Ilmanvaihtokone vs. painovoimainen
Tota älä laita, on niin pirun vaikea hengittää, kun se herne on siellä nenussa 
Luulen kerran kuulleeni hyttysverkosta, taisi olla joskus 1958 tai yhdeksän kun sain selkääni rikottuani sellaisen 
Luulen kerran kuulleeni hyttysverkosta, taisi olla joskus 1958 tai yhdeksän kun sain selkääni rikottuani sellaisen Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Hyttysverkot on tuuletusikkunoissa, mutta makkareissa meillä on kyllä lähes mahdotonta pitää niitä auki liikenteen melun vuoksi. Kesä-aamuisin ilma aika paksuhkoa vintillä 
Varmaan molemmissa ilmanvaihtotyyleissä on hyvät ja huonot puolensa, itselläni ei kyllä tuosta konevoimaisesta ole mitään pahaa sanottavaa.
Loma-asuntomme on rakennettu kaikilla nykyajan kotkotuksilla mukaanluettuna koneellinen iv, joten jonkinmoista vertailupohjaa näistä tyyleistä on.
Varmaan molemmissa ilmanvaihtotyyleissä on hyvät ja huonot puolensa, itselläni ei kyllä tuosta konevoimaisesta ole mitään pahaa sanottavaa.
Loma-asuntomme on rakennettu kaikilla nykyajan kotkotuksilla mukaanluettuna koneellinen iv, joten jonkinmoista vertailupohjaa näistä tyyleistä on.
Luulen yllä tietäväni mitä hyttysverkot on, olen sentään sen verran kesiä nähnyt, että tutuksi on tullut.
Suo siellä vetelä täällä aina on tilanne, että kaikki ei sovi kaikille, siksi yritinkin huumorilla päästä hyttysverkosta pois. Kaupungissa ja suuremmissa taajamissa on ongelmia melun ja saasteiden vuoksi ja sen lisäksi vakuutusyhtiöt ei korvaa, jos on unohdettu aamulla töihin lähtiessä sulkea ikkunat ja vain hyttysverkko on esteenä murtovarkaille. Tuuletusluukut taas on toinen seikka, mutta niiden istutus rtm taloon on vähän kornin näköistä, vaikka niitäkin on nähty ja paljon, riippuen tietenkin mitä kaikkea muuta on kyseiseen taloon tehty.
Suo siellä vetelä täällä aina on tilanne, että kaikki ei sovi kaikille, siksi yritinkin huumorilla päästä hyttysverkosta pois. Kaupungissa ja suuremmissa taajamissa on ongelmia melun ja saasteiden vuoksi ja sen lisäksi vakuutusyhtiöt ei korvaa, jos on unohdettu aamulla töihin lähtiessä sulkea ikkunat ja vain hyttysverkko on esteenä murtovarkaille. Tuuletusluukut taas on toinen seikka, mutta niiden istutus rtm taloon on vähän kornin näköistä, vaikka niitäkin on nähty ja paljon, riippuen tietenkin mitä kaikkea muuta on kyseiseen taloon tehty.
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
-
Labyrint64
- Jäsen
- Viestit: 786
- Liittynyt: Ke Elo 22, 2007 9:01
- Paikkakunta: Lahti
Yksi ja tärkein seikka tulikin tuolla jo esille eli painovoimainen iv ei toimi kesällä. Pesutiloissa on kosteudenpoistaja pax mutta silti ovista kulkiessa aina vähän karkaa kosteaa ilmaa porraskäytäväänkin. Ei varmaan mikään suuri ongelma tuo porraskäytävä ole.
Sähkönkulutusta ei tullutkaan ajateltua. Jos lämmöntalteenotto on tarpeeksi tehokas niin tuo sähkönkulutus maksaa itsensä takaisin vähentyneinä lämmityskuluina. Nyt kun korvausilma tulee ulkoa niin myös lämmitys pitää olla kovemmalla. Jos korvausilma tulisi lämmitettynä niin parempi. Eri asia on miten tehokkaasti tuo lämmönsiirto poistoilmasta tuloilmaan toimii. Eikös noissa ole vielä sähkövastus joka lämmittää tuloilman tarpeen vaatiessa.
Talvella tuo painovoimainen iv toimii hyvin eli hormeissa on melkoinen veto. Kun laittaa vessapaperin hormin eteen saa varoa ettei se imaise sitä sisäänsä. Mutta tämä on tilanne vain talvella. En ole testannut miten kesällä toimii.
