Remonttia pukkaa..

[Ahhuh]

Moi,

uusi remonttilainen ilmoittautuu.. Ikiomaa rintamamiestaloa asuttu nyt pienen kaaoksen ja 50-luvun ihanien sisustuksien kanssa reilu kuukausi, eli on aika laittaa piikkaukoneet yms. soimaan. Useamman viikon olen palstaa seurannut ja lukenut kaiken liikenevän vapaa-ajan, mutta tällaisia kysymyksiä on tällä hetkellä mielessä.. Ja ensikäteen jo pahoittelut kun näitäkin asioita on käsitelty varmaan tuhat kertaa..

1. Keittiökaapit tulevat muurin viereen joka tulee piakkoin jopa lämpenemäänkin. Tarvitaanko kaapistojen ja hormin väliin jotakin erityistä suojalevyä/eristettä tms?

2. Kellarikerroksen remontti vasta kysymyksiä herättääkin. Pesutilamme on kooltaan 240 x 112, josta käytännössä 130x112 on suihkujen käytettävissä. Mahtuuko tällaiseen kopperoon millään kaksi suihkua?? Ja mitenkäs tuon rivinteerauksen kanssa, onko sille *mitään* kapeampaa vaihtoehtoa, kun tuosta 112 sentistä on aika ikävä ottaa senttejä pois.. Ja miten korkeaksi tuo rivinteeraus tehdään? Meillä kellarin seinä on maan alla n. 160-170 cm.

3. Vääntäkää rautalangasta kun en vieläkään ole saanut taottua itselleni päähän miten vedeneristykseen pitää suhtautua kellarikerroksessa. Laitetaanko se koko suihkutilaan vai ei? Kodinhoitohuoneeseen ei varmaankaan kannata, koska sinnehän sitä ei täysin pakko olisi muutenkaan laittaa (kai).

4. Ja ihan yleistä ihmettelyä : Mitä materiaalia talon perustuksien tiilikerrosten välissä on? Ainakin sisäseinissä, ulkoseinien väliin ei olla päästy. Näyttää lähinnä sikinsokiselta kasalta tummia hammastikkuja jotka on kuitenkin ihan kovettuneita yhteen? Joku alan ammattilainen voi saada hyvät naurut tästäkin


5. Onko jollakulla suurinpiirteistä hintatietoa kellariremontista? Tarkoituksena piikata lattia ylös, laittaa uudet eristeet, valu, lattialämmitys. Uusia miltei kaikki sähköt sekä viemärit & käyttövesiputket. Montakohan tuhatta varataan, ammattimies sähköihin ja viemäreihin + valun tekoon, muuten yritellään omin toimin.

6. Millä helpoiten selvitän onko taloon tehty ulkopuolista eristystä viime kesäisen salaojaremontin mukana? Lapiollako?

Kun vaan lahopää muistaisi kaikki asiat mitä on mielessä käynyt.. aloitellaan siis näillä.

[konepyorailija]

Suihkutila vaatii vesieristyksen kyllä lattiaan ja seiniin vaikka kellarissa onkin eikä se kodinhoitohuoneessakaan pahaa tekisi tulevaisuuden kannalta.
Lapiokäteen ja yksi pisto sokkelin viereen niin sillä selviää kuutos kysymykseen vastaus.

Niin ja vastakysymykseksi että mikä on tuo rivinteeraus? Mielenkiintoinen sana.
Olisikohan murresana kun en ikinä ennen ole kuullut?

[Tomppa]

Laitappa Konepyöräilijä vaikkapa tämän foorumin hakuun hakusanaksi "rivinteeraus" niin selviää sinullekkin tuon "murresanan" merkitys.

Muutenkin tuo vesieristysneuvosi ei välttämättä ole kovin fiksu mikäli et tiedä alkuperäisen kysyjän kellarinrakenteita muuten.Rintamamiestalon kellaria ei voi remontoida kuin mitä tahansa uuden talon kellaria.Suosittelen perehtymään kellarin remontointiin perinpohjaisesti ennenkuin alat vesieristellä seiniä ja lattioita.Tämä foorumi on siihen erinomainen tietolähde.

Mutta alkuperäisen kysyjän kysymyksiin...

1.Tuskin on tarvetta laittaa mitään palosuojalevyä.Kannattaa tarkistaa asia vaikkapa kotikuntasi palotarkastajalta.

