Eli olisi tarkoitus säilyttää vanha tiilikatto joka on vm.55, miten ja millä kannattaisi tehdä pesu? Painepesurilla tietysti ensin mutta mitä pesuainetta ja onko jollain kokemuksia jostain "hoitoaineista" tai maalauksesta?
"Uusia" alkuperäisiä tiiliä on kyllä saunan takana vielä jos satun menemään läpi katon kun sinne kiipeän.
Myrskylaudat(reunalaudat) + räystäät on parhaan aikansa nähnyt ja ne pitää uusia, mitä mieltä olette kannattaako laittaa myrskylaudat pellistä vai puusta?
Vanhan TIILIKATON pesu/huolto + myrskylaudat
-
konepyorailija
- Jäsen
- Viestit: 17
- Liittynyt: La Tammi 12, 2008 14:40
- Paikkakunta: Ulvila
Vanhan TIILIKATON pesu/huolto + myrskylaudat
RMT omistaja vuodesta 2000
Kyllä nuo laudat kannattaa melkein korvata pellin kanssa, on joskus niin tehty että jätetty sen vanha liupalaupa sinne vaan ja koteloitu pellin alle niin siellä on ja pysyy.
Itellä on aivan sama homma talon myrskylautojen kanssa ja itse kyllä laitan pellin siihen (ens kesänä ois tarkotus). Piharakennuksesta vaihdettiin myös viime kesänä nuo laudat ja pistettiin vaan kyllästetty lauta tilalle.
Tars vielä joskus koittaa hävittää tuo tiilikatto ja laittaa pellikatto tilalle.
Itellä on aivan sama homma talon myrskylautojen kanssa ja itse kyllä laitan pellin siihen (ens kesänä ois tarkotus). Piharakennuksesta vaihdettiin myös viime kesänä nuo laudat ja pistettiin vaan kyllästetty lauta tilalle.
Tars vielä joskus koittaa hävittää tuo tiilikatto ja laittaa pellikatto tilalle.
-
konepyorailija
- Jäsen
- Viestit: 17
- Liittynyt: La Tammi 12, 2008 14:40
- Paikkakunta: Ulvila
Koitan viimeiseen asti karttaa peltikattoa, en usko että hermot kestää sitä sateen kaunista rämpytystä pitkään, ja onhan tuo vanha tiili aika kaunis.
Meidän talossa ei enään pysty jättämään myrskylautoja pellin alle, sen verran heikossa kunnossa ovat, kovassa tuulessa lastua lentää pitkin pihaa.
Meidän talossa ei enään pysty jättämään myrskylautoja pellin alle, sen verran heikossa kunnossa ovat, kovassa tuulessa lastua lentää pitkin pihaa.
RMT omistaja vuodesta 2000
-
rintsikka-60
- Jäsen
- Viestit: 149
- Liittynyt: Su Elo 12, 2007 13:20
- Paikkakunta: valkeakoski
-
konepyorailija
- Jäsen
- Viestit: 17
- Liittynyt: La Tammi 12, 2008 14:40
- Paikkakunta: Ulvila
Meillä päädyin jättämään vanhat tiilet kattoremontin yhteydessä. Remontti tosin tehtiin muuten varsin perusteellisesti. Tiilet otettiin ensin ehjinä alas. Rakennuskonevuokraamosta saa vuokrattua tiilihissin tähän hommaan. Purimme vanhat ruoteet, räystäslaudat ja muut rippeet pois. Jäljelle jäivät siis kattotuolit ja päätyräystäiden tuet (lienevät poikia tai vasikoita). Päätyräystäiden tukia uusin pari kappaletta kun olivat päässeet pehmenemään.
Tästä eteenpäin tehtiinkin sitten uuden katon tyyliin. Räystäille tuli ensi umpilaudoitus 22*125 millisellä laudalla, suunnilleen samaa kokoa kuin aiemminkin oli. Näiden päälle laitoin aluskatteeksi bitumikattohuovan. Aiemmin ei ollut mitään ja siksi räystäiden aluset olivat päässeet pehmenemään. Koko katon alueelle tuli sitten hengittävä aluskate, sitten rimat tuuletusrakoa varten ja uudet ruoteet 32x100 millisestä. Vanhat olivat vähän ohuempaa ja paikoin vajaakanttistakin lirpaketta mutta tuntuivat silti paikoin tukevammalta kuin tuo uusi tehokasvatettu. Paksumpaa en kuitenkaan halunnut laittaa ettei katto olisi paksuuntunut vallan hurjasti. Hyvin on kestänyt.