Tulisijojen ilmanvaihtoa tehostava vaikutus on hieman huono koska kesällä ei viitsi takkaa hirveästi lämmitellä.
Erittäin hyvä kuitenkin että täällä tulee monenlaisia mielipiteitä. Yksi vaihtoehto voisi ollakin korvausilmaventtiilien asentaminen makuuhuoneisiin ja ilmanlaadun tarkkailu. Toisaalta halvempi vaihtoehto olisikin kunnon varaava takka koska puuta saadaan ilmaiseksi tai tosi halvalla joten talvella tulisi lämmitettyä takka joka päivä tai tarpeen vaatiessa.
Yksi seikka mikä yllätti uuteen talopakettiin tutustuessa oli että koneellisessakin iv:ssä tuloja on makuuhuoneissa mutta poistoja on vain keittiössä ja vessassa (kylpyhuoneessa ja saunassa) Luulin että on normaalia asentaa tulo ja poisto joka huoneeseen. Eli talvella tuo meidänkin painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä toimii kuin ilmanvaihtokone paitsi että ei ole lämmön talteenottoa.
Mistä saan selville lämmön talteenoton hyötysuhteen. Yksi idea oli että saunaa lämmittäessä saisi saunan lämmön siirrettyä muihin huoneisiin mutta voi olla että suurin osa saunankin lämmöstä menee kennon läpi ja ulos.
Sähkönkulutusta ei tullutkaan ajateltua. Jos lämmöntalteenotto on tarpeeksi tehokas niin tuo sähkönkulutus maksaa itsensä takaisin vähentyneinä lämmityskuluina. Nyt kun korvausilma tulee ulkoa niin myös lämmitys pitää olla kovemmalla. Jos korvausilma tulisi lämmitettynä niin parempi. Eri asia on miten tehokkaasti tuo lämmönsiirto poistoilmasta tuloilmaan toimii. Eikös noissa ole vielä sähkövastus joka lämmittää tuloilman tarpeen vaatiessa.
Talvella tuo painovoimainen iv toimii hyvin eli hormeissa on melkoinen veto. Kun laittaa vessapaperin hormin eteen saa varoa ettei se imaise sitä sisäänsä. Mutta tämä on tilanne vain talvella. En ole testannut miten kesällä toimii.
Tulisijojen ilmanvaihtoa tehostava vaikutus on hieman huono koska kesällä ei viitsi takkaa hirveästi lämmitellä.
Erittäin hyvä kuitenkin että täällä tulee monenlaisia mielipiteitä. Yksi vaihtoehto voisi ollakin korvausilmaventtiilien asentaminen makuuhuoneisiin ja ilmanlaadun tarkkailu. Toisaalta halvempi vaihtoehto olisikin kunnon varaava takka koska puuta saadaan ilmaiseksi tai tosi halvalla joten talvella tulisi lämmitettyä takka joka päivä tai tarpeen vaatiessa.
Yksi seikka mikä yllätti uuteen talopakettiin tutustuessa oli että koneellisessakin iv:ssä tuloja on makuuhuoneissa mutta poistoja on vain keittiössä ja vessassa (kylpyhuoneessa ja saunassa) Luulin että on normaalia asentaa tulo ja poisto joka huoneeseen. Eli talvella tuo meidänkin painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä toimii kuin ilmanvaihtokone paitsi että ei ole lämmön talteenottoa.
Mistä saan selville lämmön talteenoton hyötysuhteen. Yksi idea oli että saunaa lämmittäessä saisi saunan lämmön siirrettyä muihin huoneisiin mutta voi olla että suurin osa saunankin lämmöstä menee kennon läpi ja ulos.
Ei näköjään jaksa näitä keskusteluja lukea hirveän tarkkaan mutta lisätään pieni huomautus jos ei jo tullut jonkun muun viestissä mainituksi.
Jos on nyt hommaamassa ilmanvaihtokonetta niin kannattaa ehdottomasti valita takkakytkimellä varustettu malli. On yleisesti tiedossa ihan laitteiden valmistajia myöten ettei ilmanvaihto ja takka oikein sovi yhteen kaikissa tapauksissa. Takkakytkin tekee tilapäisen ylipaineen jotta takka syttyy kunnolla, liesituuletinta ei myöskään pidä pitää päällä kun takkaa sytytetään. Joissakin tapauksissa ei kärsi liesituuletinta ollenkaan kun takassa on tuli. Riippuu niin monesta asiasta, kuinka hyvin saa ilmaa esimerkiksi ikkunoiden välistä jne.
