Sentään oikeutta olemassa.

[Jokapaikanhöylä]

Liikennekin toimii hyvin, kun juridisessa mielessä esim. peräänajo on aina peräänajajan syy riippumatta siitä, kenen syy todellisuudessa on ollut. On aivan turha poliisille selittää, että edessä ajanut teki lukkojarrutuksen kiusallaan. Kun on vain päätetty, että peräänajaja maksaa, ihmiset osaavat varoa, kun ajavat jonkun perässä.

Kun liikenteen suhteen jippo piilee siinä, että kuljettajan on lain mukaan pidettävä edelläajavaan riittävän suuri turvaväli (ja NOPEUS), eli auto on lain mukaan pystyttävä pysäyttämään näkyvyyden, olosuhteiden ja edelläajavan sekä oman ajoneuvon välimatkan sallimassa matkassa/ajassa.

[pienitalo45]

Juu olen, Jokapaikanhöylä, samaa mieltä. Pointtini on se, että ehdottomalla peräänajajan vastuulla saadaan ihmiset pitämään turvaväli jne. Myyjän ankaralla vastuulla saadaan samaa vastuuntuntoa myyjiin. Peräänajossa takana tulevalla on paremmat mahdollisuudet ehkäistä onnettomuus. Sama pätee asuntokaupassa myyjään, jolla yleensä on vuosikausien kokemus talostaan ja sen vioista ja yllin kyllin aikaa selvitellä niitä, vaikka alan ammattilaisen kanssa jos ei muuten.

Liikenteessä onnettomuuksien ehkäisyn kannalta on oleellista se, että vastuu on yhdellä taholla - eli sillä, jolle laki ja säännöt vastuun määräävät - tilanteen yksityiskohdista riippumatta. Sama pätee asuntokauppaan: kun myyjä tietää, että kaikesta syytetään häntä, motivaatio ongelmien ennalta ehkäisyyn (esim. vioista kertomalla) paranee. Oikeudenmukaisuus totetutuu molemmissa sillä tasolla, että yhteiset säännöt ovat tiedossa, ennen kuin leikkiin ryhdytään, ei välttämättä yksittäistapauksen tasolla.

[wekkuli]

Tulee ihan mieleen kun olin joskus nuorempana kaupassa töissä ja asiakas tuli vaatimaan hyvitystä broilerista joka hänen mukaansa oli pilaantunut. Mutta syöty se oli silti ja palautti vain luut.

Yllättäen ei hyvitetty mitään... aina ei asiakaskaan ole oikeassa.

Myyjän vastuu on periaatteessa ihan ok ajatus. Ei myytävästä talosta saa antaa tahallaan vääränlaista kuvaa. Mutta ostajankin on tajuttava tietty että vanha on vanhaa ja korjattavaa tulee varmasti. Ja oikeusturva se myyjälläkin pitää olla. Reklamoitava on saman tien kun virheen löytää. Jos menee itse korjaamaan ja vaatii korvausta vasta sen jälkeen, niin se on ehdottomasti väärin. Saati sitten jos on jo purkanut koko tönön. Mikä älynväläys (tai todennäköisemmin vain rahastusyritys, niin kuin aiemmin jo todettiin)...

Jos jarruvalot on rikki, niin peräänajaja ei välttämättä olekaan syyllinen.

[vesahy]

No juu, mulla peruutti kerran tehtaan portilla edessäoleva pullakuski pakullaan etumaskin ja konepellin ruttuun. Paperit tehtiin asianmukaisesti mutta ei myöntänyt äijä syyllisyyttään. Pullakuskin vakuutusyhtiö heittäytyi hankalaksi, mutta onneksi porttivahti oli nähnyt tapauksen ja hänen todistuksensa perusteella minä vapauduin vastuusta. Toinen juttu oli sitten se, että merkkikorjaamo korjasi kaiken mahdollisen ja maalasi puoli autoa kun kerran vakuutus maksoi. Vähempikin olisi minulle riittänyt, mutta en oikein voinut kieltääkään kun palvelu olisi varmaan huonontunut silmänräpäyksessä.