Räystäällä kannattaa kiinnittää huomiota siihen että vesi pääsee valumaan aluskatteen päältä pois siten että se ei jää räystäälle seisomaan rakenteiden sisään. Samoin on varmistettava että tuuletusväliin aluskatteen alle pääsee räystäältä ilmaa mutta ei isompia eläimiä. Metalliverkkoa siis sopivaan kohtaan.
Räystäitä kiertää räystäslaudat, sen verran on korkeutta kattorakenteessa että lautojakin on 2 kappaletta, osin toistensa päällä. Päätyräystäillä on sitten vielä pelti (joka muuten on vieläkin maalaamatta).
Tiilet harjattiin puhtaiksi niiden ollessa alhaalla. Tämän hetken tietämyksellä olisin myös maalannut ne sementti/rasvaton maito/punamulta -sekoituksella. Nyt se homma täytyy tehdä katolla. Painepesuria en vanhoihin tiiliin uskaltanut käyttää. Tiilet menivät katolle tiilihissillä, ruodevälinhän olin laittanut samaksi kuin aiemmin joten tiilet menivät paikalleen varsin mukavasti.
Koko hommaan meni pari viikkoa varsin intensiivistä työtä ja pitkää päivää. Valtaosan katolla tehtävistä hommista tein yksin, välillä oli vaimo ja veli apuna. Maassa oli muutamia innokkaita tiilien putsaajia.
Tästä eteenpäin tehtiinkin sitten uuden katon tyyliin. Räystäille tuli ensi umpilaudoitus 22*125 millisellä laudalla, suunnilleen samaa kokoa kuin aiemminkin oli. Näiden päälle laitoin aluskatteeksi bitumikattohuovan. Aiemmin ei ollut mitään ja siksi räystäiden aluset olivat päässeet pehmenemään. Koko katon alueelle tuli sitten hengittävä aluskate, sitten rimat tuuletusrakoa varten ja uudet ruoteet 32x100 millisestä. Vanhat olivat vähän ohuempaa ja paikoin vajaakanttistakin lirpaketta mutta tuntuivat silti paikoin tukevammalta kuin tuo uusi tehokasvatettu. Paksumpaa en kuitenkaan halunnut laittaa ettei katto olisi paksuuntunut vallan hurjasti. Hyvin on kestänyt.
Räystäällä kannattaa kiinnittää huomiota siihen että vesi pääsee valumaan aluskatteen päältä pois siten että se ei jää räystäälle seisomaan rakenteiden sisään. Samoin on varmistettava että tuuletusväliin aluskatteen alle pääsee räystäältä ilmaa mutta ei isompia eläimiä. Metalliverkkoa siis sopivaan kohtaan.
Räystäitä kiertää räystäslaudat, sen verran on korkeutta kattorakenteessa että lautojakin on 2 kappaletta, osin toistensa päällä. Päätyräystäillä on sitten vielä pelti (joka muuten on vieläkin maalaamatta).
Tiilet harjattiin puhtaiksi niiden ollessa alhaalla. Tämän hetken tietämyksellä olisin myös maalannut ne sementti/rasvaton maito/punamulta -sekoituksella. Nyt se homma täytyy tehdä katolla. Painepesuria en vanhoihin tiiliin uskaltanut käyttää. Tiilet menivät katolle tiilihissillä, ruodevälinhän olin laittanut samaksi kuin aiemmin joten tiilet menivät paikalleen varsin mukavasti.
Koko hommaan meni pari viikkoa varsin intensiivistä työtä ja pitkää päivää. Valtaosan katolla tehtävistä hommista tein yksin, välillä oli vaimo ja veli apuna. Maassa oli muutamia innokkaita tiilien putsaajia.
-
konepyorailija
- Jäsen
- Viestit: 17
- Liittynyt: La Tammi 12, 2008 14:40
- Paikkakunta: Ulvila
Kiitos hienosta vinkistä jonin!
En ollut edes ajatellut noin suurta urakkaa mutta nyt tuntuu että taidan tehdä noin kunhan vain kevät aurinko näyttäytyy.
Mistä olet tuon maalaus reseptin lukenut/kuullut?
Olisi hyvä saada pintaan hieman väriä vaikka tuollaisella luomu ratkaisulla.
Oliko tiilihissin vuokra suuri?
En ollut edes ajatellut noin suurta urakkaa mutta nyt tuntuu että taidan tehdä noin kunhan vain kevät aurinko näyttäytyy.
Mistä olet tuon maalaus reseptin lukenut/kuullut?
Olisi hyvä saada pintaan hieman väriä vaikka tuollaisella luomu ratkaisulla.
Oliko tiilihissin vuokra suuri?
