Salaojaylläri

[Pitkä]

Tarkemman tutkiskelun jälkeen, tässä ote tosi laatutyönä toteutetusta kuntoarviosta. Ensimmäisestä lauseesta olisi jo pitänyt ymmärtää kuinka ammattitaitoisesta hepusta on kyse

"Lumipeite vaikeuttaa seinävierustojen havaintojen tekemistä.
Sokkelissa ei havaittu merkkejä perustusten haitallisista halkeamista tai painumista.
Sokkeli on pinnoitettu sirotekivellä.
Kiinteistö on rakennettu tasamaalle.
Omistajan kertomuksen mukaan rakennuksessa on suoritettu ympärikaivuu, jossa asennettiin ulkopuolinen patolevy rakennuksen anturaan saakka.
Salaojaputki on sijoitettu ylemmäksi noin kaivuun puoliväliin.
Samaan tasoon sijoitettiin vaakaan styroxlevy, jonka päälle muovi.
Rakenteen tarkoituksena on että sade- ja sulamisvedet johdetaan muovikerrosta pitkin salaojaputkeen. Edellä kerrottuun ratkaisuun oli päädytty kaivuutyön suorittaneen urakoitsijan näkemyksen perusteella, joka oli todennut perusmaan olevan kuivaa ja laadultaan vettä läpäisevää.
Kiinteistön sadevedet on johdettu salaojaputkeen."
Turhaahan se enää on rutista kun p*skat on jo housuissa, mutta ei voi olla miettimättä että olisinpa tiennyt rakennustekniikasta tuolloin sen, mitä nyt kaiken tämän myötä tiedän.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä muuta kaikkea ylläriä tästä vielä löytyy... Jos joku enempi rakennuksia tunteva haluaa lukaista kokonaisuudessaan meidän kuntoarvion ja katsoa huomaako siitä vielä jotain yhtä älytöntä, niin apu kelpaisi kyllä

Tämän takia kuntoarvioita arvostellaan kovin sanoin, ostajat eivät ymmärrä kuntotarkastusraportin sisältöä. Jos ei ymmärrä raportin sisältöä eikä vaivaudu ottamaan asioista selvää on turha syytellä ketään. Ainakin tässä kuntoarviossa on kaikki asiat tuotu ostajan tietoon, ei pysty syyttämään kuin itseään.

[jasso]

Näinhän asia on, tarkemminhan meidän olisi pitänyt perehtyä. Mutta millään muotoa virheetön ei raporttikaan ollut. Luotimme raporttiin ja siinä mainittuihin epäkohtiin, jotka onkin korjattu. Vai kuulostaako seuraava mielestänne loogiselta, kun muistaa että edellä lainattu kohta salaojituksista ym. on peräisin samasta raportista:

"3. YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA

Rakennuksessa ei havaittu merkittäviä kosteusvaurioita tai puutteita, joilla on
vaikutusta rakennuksen asumiskelpoisuuteen.
Rakenteissa ei havaittu rakenteellisia riskejä.
Kohtaan 4. on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat.



4. OLENNAISIMMAT EPÄKOHDAT JA RISKIT

Kellarin muovimattojen poistaminen.
Märkätilojen peruskorjaus.
Öljykattilan huoltotarkastus.
Kuuman käyttöveden sekoitusventtiilin asennus."

Kyllä mielestäni maallikonkin pitäisi voida luottaa tähän(kin) osaan kuntoarviosta. Turhana en arvioita vieläkään pidä, pitää vaan näköjään saada itse valita tarkastajaksi varmasti ammattitaitoinen henkilö. Ilman arviota olisimme olleet monen muun perustalliaisen kanssa olleet vielä enemmän pihalla mahdollisista korjaustarpeista. Harva lopulta perehtyy viimeiseen piirtoon asti talon rakenteisiin ja niiden oikeaoppisuuteen ennen kuin ostaa talon.

