Seinän puhkaisu
Seinän puhkaisu
Hei.Ollaan kääntämässä yläkerran portaiden kulkua puolikylmästä kuistista eteiseen.Kysymys on siitä uskaltaako katkaista yhden koolingin eteisen ja portaikon välisestä seinästä? 
todennäköisesti se on kantavaa rakennetta, eli suosittelen tekemään ensin korvaavat uudet koolingit molemmin puolin uutta aukkoa ja katkaisemaan vanhan vasta sitten.
noissa porrassiirroissa muuten kannattaa sitten etukäteen tarkistaa kulkuaukon korkeus: jos huonekorkeus on esim. luokkaa 260 cm, niin laipion aukon pitäisi alkaa viimeistään kolmannen rappusen kohdalta (säädösten vapaa kulkukorkeus muistaakseni 195 cm, mutta se on aika ahdas varsinkin ylhäältä vauhdilla alas tullessa, t. nimimerkki edelleen kuhmu otsassa). ja sen aukon teko laipioon vaatii sitten ihan omat jipponsa, ks. esim
http://www.rakennustieto.fi/rtnet/10617/
periaatteessa homma muuten myös luvanvaraista, jos kantavaa rakennetta muutetaan...
porraslinkki (mainospohjaista):
http://www.rakentaja.fi/otsikkosivut/tu ... asp?id=126
noissa porrassiirroissa muuten kannattaa sitten etukäteen tarkistaa kulkuaukon korkeus: jos huonekorkeus on esim. luokkaa 260 cm, niin laipion aukon pitäisi alkaa viimeistään kolmannen rappusen kohdalta (säädösten vapaa kulkukorkeus muistaakseni 195 cm, mutta se on aika ahdas varsinkin ylhäältä vauhdilla alas tullessa, t. nimimerkki edelleen kuhmu otsassa). ja sen aukon teko laipioon vaatii sitten ihan omat jipponsa, ks. esim
http://www.rakennustieto.fi/rtnet/10617/
periaatteessa homma muuten myös luvanvaraista, jos kantavaa rakennetta muutetaan...
porraslinkki (mainospohjaista):
http://www.rakentaja.fi/otsikkosivut/tu ... asp?id=126
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Ja vanhaa palkkia ei poisteta kokonaan, vaan se vaaka tuetaan oksattomalla samanvahvuisella materiaalilla uusiin palkkeihin T -liitoksella oviaukon päälle.jmattis kirjoitti:todennäköisesti se on kantavaa rakennetta, eli suosittelen tekemään ensin korvaavat uudet koolingit molemmin puolin uutta aukkoa ja katkaisemaan vanhan vasta sitten.
Uudet palkit asennetaan oven molemmin puolin jämptillä mitalla tarvittaessa tunkilla hieman yläpalkkia nostaen puun paikalleen saamiseksi. Reilut kulmaraudat riittää kiinnitykseksi, jos kohdetta ei päästä naulaamaan.
Kantavuuden voi havainnoida yleensä katkaisuvaiheessa, kun sahaa käsisahalla pystypalkkia poikki.Mitä aikaisemmassa vaiheessa saha jää jumiin sen enemmän (pysty)kuormaa.
Muistakaa, että kantavuutta ei saa alentaa. Esim 4" x 4" palkkia ei saa korvata 2" x 4":lla, mutta voidaan korvata yhteennaulatulla 2kpl 2" x 4:llä.
Ja kantavuuden tuplaaminen on sallittua eli yhden 2" x 6" tai 2" x 4" palkin korvaaminen kahdella on ok.
-
romeo
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Liimapuu- ja muu elämätön palkki
Ei taida kovin yleisesti olla käytössä liimapuu kannatinpalkkeja.
Järkevin paikka sellaiselle olisi uusissa kattotuoleissa tai ehkä keski(koriste)tolpassa, jos kantava väliseinä poistetaan.
Järkevin paikka sellaiselle olisi uusissa kattotuoleissa tai ehkä keski(koriste)tolpassa, jos kantava väliseinä poistetaan.
En tiedä sitten kuinka yleisesti liimapuupalkkeja on käytössä, mutta pitkille jänneväleille liimapuupalkki on erinomainen ratkaisu. Omassa kohteessa kantava seinä korvattiin jykevällä liimapuupalkilla, jänneväli n. 3m. Kokoja löytyy vähän joka tarkoitukseen. Portaiden tuentaan liimapuupalkki voi kyllä olla turhankin järeä ratkaisu.