2.Meillä on vastaavassa tilassa kaksi suihkua.
Rivinteeraukselle ei oikein ole ohuempaa vaihtoehtoa.Meillä rivinteerattiin 68 mm harkolla 40 mm ilmaraolla.Tuo alkaa olemaan aika minimipaksuus rivinteeraukselle.Rivinteeraus tehdään täyskorkeaksi ja ilmatiiviiksi.Ilmaraon ei siis kuulu tuulettua mihinkään.
Mitä on perusmuurin ulkopuolella?Patolevy?
Kellarinremonttihan kannattaa aina aloittaa ulkopuolelta tekemällä salaojitus ja perusmuurin eristys.Mikäli käytetään salaojittavaa lämmöneristettä(Fuktisol,Isodrän) saadaan sokkeli kuivumaan ulospäin jolloin sisäpintojen pinnoittaminen höyrytiiviillä materiaaleilla on mahdollista.Jos ulkopuolella on salaojittava lämmöneriste ja sisällä rivinteeraus niin rakenne alkaa olemaan oikein toteutettuna jo turvallinen.
Sama koskee lattiaa.Jonkinlainen kapillaarikatko on lattian alle saatava mikäli aiot vesieristää lattian.Käytännössä tämä tarkoittaa joko 20-25 cm sorakerrosta eristeen alla tai salaojittavan lämmöneristeen käyttöä jolloin huonekorkeutta säästyy todella paljon kun sorakerrosta ei tarvita kun salaojittava eriste toimii kapillaarikatkona.
Rintamamiestalon kellarin perusongelma on se että anturat ovat märässä maassa ilman kapillaarikatkoa jolloin seiniin ja lattioihin nouseva kapillaarinen kosteus on saatava kuivumaan joko ulos-tai sisäänpäin.Mikäli sisäpinnat vesieristetään on ainoa mahdollinen kuivumissuunta ulospäin.

5.Sanoisin että 5000 eurosta ylöspäin.

6.Lapiollapa hyvinkin.

[jope]

Kaapit kannattaa mitoittaa niin ettei tule hormiin kiinni, välin voi täyttää sivulevyllä.
Tuo pesutila on melko pieni ei ehkä kannata ahtaa kahta sekoittajaa jos niitä ei mahdu hyvin kaksi ihmistä yhtäaikaa käyttämään.
Vesieristykseen pitää suhtautua niin että sitä ei ole syytä laittaa mihinkään jos sen kiinnitys alusta ei ole kuiva ja tule pysymään kuivana siis takaapäin tulevasta kosteudesta. Kosteus korkkaa vesieristeen ja kaakelit irti..
Hyvin usein ne kellarin maapohjat ei ole kuivia.

Kyllä ainakin tuo 5donaa on hyvä löytää. Enemmänkin menee kun saunoja ja muita tehdään.

[cahtty]

2. jos haluat maksimoida ihan viimeisen päälle sisätiloja, eristät vain ulkopuolelta salaojittavalla lämmöneristeellä (lue: esim. Fuktisol) sokkelin maan alle jäävän osan ja maanpäällisen osan rappaus-eps tai -kivivillalla. Mutta silloin sokkelista tulee patti, mutta jos olet tekemässä ulkovuoraukselle jotain lähivuosina, voisi tämäkin vaihtoehto toimia. Mutta rivinteerauksella ei taida tuon Tompan mainitseman 110mm alle päästä.

4. ei nyt oikein hahmottanut missä nämä ovat, mutta kovasti kuulostaisi Toja-levyiltä. Nämä ovat levymäisiä, useammallakin eri reseptillä tehtyjä (tai kait lähinnä vaihdellut mistä tuo kuitu on otettu) "eristeitä" ja myös paljon ovat valumuotteina käyttäneet aikanaan. Materiaali sisältää bioainesta ja olisi syytä poistaa ainakin sellaisista paikoista joissa pääsevät kosteuden kanssa tekemisiin.

-cahtty-

[konepyorailija]

Henkilökohtaisesti olen tompan kommentista huolimatta sitä mieltä että kannattaa tehdä vesieristeet kunnolla.

Tomppa: Olen ammatiltani rakennusmies enkä ole ikinä kuullut kyseisestä työstä käytettävän nimitystä rivinteeraus, onhan se näköjään ihan oikea sana ja tästälähtien itsekin pyrin sitä käyttämään tarpeen vaatiessa.
Turha sitä kuitenkaan yhden sanan tähden alkaa ylimieliseksi.

