RMT HANKINNAN TARKISTUSLISTA! Kertokaa please...

[pepuski]

Terve vaan kaikille RMT omistajille!
Itse olen taloa etsimässä ja kaipaisin nopeasti jotain peruslistaa talon tarkastukseen jotta ei menisi aivan saveen hankinta.

Tarjous hyväksytty ja Rakssystemsin kuntotarkastus ensi viikolla. Ei haluaisi olla vain pelkästään sen varassa! Kertokaa tarkastusvinkkinne omiin kokemuksiin tai muuten mieleen tulevat. Kaikki tervetullutta!

Kiitos etukäteen vastaajille!

T: Petter Frisk
pepuski@hotmail.com

[maanma]

Tässä nämä nyt karkealla tasolla

Yleisesti:
Mitä remontteja tehty ja milloin. Tutustuminen aikakauden tyyppivirheisiin.


Jokaisesta rakennuksesta ulkoa:

TV-antenni
Savupiippu
Vesikatto
Kattoikkunat
Tuuletusputket katolle
Pellitykset
Rännit
Ulkopuoliset seinät
Ikkunat
Maan tasalla olevat oviaukot
Korvausilmaventtiilit
Portaat
Sokkeli
Kallistumat
Maaperän tyyppi
Kaivot
Puusto
Aidat
Saapuvat johdotukset
Viemäröintitilanne
Ajotie tontille
Talvikunnossapito
Sulamisvesien valumasuunta
Tontin rajoittuminen tiestöön
Tontin omistussuhde
Tontin rasitteet
Tontin rakennusoikeus
Tontin asemakaavamääräykset
Tontin tulevaisuuden näkymät yleiskaavassa
Kommutaatiokustannukset töihin
Bussireitit ja ajovälit
Lähikauppa, posti, tarha, ala ja yläaste, kirjasto, terveyskeskus ja muu itselle riittävä palvelutarjonta

Jokaisesta rakennuksesta sisältä:
Vesikatto
Harvalaudoitus
Kattoikkunat
Savupiippu
Tuuletusputket ulos
Sisäseinät
Katot
Ikkunat
Ovet
Lukot ja avaimet
Komerot
Seinät
Lattiat
Portaat ja lapsiportit
Ryömintätilat
Korvausilmaventtiilit
Poistoilmaventtiilit ja ilmanvaihtotapa
Tulisijojen kunto
Sähköt
Tulovesijärjestelmä
Lämmitysjärjestelmät
Näkyvät viemärit
Öljysäiliö ja sen valuma-allas
Pesutilat ja -koneliitännät
Wc:t
Keittiökoneet
Eristeet ja paksuus seinissä sekä välipohjissa
Kellarin pinnoitteet

[maanma]

Tässä nyt pohjaa UKK/FAQ:lle


TV-antenni

TV Antennista katsotaan yleisesti olemassaolo ja kiinnitys.


Savupiippu

Savupiipusta katsotaan kaikki hormit taskulampulla. Yritetään saada käsitys syvyyksistä ja halkeamista ja sisäpinnan tasaisuudesta. Ei ole harvinaista, että ylimmät tiilet on melkein irti.

Öljypolttimelle suositellaan haponkestävää teräsputkea.


Vesikatto

Vesikatosta katsotaan yleiskunto, materiaali ja saumojen sekä pinnan ehjyys - myös tiilikatolla.

Pinnoittamattoman betonitiilikaton käyttöikä on noin 70v.

Sammaloituminen lyhentää katon käyttöikää, koska katto jää pidemmäksi aikaa märäksi.

Katsotaan myös vuorilautojen kunto.


Kattoikkunat

Jos rakennukseen on toteutettu kattoikkunoita katsotaan, että ne on ulkopuolelta ehjät - myös saumoista.

Tuuletusputket katolle

Katsotaan läpiviennin toteutus ja kiinnitys.


Pellitykset

Piipun, läpivientien ja kattoikkunoiden pellityksen tiiveys ja kunto erityisesti saumoista ja alareunoista. Ruosteisuus ei yleensä ole vaarallista, mutta vaatii huollon. Ruostereiät pitäisi paikata (vähän niinkuin autossa).


Rännit

Rännien olemassaolo on välttämättömyys. Samoin syösytorvien. Näin siis, jos ulkoseinämateriaali ei ole pelti. Syöksytorvista vesi pitäisi johtaa talosta poispäin.


Ulkopuoliset seinät

Katsotaan kaikki saumat. Ulkonemat tarkoittavat yleensä, että alle on jäänyt ja päälle on lisätty kerroksia. Tärkeintä on varmistua siitä, että seinää pitkin valuva vesi johdetaan tällaisen kohdan "yli" tippapellillä.

Katsotaan parvekkeiden kunto ja arvioidaan niiden kantavien rakenteiden sääaltistus kattamistason mukaan.

Syvälle jääneet ikkunat merkitsevät useinmiten ulkopuolelle lisättyä eristystä.

Yritetään kurkkia pinnoituksen alle alapuolelta vinolaudoituksen lahokohtia etsien. Samalla arvioidaan alapään kunto. Yritetään saada selville, onko seinän vaakatuen alla bitumikaista.

Hirsirunkoisessa talossa yritetään arvioida alimman hirren kunto.