Lisää tietoa esim. täältä:
http://www.finnforest.fi/default.asp?pa ... 61,738,740
Lisää tietoa esim. täältä:
http://www.finnforest.fi/default.asp?pa ... 61,738,740
- Sampo
- Jäsen

- Viestit: 348
- Liittynyt: To Syys 22, 2005 10:38
- Paikkakunta: Lapinjärvi
- Paikkakunta: Pekinkylä
Meilläkin on talven aikana tulossa samanlainen projekti,3-4m kantavaa väliseinää pois.Yhden tolpan olen jo katkaissutkin.Tarkoitus on seuraavaksi tehdä työnaikainen tolpitus pois otettavan seinän viereen ettei käy höplästi.Voi olla vaan hieman hieman vaikeaa ominpäin arvioida tarvittavaa kantavuutta.Taitaa olla pienin koko 90x225mm tuolla Finnforestin taulukossa..Mitäs kokoa Mika tarkoitti "jykevällä" palkilla? Ja oliko kuinka tyyristä tavaraa?Mika kirjoitti:En tiedä sitten kuinka yleisesti liimapuupalkkeja on käytössä, mutta pitkille jänneväleille liimapuupalkki on erinomainen ratkaisu. Omassa kohteessa kantava seinä korvattiin jykevällä liimapuupalkilla, jänneväli n. 3m. Kokoja löytyy vähän joka tarkoitukseen. Portaiden tuentaan liimapuupalkki voi kyllä olla turhankin järeä ratkaisu.
Lisää tietoa esim. täältä:
http://www.finnforest.fi/default.asp?pa ... 61,738,740
3-4 m jänneväleillä kannattaa käyttää kertopuuta (Kerto-S). Noita myydään kuutiohinnalla koska tavara valmistetaan vanerin tapaan isoina levyinä, joista sahataan soiroja. Itse käytin 51x300 ja 51x200 palkkeja. Kaksi palkkia nostettiin paikalleen ja naulattiin yhteen, jolloin syntyi 102 mm paksu ja 300 tai 200 mm korkea palkki. Kertopuu on lujaa, tasalaatuista ja helposti käsiteltävää. Koska kyseessä oli kantavan seinän muutostyö, tuli pystytukia ja pintoihin koivuvanerit. Työ edellytti osaavaa rakennesuunnittelijaa, rakennuslupaa ja pätevää vastaavaa mestaria (joka tässä syöttää itseään suolapähkinöillä). Seuraavaksi käytän kertopuuta välipohjapalkistossa koska siitä saa tehtyä juuri sellaisia palikoita kuin tarvitsee eikä tarvitse kiinnityksissä pelätä päiden halkeilua, kuten sahatavarassa. Kai te noudatatte RakMK B10 minimietäisyyksiä naulojen ja ruuvien suhteen?
- Sampo
- Jäsen

- Viestit: 348
- Liittynyt: To Syys 22, 2005 10:38
- Paikkakunta: Lapinjärvi
- Paikkakunta: Pekinkylä
Niin mitä oikeastaan tarkoitatkaan sillä että Kannattaa käyttää? Siis kannattaako kertoässä paremmin,ja kenties edullisempaakin?Jukka kirjoitti:3-4 m jänneväleillä kannattaa käyttää kertopuuta (Kerto-S). Noita myydään kuutiohinnalla koska tavara valmistetaan vanerin tapaan isoina levyinä, joista sahataan soiroja. Itse käytin 51x300 ja 51x200 palkkeja. Kaksi palkkia nostettiin paikalleen ja naulattiin yhteen, jolloin syntyi 102 mm paksu ja 300 tai 200 mm korkea palkki. Kertopuu on lujaa, tasalaatuista ja helposti käsiteltävää.
Hyvää kantavuutta tässäkin tapauksessa kyllä haetaan,eikä mielellään suurien ulkomittojen kustannuksella.Purettavan väliseinän päällä on nimittäin talon laajennusosan todella loivakulmainen harjakatto,jonka päälle kaikenlisäksi valuu vanhalta katolta lunta lisäkuormaksi,että painoa siihen tulee aika hyvin.Kattotuolirakennelmat on kyllä tavallista järeämpää tavaraa eikä mitään kakkosnelosta mutta kuitenkin..kun ne eivät lepää yksistään ulkoseinien varassa eli alimmat pitkittäisvasat on jatkettu juuri purettavan väliseinän kohdalla.Niiden päälle on sitten rakennettu itse kattotuolit.