RMT omistaja vuodesta 2000
Tiilihissi taisi olla suunnilleen 150 euroa/viikonloppu. Sille ei kyllä oikein ole vaihtoehtoja. Jos aikaa on niin alashan tiilet saa kyllä painovoimalla varta vasten rakennettavaa tiilikourua pitkin. Kunnon pehmustetta vaan alle.
Maaliohje löytyy tästä keskustelusta:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?t=365
Maaliohje löytyy tästä keskustelusta:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?t=365
Voi vitsi, loistava projekti!
Tiilet olivat betonitiiliä? Sammaloituneita? Meillä on edessä katon kunnostus (iso koulu!) ja uuteen ei ole varaa (vaikka uusi savitiilikatto houkuttelee, oli tarjous sen verran hurja...). Ajattelimme että homman voisi tehdä katto-osa kerrallaan, ettei tiiliä tarttis hissata alas asti (korkeutta on myös..). Akuuteinta olisi noiden puhki ruostuneiden nurkka- tai kulmapeltien uusiminen.
Tiilikaton alla on pärekatto ja museoviraston mukaan se sinne alle kannattaa myös jättää. Samaisen neuvojan mukaan tiilistä ei kannata ottaa sammaleita pois (ovat kyllä kauniit ja mielelläni sammalkaton pidämme!?), koska juuret ovat jo tiilet haurastuttaneet. painoa on varmaan märällä katolla roimasti. Mitäs mieltä olette sammaloituneista tiilistä? Mutta jos tiiliä saa kunnostettua maalamalla, tätäkin voisi harkita.
koulukoti
Tiilet olivat betonitiiliä? Sammaloituneita? Meillä on edessä katon kunnostus (iso koulu!) ja uuteen ei ole varaa (vaikka uusi savitiilikatto houkuttelee, oli tarjous sen verran hurja...). Ajattelimme että homman voisi tehdä katto-osa kerrallaan, ettei tiiliä tarttis hissata alas asti (korkeutta on myös..). Akuuteinta olisi noiden puhki ruostuneiden nurkka- tai kulmapeltien uusiminen.
Tiilikaton alla on pärekatto ja museoviraston mukaan se sinne alle kannattaa myös jättää. Samaisen neuvojan mukaan tiilistä ei kannata ottaa sammaleita pois (ovat kyllä kauniit ja mielelläni sammalkaton pidämme!?), koska juuret ovat jo tiilet haurastuttaneet. painoa on varmaan märällä katolla roimasti. Mitäs mieltä olette sammaloituneista tiilistä? Mutta jos tiiliä saa kunnostettua maalamalla, tätäkin voisi harkita.
koulukoti
Betonitiiliä oli ja sammaloituneita. Yhdet paksut sammalmättäät niistä otettin jo paria vuotta aiemmin pois. Siinä menetelmänä oli harjaus katolla.
Sammal pidättää vettä katolla tavallista pidempään ja aiheuttaa sillä tavalla ylimääräistä kosteusrasitusta tiilille ja alapuolisille rakenteille. Jos tuuletus toimii niin ongelma ei välttämättä ole suuri mutta vähintään rakenteita on syytä tarkkailla. Meillä pääasiallinen syy remontille oli halu saada vesikaton alapuoliset rakenteet kuntoon. Ei niissä mitään akuuttia ongelmaa ollut koska tuuletus toimi hyvin mutta olihan se ikävää kun varastoihin tuprutti pakkaslunta joka sitten suli tavaroiden päälle.
Sammal pidättää vettä katolla tavallista pidempään ja aiheuttaa sillä tavalla ylimääräistä kosteusrasitusta tiilille ja alapuolisille rakenteille. Jos tuuletus toimii niin ongelma ei välttämättä ole suuri mutta vähintään rakenteita on syytä tarkkailla. Meillä pääasiallinen syy remontille oli halu saada vesikaton alapuoliset rakenteet kuntoon. Ei niissä mitään akuuttia ongelmaa ollut koska tuuletus toimi hyvin mutta olihan se ikävää kun varastoihin tuprutti pakkaslunta joka sitten suli tavaroiden päälle.
tiilikaton huolto
Osaisiko joku neuvoa.. 55v. vanha tiilikattomme pitäisi joko uusia tai huoltaa. sammalta on jonkun verran eikä uskalla paljoa kävellä päällä ettei hajoa. yksi vuotokohta paikattiin juuri ja varatiiliä on aikalailla vielä jäljellä. Kannattaako uusia kokonaan vai vain huoltaa jotenkin. Painepesuri? mahtaako tiili kestää sen? Tai onko jokin aine kätevä? Vai antaako sammaleen kasvaa...? Mielipiteitä tuntuu olevan monta.. Ylimääräistä rahaa ei ole joten ajattelimme että josko kestäisi vielä muutaman vuoden. Pitäisikö aluskatteen ja ruoteiden kuntoa jotenkin tarkastella? Mistä näemme onko kosteutta aluskatteen alla. aluskatteena on huopa joka kokolailla haurastunut. Talo muuten hengittävä ja terve. Kiitos etukäteen jos joku osaisi perustella hyvin miksi kannattaa tai ei kannata uusia.