Rapatusta seinästä etsitään halkeamia ja pudonneita rappauskohtia.


Ikkunat

Vanhojen ikkunoiden tippanokkien kunto katsotaan. Maalauksen ja mahdollisen kittauksen kunto katsotaan. Tehdään arvio kunnostamistarpeesta.

Katsotaan seinän ja puitteen rajan kunto.

Tippapellit pitäisi olla myös ikkunoiden alla ja mielellään päälläkin.

Arvioidaan kunnostustarve


Maan tasalla olevat oviaukot

Oven alaosan ja kynnyksen lahonneisuus kertoo ränni- tai sulamisvesien aiheuttamasta ongelmasta.

Arvioidaan kunnostustarve


Korvausilmaventtiilit

Korvausilmaventtiilien puuttuminen merkitsee usein virheellistä eristämistapaa.

Pitäisi löytyä n. 1 venttiili/40m2. Jos ikkunat ovat uudet, niin korvausilmaventtiilit saattavat löytyä sieltä - yleensä niiden yläreunasta semmoinen pitkulainen ritilä.


Portaat

Katsotaan kunto, halkeamat, kallistuneisuus ja arvioidaan käyttöikä.

Arvioidaan kunnostustarve.


Sokkeli

Katsotaan joka paikasta halkeamat, reiät, kosteushikoilu, maalaus, bitumointi ja arvioidaan pinnan valmistumisikä.

Katsotaan kostushikoilu, jossa valkoista kalkkia ilmestyy pintaan.

Jos pinta näyttää uudelta ja talon ikkunat syvällä voi kyseessä olla valesokkeli, jos eristeet eivät näy seinäpinnoitteen alapäästä.


Kallistumat

Kallistumat voidaan yleensä havaita hiukan kauempaa katsomalla. Vähäiset kallistumat ovat yleisiä savimaalla.

Maaperän tyyppi

Savimaa altistaa routimiselle.

Hiekkamaa merkitsee helpompaa salaojaremonttia ja voi merkitä kasvanutta Radon riskiä.

Kalliolle perustetussa talossa kallion pintavedet voivat vallata talon alustan sulamisaikaan. Joskus myös halkeamista tulee "lähdevettä".

Kaivot

Vesikaivoista on iloa vähintään kastelussa, mutta huolta myös käyttökunnossa pysymisestä. Juomavesikaivo pitää huoltaa kerran vuodessa.

Sadevesikaivo on vanha tapa kerätä ja imeyttää pihan sadevedet.

Ns. vanha harmaavesikaivo ei ole enää uuden vesiasetuksen mukainen kierrätysjärjestelmä. Tilannetta ei paranna myöskään kolmen kaivon ketju, jos sinne lasketaan vessanpytyn vedet.


Puusto ja seinäkasvit

Puusto aikaansaa tontin kuivumista. Liian korkea puusto luo kaatumisriskin myrskyssä.

Lehtipuut talon vieressä tukkivat rännit.

Villiviinit ja muut köynnökset talon seinällä tuhoavat pinnoitteen, koska pitävät seinän tasaisen märkänä. Eli niiden alle kannattaa aina kurkkia. Tiiliseinä on tälle kaikkein immuunein.


Aidat

Olemassa olevat aidat on pidettävä hyvässä kunnossa. Naapurin raja-aitojen kunnossapidosta on sovittava. Tämä voi olla vaikeaa.


Saapuvat johdotukset

Katsotaan saapuuko taloon sähköjohto ja puhelinjohto sekä muita johtoja. Sähköjohdosta katsotan mahdollisuuksien mukaan johtimien määrä. Katsotaan kuinka kaukaa oma ilmajohto tulee.


Viemäröintitilanne

Tärkeintä on tietää onko kunnan viemäri -liittymä vai ei. Jos ei ole niin on selvitettävä onko sellainen tulossa uuden vesiasetuksen siirtymäaikana.

Jos kunnan viemäriä ei ole saatavilla, niin on toteutettava oma uuden asetuksen siirtymäaikana.


Ajotie tontille

Lähinnä tärkeää arvoida tien kantavuus ja käytettävyys erilaisilla ajoneuvoilla.


Talvikunnossapito

Arvoidaan talvikunnossapidon määrä ja vaikeusaste sekä tarvittavat välineet.


Sulamisvesien valumasuunta

Tarkastetaan mihin sulamisvedet päätyvät. Jos kallistuksia talosta poispäin ei ole tehty, niin tämä on erityisen tärkeää.

Katsotaan mahdollisten ojien kiinnikasvaneisuus ja arvioidaan kunnostustarve.


Tontin rajoittuminen tiestöön

Tontin rajoittuminen yleisesti käytettävään tiehen merkitsee aina ohikulkevia autoja. Ja niiden aiheuttamaa melua ja vaaraa.


Tontin omistussuhde

Vuokratontin vuokra voi olla vielä halpa, mutta kunnat perivät uusissa sopimuksissa reaalivuokria.

Yleinen tapa on se, että tontin arvo maksetaan 10 vuodessa vuokrina. Eli jos tontina arvo on 25000€ niin uuden sopimuksen mukainen vuokra voi olla 2500€, vaikka vanha voi olla 500€.

Tontin rasitteet

Jos tontille on sijoitettu toisten (esim. sähköyhtiön) vieraita rakenteita niitä ei voi poistaa. Myös naapurin läpikulkua omalle tontilleen ei voi estää.

