Osalle rintamamiestalojen asukkaille tuntuu olevan hyvin tärkeää talon perinteikäs korjaaminen sekä kunnossapito, ja pieniäkin moderneja muutoksia pidetään jo pyhäinhäväistyksinä. Toisille taas kyseessä on talo, koti, josta kuuluu tehdä mahdollisimman viihtyisä ja mukava.
Elikkäs mihin kategoriaan Oma talosi kuuluu?
Omasta mielestäni RTM-talossa on jo niin paljon iän ja historian tuomaa persoonallisuutta että sitä haluaa mieluusti vaalia, vaikka vähän lattiasta vetäisikin.
Talosi tila?
No siis.. voihan talon rempata mutta rajansa kaikella. Jos talon meinaa rempata täysin 2000-luvun tasolle niin olisiko parempi jo rakentaa uusi talo, tulee jo halvemmaksikin ja pääsee jopa pienemmällä työlläkin. Ja mitä yleensä tarkoitetaan sillä että talo on 2000-luvun tasoa? Minusta se tarkoittaa sitä että ollaan jo lähellä matalaenergiataloa, on huippuluokan ilmastoinnit lämmön talteenotolla, huoneissa termostaatit jotta lämpötila pysyy jämptistä vakiona, on nykyajan suihkutilat lattialämmityksineen jnejne.
Mutta kukin tehköön omalla talollaan mitä tahtoo. Jotenkin minua vaan hieman puistattaa vanhaa taloa alkaa vääntämään täysin nykyaikaan, eihän siinä voi täysin mitenkään onnistua ilman että koko talo on rakennettu runkoa myöten uusiksi.
Ihan vaikka pohdittavaksi; jos talo on täysin uusittu niin onko se talo enää rintamamiestalo jos siinä ei ole oikeastaan mitään alkuperäistä?
Niin ja onko talo sitten 2000-luvun talo jos näyttää sisältä uudelta mutta onkin esim. rungot (eristyksineen) on vanhaa?
-Antti
Mutta kukin tehköön omalla talollaan mitä tahtoo. Jotenkin minua vaan hieman puistattaa vanhaa taloa alkaa vääntämään täysin nykyaikaan, eihän siinä voi täysin mitenkään onnistua ilman että koko talo on rakennettu runkoa myöten uusiksi.
Ihan vaikka pohdittavaksi; jos talo on täysin uusittu niin onko se talo enää rintamamiestalo jos siinä ei ole oikeastaan mitään alkuperäistä?
Niin ja onko talo sitten 2000-luvun talo jos näyttää sisältä uudelta mutta onkin esim. rungot (eristyksineen) on vanhaa?
-Antti
Minulla ajattelutapa menee suurin piirtein näin:
Vanha talo vaatii korjausta, sillä mikään rakenne ei kestä ikuisesti. Jokainen korjaus kannattaa harkita kunnolla (nääsnääs-luonne), sillä kun talo on paikallaan ollut jo 50-150 vuotta, harkintaan kyllä on aikaa, tulipalot ja vesivahingot pois lukien.
Ja kun joku korjaus tehdään, se kannattaa tehdä kerralla kuntoon, alkuperäinen laatu säilyttäen tai mieluiten parantaen. Joskus kannattaa tehdä tilapäisremppaakin: niistä oppii
.
Tunne materiaalit, tunne työtavat, opettele jos et vielä osaa.
Usein (useimmiten) korjaus kannattaa tehdä vanhaa kunnioittaen: kun ja jos työtä pystyy tekemään itse, tämä on myös halvin tapa, onhan talot aikanaan pykättykin periaatteessa sahalla, vasaralla, kirveellä ja lapiolla...
Vanhan ja uuden rakennusperinteen yhdistämisessä pitää olla erityisen varovainen. Vanha rakenne toimii kokonaisuutena, ja muutoksilla voidaan vaikuttaa seikkoihin, joita ei ole osattu ennakoida - tästä lienee tarpeeksi varoittavia esimerkkejä erityisesti tuolta 70- ja 80-luvuilta. Kokemuksen mukaan suurimpia virheitä on tehty eristys-, ilmanvaihto- ja märkätilaremonteissa...