Onhan kertopuu tiukempaa ja lujempaa. Puutalon runkotyöt -kirjassa taloudelliset käyttöalueet jännevälien osalta on selostettu: massiivipuu 0-5 m, kertopuu 5-10 m ja liimapuu yli 10 m. Joten lyhyillä jännemitolla lujuusluokiteltu sahatavara näyttäisi kirjatiedon mukaan taloudellisimmalta. Rakennesuunnittelijan kanssa voitte pohtia eri ratkaisuja.
- Sampo
- Jäsen

- Viestit: 348
- Liittynyt: To Syys 22, 2005 10:38
- Paikkakunta: Lapinjärvi
- Paikkakunta: Pekinkylä
No nyt tuli selväksi,kiitoksia valaistuksesta.Projekti saa vielä rauhassa muhia kunnes kiireemmät askareet valmistuvat.Alunperin tulikin mieleen tuo pelkkä massiivipuu,varsinkin siksi kun sen voisi jättää näkyviin luonnollisena antamaan metsäpirtin tunnelmaa eikä tarvitsisi koteloida piiloon.Niinkin reipas idea tuli ensimmäisenä mieleen että kaadetaan metsästä pystyyn kuivanut kuusenrunko palkiksi mutta tiedä sitten sen kantavuudesta.Kantavuusarvio taitaisi jäädä perstuntuman varaanJukka kirjoitti:Onhan kertopuu tiukempaa ja lujempaa. Puutalon runkotyöt -kirjassa taloudelliset käyttöalueet jännevälien osalta on selostettu: massiivipuu 0-5 m, kertopuu 5-10 m ja liimapuu yli 10 m. Joten lyhyillä jännemitolla lujuusluokiteltu sahatavara näyttäisi kirjatiedon mukaan taloudellisimmalta. Rakennesuunnittelijan kanssa voitte pohtia eri ratkaisuja.
Ilmeisesti liimapalkkia ei sitten välttämättä tarvita.En ole vielä edes kysellyt apuja ammattilaisilta suunnitteluun,vaikka pariakin rakennusalan tuttua voisi siinä "hyväksi käyttää".Tokihan tuo on luvanvarainen hommakin käsittääkseni..
Minä ostin Rakennustieto Oy:n rakennuskirjakaupasta Helsingissä. Niillä on myös nettikauppa, jossa on muutakin mielenkiintoista, mm. tällainen kooste eikä hinnankaan pitäisi olla este yleissivistyksen laajentamiseksi. Foorumihan voisi vielä tinkiä yhteistilaukseen 50 % alennuksen.Micco kirjoitti:Löytyykö noita kirjoja (Puutalon runkotyöt esimerkiksi) ihan hyvin varustetuista kirjakaupoista?
Samaa touhua meilläkin, ruokahuoneen ja olohuoneen kantava seinä vaihtui juuri tänään kertopuupalkkiviritykseen. Eipä tuo vanha seinä niin järeältä vaikuttanut, ylhäällä pattinki kyljellään ja pystyssä osittain täysin vajaakanttista pattinkia. Tosin molemmin puolinen laudoitus varmaan jäykisti aika paljon.Sampo kirjoitti:Meilläkin on talven aikana tulossa samanlainen projekti,3-4m kantavaa väliseinää pois.Yhden tolpan olen jo katkaissutkin.Tarkoitus on seuraavaksi tehdä työnaikainen tolpitus pois otettavan seinän viereen ettei käy höplästi.Voi olla vaan hieman hieman vaikeaa ominpäin arvioida tarvittavaa kantavuutta.Taitaa olla pienin koko 90x225mm tuolla Finnforestin taulukossa..Mitäs kokoa Mika tarkoitti "jykevällä" palkilla? Ja oliko kuinka tyyristä tavaraa?
Väliaikainen tuenta paikalle ja tilalle tuli 115x225 palkki, jänneväli 3.6m. Päihin 115x115 tolpat aina betonivaluun asti. Pinkeesti meni paikalleen :)
Tuttua ammattilaista tuossa mekin konsultoitiin. Ei tuo palkin koko välttämättä siis kaikkiin tapauksiin sovellu. Korvattava seinä on harjan suuntainen ja suurin kuorma on yläkerran lattia...