Näistä pitäisi olla merkintä rasitustodistuksessa.


Tontin rakennusoikeus

Rakennusoikeus määrää suurimman sallitun rakennuspinta-alan ja samalla kiinteistöveron. Tontilla voi rakennusoikeus olla ylitetty.


Tontin asemakaavamääräykset

Asemakaavamääräys voi sanoa, että johonkin kohtaan tonttia ei saa rakentaa. Lisäksi se voi rajata kattomateriaalin, katon kallistuskulman, ulkopinnoitteen, sokkelin ja vaikka talon värin.

Tontin tulevaisuuden näkymät yleiskaavassa

Nämä tiedot saa kunnan rakennusvalvonnasta suunnittelijoilta.


Kommutaatiokustannukset töihin

Yleisin arvioimatta jäävä seikka.

Kannattaa laskea reaalikustannus auton/autojen tms. hankkiminen ja uusintatarve sekä ylläpito mukaanlukien, jos autoa käytetään säännölliseen työmatkaliikenteeseen.

Arvio kannattaa tehdä suunnitelluksi asumisajaksi tai jos se ei ole tiedossa, niin 15/20 vuodeksi.

Arviota kannattaa verrata kalliimman tontin kohteeseen.


Bussireitit ja ajovälit

Jos auto on rikki, niin bussi saattaa olla tarpeen.


Lähikauppa, posti, tarha, ala ja yläaste, kirjasto, terveyskeskus ja muu itselle riittävä palvelutarjonta.

Tän voi miettiä itse.

[pepuski]

Kiitoksia vain kunnon listasta jota voi soveltaa jo heti ensi tiistaina kun menen katsomaan yhtä taloa Espoossa. Selkeä lista on aika lailla yksinkertaismpaa käyttää kun selata keskusteluja.

Muutamia seikkoja olenkin jo ehtinyt huomioimaan listassasi, ja esim. kunnon auto on ollut "valitettavasti" jo pidemmän aikaa perheessä pakollisena kustannuseränä. Sillä/vaomon työautolla on matkat väännetty.

Kiitos vielä kerran ja katsotaan tuleeko minusta vakiokävijä palstalla jos rintamamiestalo jää haaviin. Katsotaan myös muita talotyyppejä mutta kuten vaimokin on sanonut että näytämme "ihan puutalolta" emmekä esim. tiilitalolta. Kyllä se itseäkin enemmän silmää viihdyttää tuo puutalo, ja voi rempata itsekin hieman helpommin..

T:Petter Frisk

[PH7]

Lista on hieno ja kattava, jos olet rakennusalaa osaaava ja teet listan mukaisesti havaintoja ja oikeita päätelmiä niin ok, mutta todennäköisesti et näitä täältä kyselisi jos olisit (ei pahalla), neuvoisin kuitenkin lisäksi lukemaan Raksys... sopimuksen tarkkaan eli mitä tilattiin tutkittavaksi ja ja tutkittiinko se niin.
Kun raportissa mainitaan lisätutkimuksia, selvitä ennen kauppaa mitä ja kuka ne maksaa.
Useimmiten se tunne ratkaisee enemmän kuin vikalistat >> kyllä niistä selvitään ku tää on niin ihanalla paikalla ja tuo leikkimökkikin on ihan niinku mun muijan unissa.
Onnea kuitenkin ja pidä meitä ajantasalla miten sun kauppa etenee.

[maanma]

Sisälistakin on kyllä tulossa.

Toivoisin täydentäviä kommentteja, joista kokoan tuon UKK:n. Kuvatkin on toiveissa.

Arin kanssa voidaan sitten katsoa sen sijoittaminen.

[Ari]

Arin kanssa voidaan sitten katsoa sen sijoittaminen.

On tuo listasi niin hyvä että täytynee tehdä sille oma sivu :D

[maanma]

Rossipohja

Kun talossa ei ole kookasta kellaria, niin kyseessä on yleensä ns. rossipohja ratkaisu. Tällöin kellarin pohja on yleensä maapintainen. Tällaisessa ratkaisussa riskiksi muodostuu liika lisäeristäminen ja tuuletusluukkujen puute tai kiinnipitäminen. Jos tuuletusluukut löytyy kannattaa omistajalta kysellä niiden aukomisesta.

Tänne pitää ehdottomasti mennä taskulampun kanssa katsomaan kunto ja lattioiden notkoisuus. Laho ja sienikasvustot ovat mahdollisia ongelmia - erityisesti silloin kun ulkopuolinen sokkeli on matala < 60cm. Sisäpuoli saattaa olla syvempi. Sinne olisi tarvittaessa kaivauduttava sokkelin ali.

[maanma]

Vesikatto

Vesikatosta katsotaan yleiskunto, materiaali ja saumojen sekä pinnan ehjyys - myös tiilikatolla.

Pinnoittamattoman betonitiilikaton käyttöikä on noin 70v.

Sammaloituminen lyhentää katon käyttöikää, koska katto jää pidemmäksi aikaa märäksi.

Katsotaan myös vuorilautojen kunto.

Savupiipulle on päästävä turvallisesti tikkaita pitkin. Jos näitä ei löydy voi nuohooja kieltäytyä menemästä nuohoamaan - mikä on pakollista.