[tarmasti]

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni: kolikolla tuppaa olemaan (vähintään) kaksi puolta. Alla HS:n keskustelusta poimittuja "vastapuolen" kommentteja:

Talon reklamaatio oli tehty perustusten paalutuksen puutteesta, myyjän mukaan talon perustukset oli paalutettu. Kun perustuksia jouduttiin tarkistamaan ja kaivamaan auki, paalutuksia ei ollut löytynyt lainkaan. Reklamaatio oli tehty parin kuukauden sisällä havainnoista. Perustuksia on vaikea tutkia paalutusten osalta yleensä ostotilanteessa, joutuu luottamaan siihen, että myyjän antamat tiedot pitävät paikkaansa. Kuka siitä olisi vastannut, jos uusi talo olisi uponnut?

- - -

Olen sivusta seurannut tätä lohjalaista tapausta:
Rakennusinsinööri myi talon paalutettuna 12 metriin, Todellisuudessa hän oli työntänyt 3 i-kiskoa (jotka eivät mitenkään täytä paluille asetettuja teknisiä vaatimuksia) maahan, Ns. paalut olivvat todellisuudessa 0,5-1,5 metrisiä. Talo oli myyty öljylämmitteisenä, kulutukseksi ilmoitettiin kauppakirjan liitteessä 2000litraa/vuosi. Todellisuudessa hän pääasiasiallisesti lämmitti taloa sähköllä, jotka kului n. 16.000KWh/vuosi. Ostaja aloitti talon remontin, mutta joutui keskeyttämään sen ja purkamaan talon, koska mm. alajuoksut olivat täysin mädäntyneet, talon harja oli notkahtanut 13 cm, koska kantava väliseinä oli poistettu, jne jne.
Oikeus katsoi, että insinööri ei ollut menetellyt "kunnian ja omatunnon vastaisesti"
- eli tästä voinee vetää johtopäätöksen, että rakennusalalla kaikki on luvallista, vai mitä?
Ei kannata ottaa kantaa, jos ei tiedä mitään tapauksesta.

- - -

Perustusten korjaaminen tuli saamani tiedon mukaan maksamaan yli 100.000 euroa, lisäksi tuli turhaan aloitetun remontin kustannukset, kaatopaikkamaksut ym ym.

Älä ota kantaa asiaan, josta et ymmärrä etkä tiedä mitään.
Nyt on korkein oikeus vahvistanut sen, että rakennuslalla vallitsee vähän erilaiset säännöt kuin esim sisäpiirikaupassa.

[harnojukka]

"

Liikennekin toimii hyvin, kun juridisessa mielessä esim. peräänajo on aina peräänajajan syy riippumatta siitä, kenen syy todellisuudessa on ollut. On aivan turha poliisille selittää, että edessä ajanut teki lukkojarrutuksen kiusallaan. Kun on vain päätetty, että peräänajaja maksaa, ihmiset osaavat varoa, kun ajavat jonkun perässä."

Peräänajo ei ole aina peräänajajan syytä, vaan syyllisyyskysymys ratkaistaan jäljempänä viestiketjussa esitetyllä tavalla, ottaen huomioon myös tilanteen ennalta-arvaamattomuus. Ei kenenkään tarvitse noudattaa liikenteessä kuin tavanomaista huolellisuutta. Jos tiedetään, että 60 km/h:n nopeudesta auton pysähtyminen vie lähes 110 metriä jäisellä tiellä, niin jos edessäsi ajava auto pysähtyy ketjukolarin vuoksi kuin seinään etkä ehdi pysäyttää omaa ajoneuvoasi (koska edessäsi ajavalla autolla ei ole omaa reaktioaikaa ja jarrutusmatkaa lainkaan), vetoaminen tilanteen ennalta-arvaamattomuuteen pelastaa käräjäoikeudessa. Poliisi ja syyttäjäkunta eivät tunne tätä käsitettä. Olen samaa mieltä, ettei näille ammattikunnille selittäminen auta kun ymmärrys puuttuu. Mutta tuomioistuintasolla osataan onneksi tieliikennelainsäädäntöä myös tulkita ja soveltaa. Kokemukseni mukaan kykyä löytyy ainakin Tuusulan ja Helsingin KäO:ssa.