Talo säädetään noin 10% alipaineeseen, jos on tiivis talo niin takka ei tietenkään toimi vaan piippu alkaa vetään väärään suuntaan. Kun vanha talo tuskin on niin tiivis niin käytännössä kun takka on kunnolla syttynyt ja piipunjuuri lämmennyt, se vetää ilmaa väkisin ikkunoista ym. rakenteista ilmanvaihtokoneesta huolimatta. Tätä ei tosin tiedä kuin kokeilemalla. Riippuu myös piipun kunnosta ja pituudesta jne.
Jos ei ole ilmanvaihtokoneessa takkakytkinta, voi kokeilla korvausilma venttiiliä seinään lähelle takkaa. sitä kun pitää auki takan polton kanssa. Sytytyksessä voi olla tarpeen laittaa ilmanvaihtokone seis syttymisen takaamiseksi.
ps. Laitevalmistaja ilmoittaa LTO kennon hyötysuhteen.
Jos on nyt hommaamassa ilmanvaihtokonetta niin kannattaa ehdottomasti valita takkakytkimellä varustettu malli. On yleisesti tiedossa ihan laitteiden valmistajia myöten ettei ilmanvaihto ja takka oikein sovi yhteen kaikissa tapauksissa. Takkakytkin tekee tilapäisen ylipaineen jotta takka syttyy kunnolla, liesituuletinta ei myöskään pidä pitää päällä kun takkaa sytytetään. Joissakin tapauksissa ei kärsi liesituuletinta ollenkaan kun takassa on tuli. Riippuu niin monesta asiasta, kuinka hyvin saa ilmaa esimerkiksi ikkunoiden välistä jne.
Talo säädetään noin 10% alipaineeseen, jos on tiivis talo niin takka ei tietenkään toimi vaan piippu alkaa vetään väärään suuntaan. Kun vanha talo tuskin on niin tiivis niin käytännössä kun takka on kunnolla syttynyt ja piipunjuuri lämmennyt, se vetää ilmaa väkisin ikkunoista ym. rakenteista ilmanvaihtokoneesta huolimatta. Tätä ei tosin tiedä kuin kokeilemalla. Riippuu myös piipun kunnosta ja pituudesta jne.
Jos ei ole ilmanvaihtokoneessa takkakytkinta, voi kokeilla korvausilma venttiiliä seinään lähelle takkaa. sitä kun pitää auki takan polton kanssa. Sytytyksessä voi olla tarpeen laittaa ilmanvaihtokone seis syttymisen takaamiseksi.
ps. Laitevalmistaja ilmoittaa LTO kennon hyötysuhteen.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
ilmanvaihdosta
Kyllä meillä ainakin toimii painovoimainen ilmanvaihto kesälläkin,ei tietenkään niin hyvin kuin talvella jolloin vetoa pitää aika paljon rajoittaa.Vetää kuitenkin kesälläkin talouspaperin kiinni hormin aukkoon.Ja vaikka ei toimisikaan niin suomen kesä on niin lyhyt et sen ajan seisoo vaikka päällään..Ei siis sen takia koneellista ilmanvaihtoa.
Harrastuksena voidaan mainita RMT-48, koska harrastuksiin käytetyn ajan ja rahan määrää ei lasketa..
Tuli vain mieleeni ilmankuivaaja, sellaista on joku tällä palstalla kovasti kehunut. Kesällä tuolla kuivatuksen sivutuotteena talteen saatavalla lämmöllä ei vain taida olla juuri käyttöä, ellei sitä jollain poppakonstilla saa ohjattua käyttöveden lämmitykseen.Labyrint64 kirjoitti:Yksi ja tärkein seikka tulikin tuolla jo esille eli painovoimainen iv ei toimi kesällä. Pesutiloissa on kosteudenpoistaja pax mutta silti ovista kulkiessa aina vähän karkaa kosteaa ilmaa porraskäytäväänkin.