Peltikatolla pitäisi olla lumiesteet ainakin sisäänkulkuaukkojen kohdalla.

[maanma]

Ulkopuoliset seinät

Katsotaan kaikki saumat. Ulkonemat tarkoittavat yleensä, että alle on jäänyt ja päälle on lisätty kerroksia. Tärkeintä on varmistua siitä, että seinää pitkin valuva vesi johdetaan tällaisen kohdan "yli" tippapellillä.

Katsotaan parvekkeiden kunto ja arvioidaan niiden kantavien rakenteiden sääaltistus kattamistason mukaan.

Syvälle jääneet ikkunat merkitsevät useinmiten ulkopuolelle lisättyä eristystä.

Yritetään kurkkia pinnoituksen alle alapuolelta vinolaudoituksen lahokohtia etsien. Samalla arvioidaan alapään kunto. Yritetään saada selville, onko seinän vaakatuen alla bitumikaista.

Hirsirunkoisessa talossa yritetään arvioida alimman hirren kunto.

Rapatusta seinästä etsitään halkeamia ja pudonneita rappauskohtia.

Asuintilaksi rakennetusta vintistä pitäisi löytyä hätäpoistumistie ja tikkaat.

Myös katolle menevien tikkaiden tulee olla tukevasti kiinni.

[jmattis]

sitten kun tuota listaa organisoitte, niin preferointia voisi harrastaa: jotkut korjauskohteet ovat tärkeysjärjestyksessä korkeammalla (lisävahinkojen välttämiseksi esim. katto hoidettava nopeasti), jotkut seikat painavat enemmän ostoharkinnassa (pikku juttu jos antenni on huono, isompi jos kivijalka kokonaan palasina)...

muuten kyllä kattavimpia mitä nähty.

[maanma]

Tärkeysjärjestys on:

1. Kaikenlainen veden ja puun yhteistyö on estettävä. Lämmön vuotaminen suunnittelemattomasti rakenteen läpi aiheuttaa vettä.
2. Kaikenlainen tuhlaaminen on tarpeetonta.

[maanma]

Vesikatto ja Harvalaudoitus sekä kattotuolit

Vesikatosta etsitään kohtia, josta päivä paistaa läpi. Näitä löytyy varsinkin läpivientien kohdasta. Arvioidaan toteutuksen vedenpitävyys.

Harvalaudoituksesta etsitään valumajälkiä ja mustumista eli lahovaurioita.

Kattotuolien taipumia, notkottumista ja halkeamia (oksan kohdalta) jopa notkahtamista tutkitaan. Yli 4 sentin notkot vaativat todennäköisesti lisätukia tai muita toimenpiteitä. Nopeampia toimenpiteiä vaativat pystytukien ongelmat.

Nykyään katon alle laitetaan aluskate, joka johtaa kondenssivedet pois.

Arvioidaan kunnostustarve.


Ryömintätilat

Ryömintätiloissa pitää käydä tarkastamassa katon kunto. Hengitys (puupöly)suojain mukaan.


Kattoikkunat

Kattoikkunoiden läheisyydestä etsitään vuotojäkiä.

Yksinkertaisen kattoikkunan (vaikka olisi lämpölasi elementti) tyyppiongelma on sisäpuolelle tuleva kondenssivesi ja sen valuma lasin pintaa alas.


Savupiippu

Savupiipun sisäpinnan pitäisi olla rapattu (ja kalkittu), siksi että sen halkeamista näkyisi savuvuodot mustina rantuina. Savupiippuja ei saisi tapetoida (suoraan), mutta laatoittaa kylläkin. Kerros välipohjien läpivientien pitäisi olla toteutettu palamattomasta materiaalista (perinteisesti hiekka). Savupiipun tulihormiin ei saa kiinnittää mitään. IV Hormiin kylläkin.

Samaan hormiin ei saa liittää eri kerroksissa olevia tulisijoja. Samassa kerroksessa liittäminen on kielletty, jos polttoaine ei ole sama.

Sulkupelti pitäisi loveta nykymääräysten mukaan. Sulkupelti saa olla eri kerroksessa kuin tulipiste.


Tuuletusputket ulos

Jos talossa on kunnallinen viemäri, menee siitä useinmiten tuuletusputki katolle. Pitäisi periaatteessa mennä myös kaikista viemäreistä. Joissakin toteutuksissa läpivientiä ei ole viety katolle saakka, vaan jätetty yläpohjan tuuuletuksen varaan. Tämä voi olla kondenssiriskiratkaisu (palstalla ollut tällaisia - ilman kondenssiongelmaa).


Sisäseinät

Vanha perusrakenne on sisältä eristeeseen tapetti, makulatuuripaperi, huokolevy/kovalevy, poikkilaudoitus, ilmasulkupaperi, puru-/kutterieriste. Osa rakennuksesta (yleensä vanhin osa) voi olla hirsirunkoinen, jolloin eristeenä on usein pelkkä hirsi ja sen pellava tilke.

Jos (koputtamalla) sisäpinnasta löytyy gyproc levy, sen alla voi olla myös eriste 30/50/75/100mm. Tämän näkee yleensä ikkunan syvyytenä. Tällöin kannattaa omistajalta tiedustella mitä alle on laitettu ja erityisesti milloin.

