
-ulkopuite on liian tiivis, eli ulkoilman kierto puitevälissä ei toimi.
näiden molempien yhdistelmääkin näkee usein. (ja joskus harvoin muitakin syitä...)
mutta siinä teillä on yksi ilman poistumistie...
nuo naapurin hpp:n neuvot ovat sinänsä oikean suuntaiset, pari huomautusta vain:
alkutilanteessa kannattaa ulkopuite tiivistää vain pystysivuista (ilmankierto tehokkain kuivaamaan mahdollisia aiheutuneita vaurioita ennen maalaus- ym. korjauksia), ja sitten, jos muistuu mieleen ja tuntuu hyödylliseltä, pikku hiljaa ala- ja yläpuun tiivisteitä umpeenpäin, rako (10-20 cm) voi olla yhtä hyvin keskellä kuin nurkissakin.
ja P-tiivisteen mitoituksessa tarkkana: liian iso nauha vääntää puitteen kieroksi erityisesti jos sulkimia ja/tai saranoita on liian vähän. liian pieni taas ei auta...
sinitarralla voi mitata suuntaa, oikeankokoinen antaa ikkunan sulkeutua pehmeästi, tiivistää joka kohdan mutta ei puristu kiinni asti. ja nurkissa tarkkana :D
tarkista tuo ilman poistuminen vinnille: lämmin sisäilma voi aiheuttaa kosteusvaurioita, jos vintti ei ole riittävästi tuuletettu; erityistä huomiota harjakolmioihin.
-sisäpuite on liian väljä, ja päästää lämmintä sisäilmaa puiteväliin, tai että
-ulkopuite on liian tiivis, eli ulkoilman kierto puitevälissä ei toimi.
näiden molempien yhdistelmääkin näkee usein. (ja joskus harvoin muitakin syitä...)
mutta siinä teillä on yksi ilman poistumistie...
nuo naapurin hpp:n neuvot ovat sinänsä oikean suuntaiset, pari huomautusta vain:
alkutilanteessa kannattaa ulkopuite tiivistää vain pystysivuista (ilmankierto tehokkain kuivaamaan mahdollisia aiheutuneita vaurioita ennen maalaus- ym. korjauksia), ja sitten, jos muistuu mieleen ja tuntuu hyödylliseltä, pikku hiljaa ala- ja yläpuun tiivisteitä umpeenpäin, rako (10-20 cm) voi olla yhtä hyvin keskellä kuin nurkissakin.
ja P-tiivisteen mitoituksessa tarkkana: liian iso nauha vääntää puitteen kieroksi erityisesti jos sulkimia ja/tai saranoita on liian vähän. liian pieni taas ei auta...
sinitarralla voi mitata suuntaa, oikeankokoinen antaa ikkunan sulkeutua pehmeästi, tiivistää joka kohdan mutta ei puristu kiinni asti. ja nurkissa tarkkana :D
tarkista tuo ilman poistuminen vinnille: lämmin sisäilma voi aiheuttaa kosteusvaurioita, jos vintti ei ole riittävästi tuuletettu; erityistä huomiota harjakolmioihin.
Kiitos vinkeistä!
Ja talomme tosiaankin seisoo betonilaattojen päällä. Sain tämän tiedon samantein, kun mieheni tuli reissusta kotiin... Ja tuo ikkunoiden tiivistyksen tarkistaminen tehdään oitis tällä viikolla!
Kävin viikonloppuna kaivelemassa vintiltä joulukoristeita ja totesin vintin tuuletuksen puutteelliseksi. Pitääpä panna ukko töihin, jahka jänismettältä kotia saapuu...
Kävin viikonloppuna kaivelemassa vintiltä joulukoristeita ja totesin vintin tuuletuksen puutteelliseksi. Pitääpä panna ukko töihin, jahka jänismettältä kotia saapuu...