Kuulostaa hieman oudolta. Ainakin täällä Vantaalla vaadittiin poisto paitsi molempiin makuuhuoneisiin niin myös ison makuuhuoneen vaatehuoneeseen. Olohuoneeseen piti tehdä kaksi poistoventtiiliä kahden metrin päähän toisistaan. Kyseessä on rintsikan laajennusosa vuodelta 2000, johon pitkän kädenväännön jälkeen talon edellinen omistaja joutui laittamaan koneellisen poiston mutta tuloilma sai tulla vanhan kaavan mukaan. Riita ilmanvaihdosta johti siihen, että talo saatiin lopputarkastuksesta läpi vasta kuusivuotiaana kun se oli jo myyty meille.Labyrint64 kirjoitti: Yksi seikka mikä yllätti uuteen talopakettiin tutustuessa oli että koneellisessakin iv:ssä tuloja on makuuhuoneissa mutta poistoja on vain keittiössä ja vessassa (kylpyhuoneessa ja saunassa) Luulin että on normaalia asentaa tulo ja poisto joka huoneeseen.
Jo ennen koneellista poistoa tässä talossa piti pitää ikkunaa auki kun sytytti takan, ja nyt tietenkin vielä suuremmalla syyllä. Kun takka on syttynyt ja veto syntynyt ikkunan voi sulkea.
-
Labyrint64
- Jäsen
- Viestit: 786
- Liittynyt: Ke Elo 22, 2007 9:01
- Paikkakunta: Lahti
Todella hyviä mielipiteitä.
Nuo markkinointiesitteet on melko vaikeita lukea kun ei tiedä mitä uskoa. Erään valmistajan sivuilla mainostettiin koneellista ilmanvaihtoa sillä että se estää kosteuden imeytymisen rakenteisiin.
Yksi syy koneellisen harkitsemiseen oli mm. keittiön ilmanpoisto. Nyt on vain liesituuletin mutta kosteutta tulee muualtakin. Kuivauskaapista sekä astianpesukoneesta ja miksei uunistakin.
Harkitsin että poistaisi liesituulettimesta perhospellin jolloin painovoimainen ilmanvaihto vetäisi liesituulettimen kautta aina silloinkin kun tuuletin ei ole päällä.
Hmmm. pitänee vielä harkita ratkaisuvaihtoehtoja. Plussia tuolla tulikin paljon eli puhdistaa ilmaa ja jossain sanottiin että myös kuivaa.
Nuo markkinointiesitteet on melko vaikeita lukea kun ei tiedä mitä uskoa. Erään valmistajan sivuilla mainostettiin koneellista ilmanvaihtoa sillä että se estää kosteuden imeytymisen rakenteisiin.
Yksi syy koneellisen harkitsemiseen oli mm. keittiön ilmanpoisto. Nyt on vain liesituuletin mutta kosteutta tulee muualtakin. Kuivauskaapista sekä astianpesukoneesta ja miksei uunistakin.
Harkitsin että poistaisi liesituulettimesta perhospellin jolloin painovoimainen ilmanvaihto vetäisi liesituulettimen kautta aina silloinkin kun tuuletin ei ole päällä.
Hmmm. pitänee vielä harkita ratkaisuvaihtoehtoja. Plussia tuolla tulikin paljon eli puhdistaa ilmaa ja jossain sanottiin että myös kuivaa.
Täysin koneellista tulo/poistoilmanvaihtoa olen nähnyt laitettavan kahdella eri tavalla. Toisessa on joka huoneessa oma venttiili tuloilmalle ja poistoilmalle. Toisessa taas oleskelu- ja makuutiloissa on tuloilma ja wc:ssä/kylppärissä poistoilma. Tilasta toiseen ilma kiertää oven alla olevan raon kautta.
Tuo oven alla oleva rako heikentää merkittävästi huoneiden välistä äänieristystä. Tosin heikennys ei ehkä ole niin merkittävä kun ovikin on ohut pahviläpyskä.
Jos itse lähtisin koneellista ilmanvaihtoa laittamaan niin laittaisin tulo- ja poistoventtiilit joka huoneseen. Oveen voisi vaikka laittaa tiivisteet äänieristyksen parantamiseksi. Putkeahan menee tietysti enemmän ja venttiilitkin maksavat mutta juuri tuon äänieristyksen takia tähän on mielestäni järkevää panostaa.