Jos aluskatteena on huopa niin sen alla on todennäköisesti umpilaudoitus joka on suoraan kattotuolien päällä. Laudoituksen ja tuulensuojan välissä pitäisi olla 10 cm rako, lyhyellä matkalla (tyypillisesti lyhyt vino katto-osuus sivu-ullakon ja yläkolmion välissä) voi olla vähemmänkin, hyvä minimi olisi 5 cm.
Kärjistäen voisi todeta että aluskate on se joka pitää vettä, sen päälle tuleva vesikate suojaa aluskatetta mekaanisilta vaurioilta.
Aluskatteen päällä olisi syytä olla rimat joilla ruoteet saadaan irti aluskatteesta. Muutenhan vesi ja roskat jäävät muhimaan ruoteen päälle. Tiilet kestävät yllättävän hyvin kävelyä kun osaa astua oikeaan kohtaan. Siis siihen jossa ruode on tiilen alla.
Jos tuo aluskate on huopaa ja se on pitkälti entistä voisi olla perusteltua uusia se huopa. Kun vanhaa purkaa pois selviää sen laudoituksen kunto ja sitä voi sitten uusia samalla. Homma saattaisi onnistua siten että lähtee räystäältä liikkeelle ja nostelee tiilet lappeella ylemmäs. Purkaa pitää siis huoparullan leveyden verran. Ruoteiden paikat on mitattava ja merkittävä muistiin jotta ne saa takaisin samaan kohtaan.
Kun ruoteet, mahdolliset rimat ja huopa on poistettu korjataan laudoituksen mahdolliset epäkohdat. Sitten uusi huopa kiinni (siis räystään suuntaisesti). Tuuletusrimoja niin pitkälle että saa vielä seuraavan huopakaistaleen riittävästi limitettyä. Ruoteet mittausten mukaan kohdalleen ja sitten tiilet takaisin. Tiilistä voi harjailla sammaleet käsipelillä pois.
Näin edeten mennään harjalle asti, sitten sama toisella lappeella ja harjalla toinen huopa menee toisen yli. Erikoiskohteita tulee sitten piipusta ja muista läpivienneistä.
Kärjistäen voisi todeta että aluskate on se joka pitää vettä, sen päälle tuleva vesikate suojaa aluskatetta mekaanisilta vaurioilta.
Aluskatteen päällä olisi syytä olla rimat joilla ruoteet saadaan irti aluskatteesta. Muutenhan vesi ja roskat jäävät muhimaan ruoteen päälle. Tiilet kestävät yllättävän hyvin kävelyä kun osaa astua oikeaan kohtaan. Siis siihen jossa ruode on tiilen alla.
Jos tuo aluskate on huopaa ja se on pitkälti entistä voisi olla perusteltua uusia se huopa. Kun vanhaa purkaa pois selviää sen laudoituksen kunto ja sitä voi sitten uusia samalla. Homma saattaisi onnistua siten että lähtee räystäältä liikkeelle ja nostelee tiilet lappeella ylemmäs. Purkaa pitää siis huoparullan leveyden verran. Ruoteiden paikat on mitattava ja merkittävä muistiin jotta ne saa takaisin samaan kohtaan.
Kun ruoteet, mahdolliset rimat ja huopa on poistettu korjataan laudoituksen mahdolliset epäkohdat. Sitten uusi huopa kiinni (siis räystään suuntaisesti). Tuuletusrimoja niin pitkälle että saa vielä seuraavan huopakaistaleen riittävästi limitettyä. Ruoteet mittausten mukaan kohdalleen ja sitten tiilet takaisin. Tiilistä voi harjailla sammaleet käsipelillä pois.
Näin edeten mennään harjalle asti, sitten sama toisella lappeella ja harjalla toinen huopa menee toisen yli. Erikoiskohteita tulee sitten piipusta ja muista läpivienneistä.
Niin ja seikkaperäisiä työohjeita löytyy tiilikattovalmistajien sivuilta. Laittaa vaan vanhat tiilet uusien sijaan. Huomatkaa myös että tiiliä ei pidä ottaa pois lape kerrallaan tai siirtää reilua määrää tiiliä toiselle lappeelle. Epätasaisessa painonjakaumassa on riskinä kantavien rakenteiden vaurioituminen.