Ilmanvaihto ja lämmöt talteen?
Ilmanvaihto ja lämmöt talteen?
Millanen ilmanvaihtosysteemi sitä kannattas hankkia jotta sais lämmöt talteen poistoilmasta? Systeemi sais olla mahdollisimman yksinkertainen ja halpa, ei mitään turhaa blingblingiä. Kenelläkään suositella jotakin tiettyä merkkiä/myyjää?
Jotkut kaipaavat toiset eivät, itse olen pärjännyt ilman ja elänyt ihanassa hiljaisuudessa... ilma vaihtuu ja energiaa palaa, mutta eipä kyllä vertailuissa kauhean paljon enemmän kuin vastaavassa LTO:lla varustetussa.Cromfel kirjoitti: Kannattaako / tarviiko tollasta koneellista ilmanvaihtoo harkita vanhaan taloon?
Eli makuasia.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Koneellinen ilmanvaihto on harvoille tavoiteltu tilanne. Tyytyväisimpiä ovat painovoimaisen ilmanvaihdon käyttäjät, paitsi kesähelteellä, jolloin poisto tai tuloilmakonetta tarvittaisiin.
Eristeiden lisääminen ulkoseiniin lisää tarvetta koneelliselle ilmanvaihdolle. Käytännössä raja on jossain seinät u<0,35 tasolla.
Nykyisten rakentamismääräysten eristason mukaisessa rakennuksessa koneellinen ilmanvaihto tekee oleskelusta siedettävää. Hyvästä en ole vielä kuullutkaan. Tällaisen rakennuksen energiavuodosta kolmasosa poistuu ilmanvaihdon kautta. On hyvä tiedostaa että huonommin eristetyssä prosentti on pienempi.
Sitten itse ilmanvaihtokoneisiin. Niitä on useampaa tyyppiä.
Poistoilma- / kanavapuhallin tai huippuimuri tai ilmanvaihtokone ilman LTO:ta
========================================================
Tämä yksinkertainen hiljainen laite voi olla varustettu erilaisilla antureilla ja takavedon estimellä. Siirtää ilmaa useinmiten poistoilman hormiin päin. Joskus myös huoneiden/kerrosten välillä. Tämä laite vaatii korvausilmaventtiilit.
Ilmanvaihtokone Lämmön talteenotolla (LTO)
====================================
Tämä kone siirtää lämpöä poistoilmasta tuloilmaan. Molemmat siis kulkevatja suodattuvat tämän keskuskoneen kautta. Perusmallit pystyvät siirtämään n. 40-50% lämpöenergiasta tuloilmaan - parhaat lähes 90%. Tämä ei kuitenkaan aina riitä, jolloin tuloilmaa täytyy esilämmittää kovilla pakkasilla lisää esilämmityskennolla. Tämä voi olla sähköllä toimiva (yleisempi) tai vesikierrolla lämmitettävä (edullisempaa energiaa voi käyttää).
Joissain laitteissa luultavasti poistuva ilma jäähdytetään kylmäpiirissä ja lauhduttimen lämpöä käytetään esilämmitin kennossa. Kun tämä invertoidaan saadaan samasta koneesta jäähdytys huoneistoon.
Laitteiston jälkiasennukselle haasteita ovat keskitetyn putkituksen tilan käyttö.
Nyt en ole ihan varma löytyykö markkinoilta yhtään sellaista, jossa tuon läpivirtauslämmön voisi siirtää veteen. Hyvin alhaisista lämmöistä (=huonelämpö) on kuitenkin kyse, joten siitä ei paljon ole hyötyä.
Poistoilmalämpöpumppu eli PILP
==========================
Tämä kone siirtää poistoilmasta lämpöä jäähdytyskennoon, joka on kylmäjärjestelmäpiirin osa. Poistoilma suodatetaan ennen kennoa.Saapuvan ilman kennoa jäähdytetään ja selvästi jäähtynyt ilma virtaa poistoilmaputkesta ulos. Kylmäjärjestelmän toisessa päässä lauhduttimen lämpötila nousee nykylaitteilla enimmillään n. 30 astetta korkeammaksi n. 50-55 asteeseen, joka tallennetaan lämminvesivaraajaan. Tämä laite vaatii korvausilmaventtiilit.