En kuitenkaan meidän talossa päätynyt mittavaan IV-remonttiin vaikka sitäkin tuli hieman selviteltyä. Yläkerran uusi kylppäri toimii hienosti painovoimaisena eikä rakennusvalvonta siihen puuttunut. Kunhan vaan koko talo on tehty samalla systeemillä. Ei siis esim. koneellista poistoa yläkertaan ja painovoimaista kellariin.
Olohuoneeseen laitoin pari korvausilmaventtiiliä seinään kun sinne nyt tuli se pönttöuuni. Remontin aikana oli osa ikkunoista ilman tiivisteitä ja yhdellä lasilla ja silloin riitti ilmaa uunillekin. Kun ikkunat oli kunnostettu ja tiivisteet laitettu (mutta korvausilmat oli vielä tukittu ja odottivat venttiilin asennusta) ihmettelin kun savua alkoi tulla pellin raosta sisälle. Sitten tajusin mistä oli kyse, avasin ikkunan ja välittömästi alkoi savu mennä oikeaan suuntaan. Kahdella 90 mm korvausilmaventtiilillä uuni vetää hienosti.
Tuo oven alla oleva rako heikentää merkittävästi huoneiden välistä äänieristystä. Tosin heikennys ei ehkä ole niin merkittävä kun ovikin on ohut pahviläpyskä.
Jos itse lähtisin koneellista ilmanvaihtoa laittamaan niin laittaisin tulo- ja poistoventtiilit joka huoneseen. Oveen voisi vaikka laittaa tiivisteet äänieristyksen parantamiseksi. Putkeahan menee tietysti enemmän ja venttiilitkin maksavat mutta juuri tuon äänieristyksen takia tähän on mielestäni järkevää panostaa.
En kuitenkaan meidän talossa päätynyt mittavaan IV-remonttiin vaikka sitäkin tuli hieman selviteltyä. Yläkerran uusi kylppäri toimii hienosti painovoimaisena eikä rakennusvalvonta siihen puuttunut. Kunhan vaan koko talo on tehty samalla systeemillä. Ei siis esim. koneellista poistoa yläkertaan ja painovoimaista kellariin.
Olohuoneeseen laitoin pari korvausilmaventtiiliä seinään kun sinne nyt tuli se pönttöuuni. Remontin aikana oli osa ikkunoista ilman tiivisteitä ja yhdellä lasilla ja silloin riitti ilmaa uunillekin. Kun ikkunat oli kunnostettu ja tiivisteet laitettu (mutta korvausilmat oli vielä tukittu ja odottivat venttiilin asennusta) ihmettelin kun savua alkoi tulla pellin raosta sisälle. Sitten tajusin mistä oli kyse, avasin ikkunan ja välittömästi alkoi savu mennä oikeaan suuntaan. Kahdella 90 mm korvausilmaventtiilillä uuni vetää hienosti.
Toimiipas, tuo on taas niitä koneellisen puolen pelottelujaYksi ja tärkein seikka tulikin tuolla jo esille eli painovoimainen iv ei toimi kesällä.
Ennevvanhaan ruoka laitettiin kesälläkin puuliedellä, joten hormi veti isommin, ja painovoimainen iv tietty toimi tehokkaammin. Samaten sisäpuitteet oli tapana poistaa kesäksi, mikä tehosti omalta osaltaan.
Jos eppäilee ettei nykyään toimi niin se Rotoventti tai vastaava siellä hormin päässä tehostaa painovoimaista.
Ja oikeestiko joku pitää kesälläkin aina ikkunat kiinni? Rmt-asumista umpiossa?
Ihmettelen alan ammattilaisena kovin kauheasti perusteita lähteä vaatimaan huonekohtaisesti tulo / poisto venttiilejä. En näe siihen mitään syytä vaatia tuota miltään taholta. Oviraot on oltava kunnossa tietenkin jos tulot on ns. kuivissa tiloissa ja poistot ns. kosteissa tiloissa. Tämä on kaikista yleisin tapa tehdä koska se on huomattavasti edullisempi ratkaisu, päästään pienemmällä koneellakin.
Ainoa etu molemmille venttiileille tulikin tuossa ylempänä, voidaan pitää kynnykset joten ääni ei kantaudu huoneesta toiseen.
Olen tehnyt vantaallekkin uusia omakotitalojen ilmanvaihtoja tällä edullisemmalla tyylillä.
Sitten tuosta perhospellin poistamisesta keittiön liesituulettimesta.