Sisäseinien puru/kutterieristeen pinnan voi yleensä tarkastaa vintiltä. Ruodenvälien pitää olla täynnä. Hirsiosissa ei tätä eristettä yleensä ole.

Ikkunoiden alta eristeet painuvat usein vuosien saatossa, joten sinne syntyy usein eristämätön kohta.

Kellarin sisäseinän pitää olla sisäänpäin hengittävä, jos salaojaratkaisu ei ole moderni. Toisinaan vain salaojittava eriste ulkopuolella ehkäisee parhaiten kosteuden nousun betonikivijalkaan. Kts. Tarkemmin kellarin pinnoitteet.


Välikatot

Välipohjien katot ovat lautaa/puupaneelia, jonka päällä ilmasulku (useinmiten sanomalehdistä), jonka päällä eristekerros - alunperin sahanpurua, kutterilastua, hiekkaa ja/tai sammalta. Neliömalliset kattolevyt ovat muotoiltua huokolevyä, jota useinmiten Haltexiksi kutsutaan. Niissä on maalipinta, joten ne voi maalata uudelleen kidesooda/maalipesun jälkeen.


Ikkunat

Näiden kunto on tärkeä. Perinteinen kaksikerros ikkunan toinen kerros aukeaa ulos ja toinen sisään. Yleensä vain osa ikkunoista on sarannoitu. Ne tunnistaa sisäpuolisista saranoista. Näiden kaikkien aukeavuus kannattaa testata - vaikka ne olisikin teipattu.

Vanhan ikkunan oikein tiivistämällä saavutetaan 80 luvun kaksinkertaisen ikkunan eristystaso, joka on yleensä aivan riittävä.

Parhaimmissa vanhoissa malleissa on irrotettava etureuna, josta purua voi ikkunan alle lisätä.

Ikkunoiden asennuskorkeus on nykystandardista poikkeava, ne ovat merkittävästi alempana. Näkyvyys sisäänpäin pimeästä on taattu.

Vesihöyry sisemmässä lasissa kertoo liian vähäisestä ilmanvaihdosta (paitsi, jos just on keitetty esim. perunat). Vesihöyry/jää ulommassa lasissa kertoo virheellisestä ikkunatiivisteen asentamisesta, mikä ei ole vaarallista. Puitteiden kunto ja maali -tilanne katsotaan ja arvoidaan kunnostustarve. Ikkunoiden - varsinkin ulompien - tulee olla hyvässä maalissa.

Uuden malliset ikkunat tunnistaa moderneista sulkumenetelmistä ja yleensä leveämmistä/paksummista kehyksista. Lämpölasielementin tunnistaa metallisesta ulkonäöstä kehyksen ja lasin liitoskohdassa. Toisinaan tällainen elementti on asennettu kolmanneksi lasiksi sisäpuolelle.


Ovet

Useinmat ulko-ovat ovat varsin hataria ja niiden vetoisuus tiivistäminen voi olla haasteellista. Uratiivistettä voi yrittää - talttaamalla 2,5mm uran. Myöskin paneelien alla oleva eristys on varsin olematonta jos sitä yleensä on laitettu.


Lukot ja avaimet

Abloy lukkoon kuuluu kolme tunnuksin merkittyä avainta. Uudelleen sarjoittaminen on poikkeuksetta hyvä ajatus. 60 luvun abloy lukkoon saa vielä avaimia. Myös ns. turvaraudan asentaminen pintalukkoon on tarpeellinen, koska vanhoissa lukoissa ei ole ns. takalukitus ominaisuutta, jossa kieleke tulee pitkälle ulos.


Komerot

Ulkoseinälle sijoitetut komerot ovat yleensä viileitä, joten pölypunkit viihtyvät niissä huonosti. Kiinteät hyllyt voi vaihtaa siirettäviin kisko hyllyihin. Keittiössä on usein ns. viileä ruokakomero, joka on tuuletutusventtilin kautta yhteydessä ulkoilmaan. Tämän tarkoitus on toimia jääkaapin korvikkeena talvella. Lämpötilaa säädetään säätämällä venttiliä. Tällaisen käytöstä poistaminen vähentää korvausilman saantia, mikä tulisi toteuttaa toisaalla.


Lattiat

Muovimaton alta löytyy yleensä raaka- tai ponttilauta lattia. Sinne voi kurkistaa muovimaton jostain reunasta.

Lattialämmitys kellarissa aiheuttaa väärin toteutettuna monenlaisia ongelmia. Tärkeää on tällöin tietää salaojituksen tapa ja kunto. Kellarin lattian alainen eristystaso.


Portaat ja lapsiportit

Portaat tekevät talosta miellyttävän tai sitten vähemmän miellyttävän, riippuen minkälaiset talosta löytyy. Nykyisten Rakennusmääräysten mukaiset portaat on vähintään 80cm leveät, enintään 19cm porrasnousulla (edellisen pinnasta) ja porrastason vähintään 25cm syvä. Jos taloon tulee taaperoikäisiä, niin olisi hyvä jos portaikon pääsee sulkemaan esim. lapsiportilla.


Korvausilmaventtiilit, poistoilmaventtiilit ja ilmanvaihtotapa

Painovoimaista ilmanvaihtoa varten pitäisi olla ulkoseinässä (vanhojen ohjeiden mukaan) puolen tiilen hormin kokoinen (210 cm2) tuloilmaventtiili / 40m2. Poistoja pitäisi olla saman verran. On syytä huomata, että olemassa olevat tulisijat toimivat myös poistona.