Laitteiston jälkiasennuksen haasteet ovat LTO konetta pienemmän koska vain poistoilma täytyy keskittää. Järjestelmä toimitetaan useinmiten korkeana modulina, jossa on integroitu varaaja ja sen mahtuvuus on pieni haaste. Markkinoilla on ollut kaksi laitetta, jossa ei varaajaa ole vakiona. Suuri haaste on liittää tämä alhaisen lämpötilan <60 astetta lämmänjakojärjestelmään (= lattialämmitys tai lisää radiaattoripintaa) tai varata tällä keskuslämmityskattilan -alaosaa.
Eristeiden lisääminen ulkoseiniin lisää tarvetta koneelliselle ilmanvaihdolle. Käytännössä raja on jossain seinät u<0,35 tasolla.
Nykyisten rakentamismääräysten eristason mukaisessa rakennuksessa koneellinen ilmanvaihto tekee oleskelusta siedettävää. Hyvästä en ole vielä kuullutkaan. Tällaisen rakennuksen energiavuodosta kolmasosa poistuu ilmanvaihdon kautta. On hyvä tiedostaa että huonommin eristetyssä prosentti on pienempi.
Sitten itse ilmanvaihtokoneisiin. Niitä on useampaa tyyppiä.
Poistoilma- / kanavapuhallin tai huippuimuri tai ilmanvaihtokone ilman LTO:ta
========================================================
Tämä yksinkertainen hiljainen laite voi olla varustettu erilaisilla antureilla ja takavedon estimellä. Siirtää ilmaa useinmiten poistoilman hormiin päin. Joskus myös huoneiden/kerrosten välillä. Tämä laite vaatii korvausilmaventtiilit.
Ilmanvaihtokone Lämmön talteenotolla (LTO)
====================================
Tämä kone siirtää lämpöä poistoilmasta tuloilmaan. Molemmat siis kulkevatja suodattuvat tämän keskuskoneen kautta. Perusmallit pystyvät siirtämään n. 40-50% lämpöenergiasta tuloilmaan - parhaat lähes 90%. Tämä ei kuitenkaan aina riitä, jolloin tuloilmaa täytyy esilämmittää kovilla pakkasilla lisää esilämmityskennolla. Tämä voi olla sähköllä toimiva (yleisempi) tai vesikierrolla lämmitettävä (edullisempaa energiaa voi käyttää).
Joissain laitteissa luultavasti poistuva ilma jäähdytetään kylmäpiirissä ja lauhduttimen lämpöä käytetään esilämmitin kennossa. Kun tämä invertoidaan saadaan samasta koneesta jäähdytys huoneistoon.
Laitteiston jälkiasennukselle haasteita ovat keskitetyn putkituksen tilan käyttö.
Nyt en ole ihan varma löytyykö markkinoilta yhtään sellaista, jossa tuon läpivirtauslämmön voisi siirtää veteen. Hyvin alhaisista lämmöistä (=huonelämpö) on kuitenkin kyse, joten siitä ei paljon ole hyötyä.
Poistoilmalämpöpumppu eli PILP
==========================
Tämä kone siirtää poistoilmasta lämpöä jäähdytyskennoon, joka on kylmäjärjestelmäpiirin osa. Poistoilma suodatetaan ennen kennoa.Saapuvan ilman kennoa jäähdytetään ja selvästi jäähtynyt ilma virtaa poistoilmaputkesta ulos. Kylmäjärjestelmän toisessa päässä lauhduttimen lämpötila nousee nykylaitteilla enimmillään n. 30 astetta korkeammaksi n. 50-55 asteeseen, joka tallennetaan lämminvesivaraajaan. Tämä laite vaatii korvausilmaventtiilit.
Laitteiston jälkiasennuksen haasteet ovat LTO konetta pienemmän koska vain poistoilma täytyy keskittää. Järjestelmä toimitetaan useinmiten korkeana modulina, jossa on integroitu varaaja ja sen mahtuvuus on pieni haaste. Markkinoilla on ollut kaksi laitetta, jossa ei varaajaa ole vakiona. Suuri haaste on liittää tämä alhaisen lämpötilan <60 astetta lämmänjakojärjestelmään (= lattialämmitys tai lisää radiaattoripintaa) tai varata tällä keskuslämmityskattilan -alaosaa.