[Ahhuh]

Siinäpä se kun emme oikein tiedä mitä tuolla perustuksen ulkopuolella on. Salaojaremontti tehty viime kesänä, eli ei oikein tunnu järkevältä (ainakaan rahallisesti..) alkaa taas aukomaan koko talon reunustaa eristyksen laittamiseksi. Vieläköhän tuo maa olisi sen verran sulaa että voisi lapion kanssa selvittää mitä tuolla muurin reunassa on..

Cahtty: Nuo levyt (?) ovat siis sisäseinän sisässä, eli sisäseinissä on kaksi tiiliseinämää vastaikkain ja tuota eristettä on niiden välissä.

Eli pitäisikö tuo materiaali poistaa sisäseinien välistä jos tilaan tulee suihkut? Remonttikustannukset lähtee kohta ihan käsistä Ja entäs jos ovat vielä kantavia seiniä pirulaiset??

[cahtty]

varsinkin jos toi kellari on ollut lämmintä tilaa, on sokkelin vierestä maa melko varmasti vielä sulana. Toisaalta voisit kysyä edelliseltä omistajalta jotain infoa aiheesta, parhaimmillaan saisit jopa kuvia, kun on noin tuore salaojitus...

jos se tikkukasa matsku on tojalevyä (pakko tunnustaa että oma rmt-oppimäärä on varsin keskeneräinen ja voin olla aivan metsässä, mutta foto yleensä auttaa, täällä lautakunta voi antaa lausunnon nähtyään todistusaineiston ;-) ), ja on kahden tiilimuurin välissä, ei se siitä suihkutilan vuoksi kastu ja happane, kun luonnollisesti teet vesieristeet kunnolla. mutta Tomppaa kyllä komppaan tässäkin, lue aiheesta keskustelua täällä, se voi avartaa näkemyksiä siitä mikä on sitten järkevä toiminta tuon vesieristeen kanssa.

omassa tönössäni oli käytetty sokkelin sisäpinnassa valumuottina ja oli siis yhtä syvällä kuin itse sokkelikin. sisäpuolelle oli sitten tehty lattia valu. no arvata saattaa että tuossa nousee kapillaarisesti kosteus (ja tässä tapauksessa myös sulamisvedet nostavat sohjaveden varsin ylös...) sekä sokkelia että tuota levyä myöten ja kun annetaan aikaa riittävästi niin multaahan siitä syntyy. kun näiden tojien päälle sitten oli aikanaan paneloitu yms. niin hyvinhän tuo vamma piilossakin vielä pysyi.

itse näkisin että tuossa on pari vaihtoehtoa. tee reikä ko seinän alalaitaan ja tarkista kunto, jos yhtä rapsakkaa, ei se ole tähänkään asti kosteutta saanut. itse ottaisin rakennesuunnittelijan paikalla jos ei muuten osaa arvioida onko kyseessä kantava seinä (tosin rmt:ssä melkein kaikki ovat tavalla tai toisella). Mutta jos ei ole, ei seinän avaaminen ja tojan poistaminen kustannuksia lisää, työtä kylläkin. Saisit samalla ehkä lisää senttejä ko tilaan.

konepyorailija: jos rivinteeraus ei ole tuttu sana niin mitä ammattirakentaja käyttäisi kyseisestä toimenpiteestä (sillähän ei siis ole mitään tekemistä vesieristeiden kanssa), "murresanana" olen kuullut joskus rivEnteeraus...



-cahtty-

[Tomppa]

Henkilökohtaisesti olen tompan kommentista huolimatta sitä mieltä että kannattaa tehdä vesieristeet kunnolla.

Turha sitä kuitenkaan yhden sanan tähden alkaa ylimieliseksi.

Anteeksi jos koit kommentin ylimieliseksi.
Tuota sanaa ja sen merkitystä ei tiedä moni muukaan.Enemmänkin karvoja nosti pystyyn tuo vesieristysneuvosi joka on nykyistä rakennetta tietämättä virheellinen.Jos kapillaarikatkot ovat asianmukaiset niin silloin ohjeesi on oikein mutta kun näissä taloissa ei juuri kapillaarikatkoihin törmää jos niitä ei ole sinne myöhemmissä remonteissa laitettu.