[pete69]

Kannattaisi varmasti konsultoida rakennuslainsäädäntöön perehtyntyttä lakimiestä ihan ensiksi, jos todella olette sitä mieltä, että tuo kellarin homeongelma kuuluu myyjän vastuulle. Juridikka on nimittäin sellaista, että periaatteessa selkeäkin asia voi lakimiesten käsissä muuttua hyvinkin sekavaksi. Käräjillä on lisäksi ongelmana se, että päätöksen tekevät lopulta sellaiset ihmiset, jotka eivät välttämättä ole millään tavoin perehtyneet rakentamisasoihin.

Myyjähän vastaa kiinteistokaupoissa kaupantekohetkestä 5 vuotta rakennuksessa olevistä piilevistä vioista. Toisaalta jos on rakennettu rakentamisajankohdan "hyvän rakentamistavan" vastaisesti, ei vastuu välttämättä pääty edes viiden vuoden kuluttuakaan.

Teidän tapauksessahan homeongelma ilmeisesti johtuu siitä, että salaojat on toteutettu hyvän rakentamistavan vastaisesti. Jos oikein ymmärsin tuon tekstisi, on salojat laitettu jonnekin maanpinnan ja anturatason puoleenväliin. Salaojathan on pitänyt jo ammoisista ajoista lähtien asentaa anturatason alapuolelle. Lisäksi salaojiin on johdettu myös pintavedet. Tämä ratkaisu oli vielä 80-luvulla sallittu, mutta ei enää tänä päivänä.

Uskoisin, että teidän kohdallanne ongelmaksi muodostuu se, että kuntotarastuksessa on selkeästi kuvattu riskirakenne eli myyjä ei ole yrittänyt pimittää teiltä tuota hyvän rakentamistavan vastaista ratkaisua. Ostajallakin on nimittäin kiinteistökaupoissa selonottovelvollisuus ja käsittääkseni tulkinta on niin, että te olette tietoisina asiasta kaupat tehtyänne hyväksyneet tuohon riskirakenteeseen liittyvän kosteusvaurioriskin. Toisaalta jos pystytte osoittamaan, että homevaurio on ollut olemassa ennen kaupantekoa, voi tilanne olla toinen. Silloinkin homeen pitää olla sellaisessa paikassa, ettei sitä pysty havaitsemaan rakenteita rikkomatta.

Hyvällä tuurilla myyjä voi pienellä summalla osallistua salaojaremonttiin, mutta jos käräjille lähdette, en näiden esitietojen peruteella kyllä teille voittoa ennusta. Myyjän yhteistyöhalukkuus voi kyllä olla aika välhissa, sillä kyllä minua ainakin ottaisi aika pahasti pattiin, jos kaupantekotilanteessa selkeästi kertoisin ostajalle, että tässä talossa ei ole salaojat ole laitettu ihan ohjeiden mukaan ja sitten parin vuoden kuluttua ostaja tulisi kitisemään rahaa, kun haluaa laitattaa salaojat paremmin.

[jasso]

Saimme viimein myyjän kiinni, ja kyllä tuo oli tietoinen juttu että väärin on ojitukset tehty. Sitä faktaa se ei muuta, että kuntoarvio on tehty päin p*rsettä, ja se edelleen kevyesti sapettaa. Mutta ei siitä sen enempää, se tehdään mikä pitää tehdä.
Kellari on nyt tyhjennetty ja ympärikaivuut tullaan tekemään lähiaikoina.

Piikkasimme seinää auki tuosta pahimmalta kohtaa, alakerran portaiden vastaiselta seinustalta. Tyhjäähän sieltä löytyi tiiliseinän takaa, niinkuin meille kerrottiin. Lattiaa tuossa tilassa ei ole, hyvin märkää hiekkaa kera tiilenpalasten, ja seinien vieressä syvennyksessä kunnon rehelliset lammikot vettä. Oli ainakin sienillä kosteat oltavat...