Lisäeristetyssä talossa painovoimainen ilmanvaihto ei välttämättä toimi. Myös suihkutilojen ilmanvaihtotavaksi pelkkä painovoimainen ilmanvaihto on niukka - ennen kun ei ollut suihkuja.


Tulisijojen kunto

Kaikkiin tulisijoihin katsotaan taskulampulla. Niistä tarkastetaan tiilien ja saumausten kunto. Tulipesän yläosan vinoon asennetut tiilet voivat olla irti ja kaatua sulkemaan hormin melkein kokonaan.


Sähköt

Valkoiset johdot merkitsevät yleensä sähköjärjestelmän jonkinasteista modernisointia. 50/60 luvun sisäsähköjohdot ovat teräskuorisia. Kosteiden tilojen samanikäiset johdot näyttävät punotuilta. Myös teräs (kurkku)putkeen on voitu vetää irtojohdot.

Yksivaihesähkön 1 x 25A tunnistaa yhdestä 20/25A pääsulakkeesta (yleensä vintissä) tai enintään kuudesta sulakkeesta sulaketaulussa. Tämä liittymätyyppi ei mahdollista sähkölämmitystä. Päivittäminen suurempaan on maksullista.

Kolmivaihesähkö 3 x 25A on yleensä riittävä.


Tulovesijärjestelmä

Omasta kaivosta vesi nostetaan vesiautomaatilla/pumpulla. Käyttövesikaivo on puhdistettava vuosittain. Ruoste ja arseeni voivat olla oman kaivon ongelmia.

Kunnalta vesi tulee paineella. Kunnan vesijärjestelmän kanssa voidaan käyttää paineen alenninta, jotta sisäverkko ei joudu niin suuren paineen alaisuuteen.

Vesijohdot tulee nykyisin tehdä pintavetoina, jotta ne olisivat vaihdettavissa. Ensisijaisesti putket tuodaan (väli)katossa ja ylhäältä hanalle. Aikaisemmin putket on voitu upottaa betoniin, jolloin ne eivät ole vaihdettavissa.

60 luvulla ja aikaisemmin asennetut putket ovat rautaa. Niille on ominaista ruosteinen vesi, jos vesi seisoo pitkään putkessa.

Kalkkeutuminen on ongelma lähes kaikkialla suomessa. Huono vedenpaine saattaa johtua tästä, koska putki voi tukkeutua kertyneestä kalkista.

Kunnan vesilaskutus perustuu vesimittarin osoittamaan määrään. Jätevesilaskutus menee yleensä saman määrän mukaan.


Lämmitysjärjestelmät

Purueristetty talo kuluttaa lämmitysenergiaa 120-300/kWh/m2.

Lämmitysmuodoista sähkö on vaivattomin. Seuraavaksi tulee lämpöpumput ja öljy. Sitten ehkä pelletti.

Vanhoja lämmitystapoja ovat klapit ja halot. 60 luvulla alettiin asentaa öljylämmityksiä ja kiertovesipattereita, jotka olivat yleensä vapaakiertoisia. Vapaa kiertoisen järjestelmän tunnistaa siitä, ettei kiertovesipumppua löydy pannuhuoneesta ja siitä, että Lähtevät jakoputket ovat lähes 5cm paksuja.

Vanhojen kiertovesipattereiden ja putkistojen käyttöikä on 100 vuotta. Uusien 50 vuotta. Vanhat patterihanat eivät tosin kestä kuin 50 vuotta. Sitten ne alkaa jumiutua ja tiputtaa vettä lattialle.

Lämmityskattilan järkeväksi käyttöiäksi myyjät sanovat 20 vuotta, mutta harva niistä on ihan oikeasti loppunkäytetty. Käyttövesikierukan kalkkeutumisen aiheuttama tukkeutuminen merkitsee yleensä kattilan vaihtoa.

Uusissa kattiloissa on vakiona kattilavastus, joka aktivoituu varsinaisen lämmöntuottajan pysähtyessä ongelmiin. Vastus on yleensä kytkettävissä 2, 4 tai 6 kW teholle. Vanhaankin kattilaan vastuksen saa useinmiten jälkiasennettua. 2 kW ei riitä kiertovesilämmitykseen - 4kW on käytännössä minimi ja 6kW suositus. 4 ja 6kW vaihtoehdot on käytännössä poissuljettu yksivaihesähkössä.

Öljypolttimien käyttöiäksi myyjät antavat 15 vuotta. Hyötysuhde on parantunut, mutta ei yleensä enää radikaalisti pariin kymmeneen vuoteen. Ammattilaisen tekemä säätö voi olla kannattava, jos edellisestä säädöstä ei ole tietoa.

Klapien ja halkojen poltto vaatii kaverikseen varaajan, jotta ei tarvise jatkuvasti olla polttelemassa.

Pelletin ja puiden poltossa syntyy tuhkaa, joka pitää poistaa säännöllisesti.

Auringosta voi etelässä saada parhaimmillaan jopa 30% vuoden koko tarpeesta, mutta järjestelmä on ostettuna hintava. Itse rakennettuna edullinen.