Tässä maassa on vaan monta rintsikan kellaria pilattu vesieristämällä seiniä ja lattioita ennenkuin on otettu asioista selvää.Vaikkapa sitten kun se kellari on homeessa.Kapillaarinen kosteus on ratkaistava tavalla tai toisella ennenkuin vesieristettä laitetaan mihinkään.

[Hower]

Alkuperäiselle kysyjälle:
Onkos talo märässä savimaassa vai kuivalla hiekkakankaalla?
Kannattaa ensimmäiseksi ottaa selvää ulkopuolen rakenteista ja salaojista. Salaojien asennussyvyys (selviää niistä kaivoista mittaamalla) suhteessa anturoihin ja lattiapintaan ratkaisee aika paljon minkälaista lattiarakennetta on mahdollista kehitellä. Tarkottaa sitä, että maata on lattian alta turha kaivaa syvemmälle kuin salaojat; märässä maassa kaivantoon saa aikaan lammikon, johon on turha upottaa eristeitä tai kapillaarikatkosepeliä... Jos kaivetaan syvemmälle niin sitten on syytä asentaa salaojat syvemmälle tai rakennella sisäpuolisia salaojasysteemejä jolloin kyllä joutuu pumppaamaan.

"konepyorailija": Henkilökohtaisesti olen tompan kommentista huolimatta sitä mieltä että kannattaa tehdä vesieristeet kunnolla.

Mielellään näin jos sitä eristettä laitetaan kuivaan rakenteeseen.

Vesieristeistä...
- Miksi vesieristettä tarvitaan suojaamaan kosteaa pohjalaattaa ja vielä kosteampaa maaperää?
Rintamamiestalon kellarin ominaisuus on se, ettei kosteuden nousua lattiaan tai perusmuurien alaosiin ole estetty.
Toinen ominaisuus on se, että simppelit rakenteet (tiili betoni) antavat paljon anteeksi koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Nykyrakentamisessa tuo pyrkimys totaaliseen veden/kosteudeneristyksiin ja höyrysulkuihin johtuu tietysti rakentamiseen käytetyistä materiaaleista, monimutkaisista rakenteista ja ehdottomasta tiiviyden vaatimuksesta. Lämmöneriste/runko/höpölevyrakenteet eivät kestä pienintäkään kosteutta vaurioitumatta tai homehtumatta. Ja kun pyritään täydellisen höyrytiiviyteen niin sitten kun kosteutta joko veden tai vesihöyryn muodossa rakenteisiin pääsee, se ei kuivu sieltä ikinä pois.
Vaatimus täydellisestä eristyksestä on käytännössä mahdoton, rakennusaikainnen työ pitäisi suorittaa kirurgisella tarkkuudella, rakennuksen runko/levyrakenteeet pitäisi mitoittaa niin, että mitään elämistä ei tapahdu.
Myöskään rakenteet eivät kestä minkäänlaisia kosteusvahinkoja rakennuksen elinkaaren aikan ilman laajaa tuhoa. Mikähän lienee vesieristeiden elinikä?

Rakentamismääräyksissä ei tehdä mitään eroa siinä, onko märkätilan lattiana 2.kerroksen puurakenteinen/purutäytteinen lattia, jonka alla on huonetiloja vai kellarin betonilattia, jonka alla on pelkästään märkää maata ja kalliota kilometrkaupalla...
Sen sijaan, että vedeneristykset ovat rakennusmääräysten mukaan pakollisia tiloissa, joissa on lattikaivo niin niiden asentaminen kellarin perusmaassa suoraan kiinni oleviin kivirakenteisiin pitäisi mieluumminkin kieltää.... tai niiden käyttö pitäisi sallia vain pienillä alueilla, esim suihkutilassa.
Roiskevesien joutuminen pesuhuoneen eristämättömille laattalattioille on ihan yhdentekevä asia kuivuvan kivirakenteen rakenteen kannalta.
40 vuotta vanhaa laatoitettua, vesieristämätöntä ja homeetonta pesuhuoneen lattiaa katselleena en ole vakuuttunut vesieristeiden välttämättömyydestä koko pesuhuoneen osalla. Neliömetrin kokoisen suihkutilan kohdalla meillä nyt semmoinen kuitenkin on.
Jos laajempia alueita haluaa eristellä niin seinä ja lattiarakenteiden kosteudet täytyy olla hallinnassa ja hoidettu asiallisesti.