Perhospellin tarkoitus on estää kylmää ilmaa tulemasta sisään kun liesituuletin ei ole päällä. Samalla se estää poistoputken kondensoitumisen kun siellä ei virtaa kylmää ilmaa. Sitä putkeahan tuskin on eristetty lämpimässä tilassa.
"Koneellinen ilmanvaihto estää kosteuden imeytymistä rakenteisiin"
Jaahas, taas menee vellit ja puurot sekaisin tietyiltä osiltaan.
Riippuu seinärakenteista tuon paikkansapitävyys. Jos on -70 lukuinen tai uudenpi muovipussitalo niin tuo pitää paikkansa. Se höyrysulku kun ei kuitenkaan ole tiivis niin koneellisella ilmanvaihdolla varmistetaan alipaineistamalla talo ettei kosteus painu rakenteisiin josta se ei pääse kuivumaan. Näissä ns. "hengittävissä" rakenteissa tuota ei pääse tapahtumaan.
Jos ei ole koneellista ilmanvaihtoa niin perhospellin voi tietyin edellytyksin poistaa. Korvausilmaa pitää tulla ja painovoimaisen ilmanvaihdon pitää toimia oikein, jos liesituulettimen kautta tulee kylmää ilmaa on perhospelti laitettava takaisin tai saatava korvausilmaa muulla tavoin paranneltua.
Ainoa etu molemmille venttiileille tulikin tuossa ylempänä, voidaan pitää kynnykset joten ääni ei kantaudu huoneesta toiseen.
Olen tehnyt vantaallekkin uusia omakotitalojen ilmanvaihtoja tällä edullisemmalla tyylillä.
Sitten tuosta perhospellin poistamisesta keittiön liesituulettimesta.
Perhospellin tarkoitus on estää kylmää ilmaa tulemasta sisään kun liesituuletin ei ole päällä. Samalla se estää poistoputken kondensoitumisen kun siellä ei virtaa kylmää ilmaa. Sitä putkeahan tuskin on eristetty lämpimässä tilassa.
"Koneellinen ilmanvaihto estää kosteuden imeytymistä rakenteisiin"
Jaahas, taas menee vellit ja puurot sekaisin tietyiltä osiltaan.
Riippuu seinärakenteista tuon paikkansapitävyys. Jos on -70 lukuinen tai uudenpi muovipussitalo niin tuo pitää paikkansa. Se höyrysulku kun ei kuitenkaan ole tiivis niin koneellisella ilmanvaihdolla varmistetaan alipaineistamalla talo ettei kosteus painu rakenteisiin josta se ei pääse kuivumaan. Näissä ns. "hengittävissä" rakenteissa tuota ei pääse tapahtumaan.
Jos ei ole koneellista ilmanvaihtoa niin perhospellin voi tietyin edellytyksin poistaa. Korvausilmaa pitää tulla ja painovoimaisen ilmanvaihdon pitää toimia oikein, jos liesituulettimen kautta tulee kylmää ilmaa on perhospelti laitettava takaisin tai saatava korvausilmaa muulla tavoin paranneltua.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
-
Labyrint64
- Jäsen
- Viestit: 786
- Liittynyt: Ke Elo 22, 2007 9:01
- Paikkakunta: Lahti
Epäilisin että liesituuletin aiheuttaa samanlaisen "imun" kuin wc:ssä oleva hormikin. Liesituuletin on vedetty tiilihormiin. Nyt mietityttää vain se kun joka paikassa varoitetaan nykyelämisen tuomasta lisäkosteusrasituksesta ja sen vaarasta rakenteille. Vaikka pyrin esim. apk:n pitämään kiinni niin kauan että astiat kuivaa niin silti joskus sen joutuu aukaisemaan heti ja sisälle pöllähtää melkoinen höyrypilvi. Uunista tulee kosteutta ja jonnekin myös kosteiden astioiden kuivuessa vesi menee. Tiskirätti kuivaa ja myös käsipyyhe luovuttaa sisälle kosteutta.
Koneellisella ilmanvaihdolla saataisiin ilma vaihdettua "hallitusti" eli kun keittiön ainut poisto on tällä hetkellä liesituuletin ja siinä perhospelti estää ilmanvaihdon aina kun kone ei ole päällä niin mihin kosteus lähtee liikkumaan. Ilman mukana jonnekin. Toinen poisto on wc:ssä jonka oven ali imun kai pitäisi tapahtua. Käytännössä tuota painovoimaistakin voi tehostaa mutta yritän nyt selvittää itselleni miksi ei asentaa koneellista ilmanvaihtoa.