Vapaakiertoiseen järjestelmään ei voi onnistuneesti asentaa termostaattihanoja tai automaattista suntinkääntäjää (esim. Ouman).

Valkoinen verkkomainen putkieriste sisältää asbestia.


Näkyvät viemärit

Näkyvistä viemäreistä tarkastetaan valumajäljet. Jos kaapin pohja on kuopalla/kuprulla on sinne joskus mennyt vettä.

Valurautaviemärit tunnistaa mustasta väristä. Niihin on vaikeampi saada varaosia. Valurautaviemärit eivät ole suoraan yhteensopivia muoviviemäreiden kanssa.

Betoniviemärit on yleensä talon alla, jos niitä on käytetty. Vesilaitos tietää. Betoniputkien käyttöikä on n. 70vuotta. Ne voivat kuitenkin murtua jo 50 vuotiainakin. Näitä voidaan korjata sujuttamalla muoviputki vanhan sisään.


Öljysäiliö ja sen valuma-allas

Öljysäiliö ulkona maahan upotettuna on riski. Siksi se täytyy tarkastuttaa usein. Sisällä oleva öljysäiliökin pitää tarkastuttaa säännöllisesti. Öljysäiliön alla pitäisi olla tiivis valuma-allas. Vanhoista öljysäiliöistä putket voi lähteä alapuolelta. Tällöin vuodon sattuessa säiliö tulee tyhjäksi lattialle tai mikä pahempaa maahan tai viemäriin. Omistaja vastaa.


Pesutilat ja -koneliitännät

Perinteinen peseytymispaikka on ollut kellarisauna tai erillinen saunarakennus. Jälkikäteen näitä on rakennettu ja rakennetaan elintasosiipeen/laajennusosaan.
Suihkun tulo on lisännyt kosteusongelmia, koska veden käyttö on lisääntynyt.

Peruskuntoisesta kohteesta ei välttämättä löydy pesukoneliitäntää.


Wc:t

Pytyn toimivuus, liitokset ja kiinnitys tarkastetaan. Kiinnitys silikonilla laattalattiaan on yleistä.

Yritetään löytää vuotokohtia pytyn tai lavuaarin alta.

Tummentumat saa aina pois kloriitilla tai kidesoodalla tai etikalla.

Ulkohuussi asuinkiiteistössä alkaa olla harvinaisuus.


Keittiökoneet ja kaapit sekä muut varusteet

Keittiöt ovat jämptejä tai lievästi ahtaita. Useimmissa on ollut Enston puurunkoiset kaapit. Lisäosia näihin on vielä suhteellisen helposti saatavilla - yleensä itse toisaalta purkaen.

Moderni tason alle laitettava tiskikone ei sovi Enston kaappiin. Ratkaisuna voi käyttää erikorkuisia työtasoja.

Liesituuletin voidaan yhdistää IV hormiin, jos samassa hormissa ei ole muita liitoksia. Se voidaan yhdistää myös suoraan seinästä ulos, mutta tästä mahdollisesti syntyvä kondenssiongelma on ratkaistava.

Moderniin lieteen riittää yksivaihesähkö (10A), jos käytössä ei ole muita sähkölämmittimiä.

Valurautaliitokseen suunnitellun tiskipöydän liittäminen muoviputkiin voi olla vaikeaa.

Ikkunaseinällä oleva työtaso tulee yleensä nykystandardista poikkeavalle tasolle, koska ikkuna on niin alhaalla.


Eristeet ja paksuus seinissä sekä välipohjissa

Kutterilastu ja kuiva (ei siis tuore) sahanpuru on yleisin seinäeriste. Käytetyin paksuus on 10cm eli 4". Jonkinlaisena lisäeristeenä sisäpinnassa käytetään puukuitu huokolevyä esim. huokoleijona.

Välipohjien eristyspaksuus vaihtelee 4" - 12", joten eristystasokin vaihtelee melkoisesti. Näissä on käytettä hyvin vaihteleviakin eristeitä. Yleisiä eristeitä ovat sahanpuru, kutterilastu, sammal ja hiekka. Kirjoittajalla itsellään on 1" puuvillavanua, 3" sahanpurua ja 4" kutterilastua. Puuvillavanu on harvinaista. Joskus välipohjat ovat myös kaatopaikkoja. Savupiipun läpivienneissä on käytettävä palamatonta eristettä, joka on ollut perinteisesti hiekka.

Eristeet voivat olla asettuneet huonosti, joten purujen painelu kepillä, jopa tunkkaaminen 2tn tunkilla on paikallaan. Lämpökuvaus paljastaa vuotokohdat. Myös infrapuna pintalämpömittarilla voi tilannetta testata. Myös rakennusvirheiden vuoksi eristeet voivat puuttua kokonaisesta ruodevälistä. Yleisimpiä vuotopaikkoja ovat seinien, kattojen ja ikkunoiden liitokset.

Hirsirunkoisten osien eristeenä on yleensä pelkkä hirsi ja sen pellava tilkkeet. Sen päällä huoko- tai kovalevy.

Lisäeristäminen pitäisi tehdä aina ulkopuolelle. Lisäeristäminen pienentää huoneiden sisäistä ilmankiertoa, joka aiheuttaa vedontunnetta. Tällä tavoin lisäeristäminen heikentää siis painovoimaista ilmanvaihtoa.