[maanma]

Onko jollakulla suurinpiirteistä hintatietoa kellariremontista? Tarkoituksena piikata lattia ylös, laittaa uudet eristeet, valu, lattialämmitys.

Ilman vesi tekniikkaa 25cm eristein lattia eristeineen toimitusbetonista valettuna liipatulla betonipinnallla sisältäen itseasennetun lattialämmitysputken n. 70e/m2. Kallein osa 15m2 lattiassa oli valu, joka oli töineen yli 50% hinnasta.

[Labyrint64]

Nykyrakentamisessa tuo pyrkimys totaaliseen veden/kosteudeneristyksiin ja höyrysulkuihin johtuu tietysti rakentamiseen käytetyistä materiaaleista, monimutkaisista rakenteista ja ehdottomasta tiiviyden vaatimuksesta. Lämmöneriste/runko/höpölevyrakenteet eivät kestä pienintäkään kosteutta vaurioitumatta tai homehtumatta. Ja kun pyritään täydellisen höyrytiiviyteen niin sitten kun kosteutta joko veden tai vesihöyryn muodossa rakenteisiin pääsee, se ei kuivu sieltä ikinä pois.
Vaatimus täydellisestä eristyksestä on käytännössä mahdoton, rakennusaikainnen työ pitäisi suorittaa kirurgisella tarkkuudella, rakennuksen runko/levyrakenteeet pitäisi mitoittaa niin, että mitään elämistä ei tapahdu.
Myöskään rakenteet eivät kestä minkäänlaisia kosteusvahinkoja rakennuksen elinkaaren aikan ilman laajaa tuhoa. Mikähän lienee vesieristeiden elinikä?

Haluaisin perusteluja mitkä nykyaikaiset seinärakenteet ovat tuollaisia? Itsekään en ole mitenkään vakuuttunut nykymallisen rakentamisen pitkäikäisyydestä vaan taidetaan tehdä taloja tyyliin "talon käyttöikä on 40 vuotta ja that's it". Nykyään vähän liikaa toitotetaan käyttöikää koska mm. vesiputkia vaihtaessa tutkin eri vaihtoehtoja ja todettiin jonkun tietyn tyyppisen viemäriputken kestävän vähintään rakennuksen teknisen käyttöiän. Hei, hetkinen... On tehty taloja jo 1940-luvulla jotka on pystyssä edelleen ja keski-euroopassa asutaan vieläkin vanhemmissa taloissa. Toki niihin on remonttia tehty mutta eikö voisi nykyäänkin rakentaa talon siten ettei lapsille jäävä perintö (talo) ole purkukamaa sitten joskus 50-vuoden päästä.

Kaikesta huolimatta olen tutkinut nykytapaa tehdä muovitukset yms. niin mietityttää mikä kohta rakenteessa on riskirakenne? Aika usein rakenteena käytetään ulkovuoraus, rimoitus, tuulensuoja, villat, muovitus, sisälevytys. Eikös tuonne seinään menevä vesi haihdu ulospäin?

Siinä olen kyllä epäileväinen että ongelmia tulee kun nykyiset tiilikatot alkaa vuotaa. Vähänkin tunaroitu kattoläpivienti läpivientikumeineen alkaa vuotaa ja vesi valuu ilmastointiputkia pitkin välikattoon josta suoraan villojen läpi höyrynsulkuun jonka päälle se jatkaa vaellustaan kunnes löytää sen epäonnisen väliseinän jonka väliin alkaa valua norona. Parhaassa tapauksessa seinien runkopalkit on pitkälti homeessa / lahoja ennenkuin kosteusvauriota edes huomataan.

[Hower]

Oli varmaankin liian yleistävä tuo heittoni kaikkien rakenteiden riskialttiudesta, lähempänä totuutta on tämä mietintäsi:

Siinä olen kyllä epäileväinen että ongelmia tulee kun nykyiset tiilikatot alkaa vuotaa. Vähänkin tunaroitu kattoläpivienti läpivientikumeineen alkaa vuotaa ja vesi valuu ilmastointiputkia pitkin välikattoon josta suoraan villojen läpi höyrynsulkuun jonka päälle se jatkaa vaellustaan kunnes löytää sen epäonnisen väliseinän jonka väliin alkaa valua norona. Parhaassa tapauksessa seinien runkopalkit on pitkälti homeessa / lahoja ennenkuin kosteusvauriota edes huomataan.