Itse kone maksaa 1,5 tuhatta ja siihen tietenkin putket, eristeet ja venttiilit päälle. Työ ei ole valtaisa koska rakenteet on niin selkeät. Ainut tuska tulee olemaan kellarin pesutilojen ilmanvaihto koska katto on niin alhaalla ja ainakin alkuvaiheessa saunalle ei tehdä mitään. Eli käykö niin että sen ajan kun alakerta on omillaan sotkee koneellinen ilmanvaihto koko talon ilmanvaihdon.
Plussana on se että ilma pysyy raikkaampana ja ei tarvitse pelätä esim. ulkoa tullessa märistä vaatteista irtoavan kosteuden tuhoavan talon. Miinuksena pieni sähkölaskulisä ja ehkä se humina.
Yksi kikkakonsti vielä olisi eli keittiön liesituuletinhormin vieressä menee käyttämätön hormi johon voisi puhkaista aukon. Tällöin saisi imun niille ajoille kun liesituuletin ei vedä. Pitää tutkia onko sähköisiä venttiilejä jolla aukon saisi umpeen kun liesituuletin lähtee päälle. Muussa tapauksessa pitää kehittää joku vipstaakkeli josta luukku nykäistään kiinni kun käydään liedellä ruokaa tekemään. Tai itseasiassa pelkkä takaiskuventtiili voisi toimia.
Koska autoa ostaessa tai jonkun asian ollessa "kuuma" tulee tehtyä päätöksiä liikaa tunteella niin taidanpä vielä selvitellä asioita ja alkuun kokeilla tuon painovoimaisen ilmanvaihdon riittävyyttä. Pitää pistää budjetista syrjään pari tonnia niin jos myöhemmin innostuu koneelliseen niin laittaa sitten.
Koneellisella ilmanvaihdolla saataisiin ilma vaihdettua "hallitusti" eli kun keittiön ainut poisto on tällä hetkellä liesituuletin ja siinä perhospelti estää ilmanvaihdon aina kun kone ei ole päällä niin mihin kosteus lähtee liikkumaan. Ilman mukana jonnekin. Toinen poisto on wc:ssä jonka oven ali imun kai pitäisi tapahtua. Käytännössä tuota painovoimaistakin voi tehostaa mutta yritän nyt selvittää itselleni miksi ei asentaa koneellista ilmanvaihtoa.
Itse kone maksaa 1,5 tuhatta ja siihen tietenkin putket, eristeet ja venttiilit päälle. Työ ei ole valtaisa koska rakenteet on niin selkeät. Ainut tuska tulee olemaan kellarin pesutilojen ilmanvaihto koska katto on niin alhaalla ja ainakin alkuvaiheessa saunalle ei tehdä mitään. Eli käykö niin että sen ajan kun alakerta on omillaan sotkee koneellinen ilmanvaihto koko talon ilmanvaihdon.
Plussana on se että ilma pysyy raikkaampana ja ei tarvitse pelätä esim. ulkoa tullessa märistä vaatteista irtoavan kosteuden tuhoavan talon. Miinuksena pieni sähkölaskulisä ja ehkä se humina.
Yksi kikkakonsti vielä olisi eli keittiön liesituuletinhormin vieressä menee käyttämätön hormi johon voisi puhkaista aukon. Tällöin saisi imun niille ajoille kun liesituuletin ei vedä. Pitää tutkia onko sähköisiä venttiilejä jolla aukon saisi umpeen kun liesituuletin lähtee päälle. Muussa tapauksessa pitää kehittää joku vipstaakkeli josta luukku nykäistään kiinni kun käydään liedellä ruokaa tekemään. Tai itseasiassa pelkkä takaiskuventtiili voisi toimia.
Koska autoa ostaessa tai jonkun asian ollessa "kuuma" tulee tehtyä päätöksiä liikaa tunteella niin taidanpä vielä selvitellä asioita ja alkuun kokeilla tuon painovoimaisen ilmanvaihdon riittävyyttä. Pitää pistää budjetista syrjään pari tonnia niin jos myöhemmin innostuu koneelliseen niin laittaa sitten.