Paljon on puhuttu hengittävistä eristeistä. Palstalla oleilevien keskuudessa yleisesti on hyväksytty termin tarkoittavan eristeitä, jotka pystyvät luovuttamaan kosteuden pois ja toimimaan eristeenä kosteanakin. Hengittävistä eristeistä parhaimpia ovat puukuitu pohjaiset eristeet.

Hengittävyys sekoitetaan helposti tuulettuvuuteen. Eristeen läpi ei tuulen kuitenkaan pitäisi juuri päästä, joten rakenteeseen tarvitaan tiivis ilmasulku. Ilmasulku ei kuitenkaan saa muodostaa kosteussulkua pysyäkseen hengittävänä. Muovitapetit ja lateksit eivät välttämättä täytä hengittävyyden kriteeriä.


Kellarin pinnoitteet

Perinteinen kellarin pinnoite on betoni, kivi tai rapattu (riviteerattu) tiiliseinä, jota myös eristämiseen on käytetty.

Mitään seuraavista rakenteista ei voida pitää 100% ongelmattomana. Kellarin ja sen päällisille rakenteille suurimman uhkan kapilaarisesti nouseva kosteus. Kosteuden siirtymistä kapilaariseen rakenteeseen (betoni, tiili, harkko mutta ei puhdas kivi) lisää merkittävästi kellarin lämmitys (erityisesti eristämätön lattialämmitys). Tätä nousua ehkäistään salaojin, patolevyin ja salaojittavalla eristeellä. Pelkkä salaoja ei estä kosteuden siirtymistä, vaikka sitä vähentääkin. Patolevy estää maanalaiselta sivulta tulevan kosteuden, mutta ei juuri auta alhaalta päin tulevaan kosteuteen. Salaojittava eriste auttaa tähänkin ongelmaan.

Maaperän kosteudesta saa viitteitä maavaraisen laatan päälle asetetusta parin neliön muovista tai bitumilevystä. Jos lattia on kostea, kun muovi/bitumilevy muutaman päivän kuluttua poistetaan, nousee maasta kosteutta. Tämä kosteus nousee lähes varmasti seiniinkin!

Kellarin sisäseinärakenteessa ei voi käyttää riskittömästi villaa ja höyrysulkua.

Käytetettäessä kellarin sisäpuolisena eristeenä SPU/FinnFoam/styrox levyä, on levy kiinnitettävä suoraan seinään ilman koolinkia. Tämä rakenne lisää kapilaarista veden nousua, koska rakenne ei pysty haihduttamaan nousevaa kosteutta (styroxia lukuunottamatta). Sama riski on myös bitumoidussa sisäseinässä.

Villoista ainoastaan kivivilla pystyy luovuttamaan tehokkaasti kosteutta. Kivivillan ja styroxin ongelma on se, että riittääkö kosteuden luovutusnopeus.

Täytyy nyt sitten muistaa, että jos rakenne on toiminut jo 50 vuotta, niin se toimii jos sitä tai kellarin käyttötarkoitusta ei muuteta (ja jos salaojat toimii). Rakennusvirheistä johtuvien lahovaurioiden ilmenemisaika on tyypillisimmin 15-30 vuotta.


Sisätilan elukat

Puupölystä yms. johtuen hämähäkit ovat yleisiä kellarissa. Vanhoista viemäreistä johtuen sokeritoukat ovat yleinen riesa. Satunnaiset ovesta/ikkunasta sisään tulevat hiiret ja rotat ovat myös yleisiä. Muurahaiset eivät ole harvinaisia. Useinmiten puunsyöjätuholaiset ovat häipyneet useampi vuosikymmen sitten jättäen reikiä ja käytäviä erityisesti kaarnan alle.

[pepuski]

Hei,
Kitos jälleen täydennyksista. Olenkin tehnyt "omaa" listaa sen perusteella ja katsomani talon tietojen perusteella.

Luettuani keskusteluja ja listaasi olenkin eritäin tyytyväinen että talossa oleva autotalli/kellari on lähes orginaalissa kunnossa, eli rapattua tiiltä. Kukaan ei ole päässyt "pilaamaan" sitä vielä. Ainakin yläosassa olevia puuhirsiä näyttäisi muistini mukaan vaivaavan kosteuden sijaan ennemminkin kuivuus!

Toki kellari oli "kosteakon" tuntuinen ja haisikin aika lailla, mutta paha sanoa mille? Ehkä vain lialle, maaleille jne.. Pitää yrittää olla olematta vainoharhainen. Lattia vaikutti kuivalta kaikin puolin joskin alaspäin kalistuva autotallin sisäänajo hieman mietityttää kallistusten takia.

Saa nyt nähdä sitten. Ottaakohan tarkastaja vinkeistä vaaria, eli voikohan tälle ehdottaa tiettyjä tarkastuksia kohteessa jota epäilee, vai meneekö kaavan mukaan?

T:Petter Frisk

[pepuski]

Terve taas,
Kuntotarkastus tehty ja mitään välitöntä korjaustarvetta ei löytynyt. Pientä maalausta ja nikkarointi hommaa toki mutta aika nippeliä. Näyttää siis että kaupat tulee tehtyä ellei jotain aivan "omituista" ilmene ennen - tai kaupanteon aikana.

T.Petter Frisk