Mutta kyllähän moderneissa seinärakenteissakin mietityttää se, että höyrynsulkumuovien asentamisessa korostetaan ehdotonta huolellisuutta ja täydellistä saumojen teippaamista. Jos kyseesä on esim normaali puurakenteinen vuokrarivari niin parhaimmillan semmoisessa asuu 20 vuoden aikajänteellä ehkä viisikin eri perhettä ja jokainen poraa ulkoseinien höyrynsulun läpi kymmeniä reikiä ripustellessan tavaroita seinille.
Vasta nyt on tullut tavaksi tehdä erillinen 2"2" koolaus kipsilevyn taakse, ettei sitä höyrysulkua puhkottaisi. Ja siksi kai se höyrysulku laitetaan kun sinne villoihin Ei Saa päästä kosteutta...
Nyt korjaillaan 80-90-rakennettujen talojen rakennusvirheitä, jotka syntyivät nimenomaan silloiseen viimeisimpään tietoon perustuvien ohjeiden noudattamisesta ja tietysti myös huolimattomasta rakennustavasta.
Kun tämä energiahössötys tästä vielä yltyy, taloista tehdään entistä tiiviimpiä ja teknisesti entistä monimutkaisempia. Elinkaaren aikaisia normaaleja vauriotilanteita ei yksinkertaisesti saa syntyä.
Rakentamisen pitäisi olla entistä huolellisempaa ja tarkempaa. Semmoisesta laadun kohoamisesta on ole itse merkkejä huomannut...

Kellarista vielä: jos meidän kellarin lattialle hölähtäisi vaikka 3 kuutiota vettä ja lattiakaivotkaan ei oikein nopeasti vetäisi niin ajan mittaan kuivuisivat kaikki kivirakenteet kuitenkin ennalleen. Jos olisi vesieristetty ja levytetty kauttaaltaan niin takuuvarmasti jostain raosta luirisi vesieristeiden taakse. Lopputuloksen voi jokainen arvata.

[Labyrint64]

Siinä olen samaa mieltä että nykytapa rakentaa ei salli yhtään vaurioita myöhemmin. Vaurio antaa viitteitä itsestään vasta vuosien hautumisen jälkeen.

En itse ole vielä saanut vahvistusta sille että muovittamaton talo kärsisi jotenkin sisäilman kosteudesta. Eikös muoveilla haeta pikemminkin ilmasulkua ettei koneellinen tehokas ilmanvaihto (alipaine) vedä ilmaa seinän läpi ja aiheuta vedon tunnetta. Vai onko muovituksen tarkoitus estää sisäilmankosteuden pääsy rakenteisiin?

Hieman mietityttää se onko talon seinät nyt täysin lahot kun yli 40 vuoteen ei ole ollut muoveja seinissä? Onko seinät sisältä täynnä homeitiöitä? Milloin ne alkavat vaikuttaa elämiseen jos ovat jo 40 vuotta muhineet rakenteissa?

[Ahhuh]

Myyjien mukaan ainakin märässä savimaassa. Tai puhuivat jotakin että puolet tontista on hiekkamaata ja puolet savimaata, mutta parhaiten tuo varmaankin selviää kun katsoo mitä tuolta betonin alta löytyy. Perunapelto on kuitenkin savinen

Yritettiin muuten eilen hakata tuota betonia lekalla sekä rautakanki&leka-yhdistelmällä. Tuloksena erittäin säälittävä pintakerroksen irtisaanti (n4mm paksu) eli järeämpää koneistoa vaatii ainakin tuo meidän lattia. Koko talon eli siten myös lattian on tehnyt rakennusmestari aikanaan, tiedä sitten onko hyvä vai huono asia

Vähän samaa eilen pohdittiin kotonakin = lattian rakennehan sinänsä ei muuten tule muuttumaan kuin että betonin alle tulee paremmin kapilaarista nousua estävää sekä eristävää ainesta. Nämä ainesosat eivät varmasti homehdu. Sen päällä on betoni, jollainen on nytkin kastunut siinä lattiassa viimeiset 40 vuotta, eli eikai se betonikaan kosteudesta vaurioidu?