Rmt:n alkuperäinen idea oli saada valtava asutustarve nopeasti tyydytetyksi, ja useimmat talotyypit suunniteltiin jo alunperin muunneltaviksi asukkaitten tarpeisiin: ullakon käyttöönotto, valmiit laajennusmallit jne. Siksi mielestäni lisäsiivet eräällä tavalla kuuluvat talotyypin luonteeseen - vaikka hatunnosto niille, jotka pitävät talonsa mahdollisimman alkuperäisenä, 50 vuoden päästä sellaisia on enää harvassa.
Lisäsiiven ulkonäöt ovat loputon suo: joku haluaa sellaisen, joka olisi voinut olla talossa alusta asti, joku taas että siivestä näkyy sen rakennushetken tyyli... Meillä sattui kuistin kanssa oudosti niin, että ehdimme luonnostella ennen muuttoa melkein täsmälleen samanlaisen kuistin kuin alkuperäisistä piirustuksista myöhemmin löytyi, vaikka sitä ei taloon oltu koskaan tehty. Mutta nyrkkisääntönä: mitä vanhempi talo, sen varovaisempi paiseitten suhteen.
Taloremontti on minulle eräällä tavalla harrastus tai elämäntapa, ei pelkästään keino päästä johonkin päämäärään. Se sisältää tietysti myös arvovalintoja, mutta usein niilläkin on funktionaalinen väritys, eli esimerkiksi jokin rakennus/korjaustapa voi olla perinteinen ja luonnonmukainen, ja samalla sekä kustannuksiltaan, kestoiältään että jatkokorjausmahdollisuuksiltaan modernia tapaa parempi.
Ja: laitan saunasta lähtiessäni pari klapia kiukaan alle saunatonttua varten, uskon että talo on muutakin kuin yhteen nivottuja rakennustarvikkeita, ja odotan innolla että Pukki tulee.
Vanha talo vaatii korjausta, sillä mikään rakenne ei kestä ikuisesti. Jokainen korjaus kannattaa harkita kunnolla (nääsnääs-luonne), sillä kun talo on paikallaan ollut jo 50-150 vuotta, harkintaan kyllä on aikaa, tulipalot ja vesivahingot pois lukien.
Ja kun joku korjaus tehdään, se kannattaa tehdä kerralla kuntoon, alkuperäinen laatu säilyttäen tai mieluiten parantaen. Joskus kannattaa tehdä tilapäisremppaakin: niistä oppii
.Tunne materiaalit, tunne työtavat, opettele jos et vielä osaa.
Usein (useimmiten) korjaus kannattaa tehdä vanhaa kunnioittaen: kun ja jos työtä pystyy tekemään itse, tämä on myös halvin tapa, onhan talot aikanaan pykättykin periaatteessa sahalla, vasaralla, kirveellä ja lapiolla...
Vanhan ja uuden rakennusperinteen yhdistämisessä pitää olla erityisen varovainen. Vanha rakenne toimii kokonaisuutena, ja muutoksilla voidaan vaikuttaa seikkoihin, joita ei ole osattu ennakoida - tästä lienee tarpeeksi varoittavia esimerkkejä erityisesti tuolta 70- ja 80-luvuilta. Kokemuksen mukaan suurimpia virheitä on tehty eristys-, ilmanvaihto- ja märkätilaremonteissa...
Rmt:n alkuperäinen idea oli saada valtava asutustarve nopeasti tyydytetyksi, ja useimmat talotyypit suunniteltiin jo alunperin muunneltaviksi asukkaitten tarpeisiin: ullakon käyttöönotto, valmiit laajennusmallit jne. Siksi mielestäni lisäsiivet eräällä tavalla kuuluvat talotyypin luonteeseen - vaikka hatunnosto niille, jotka pitävät talonsa mahdollisimman alkuperäisenä, 50 vuoden päästä sellaisia on enää harvassa.
Lisäsiiven ulkonäöt ovat loputon suo: joku haluaa sellaisen, joka olisi voinut olla talossa alusta asti, joku taas että siivestä näkyy sen rakennushetken tyyli... Meillä sattui kuistin kanssa oudosti niin, että ehdimme luonnostella ennen muuttoa melkein täsmälleen samanlaisen kuistin kuin alkuperäisistä piirustuksista myöhemmin löytyi, vaikka sitä ei taloon oltu koskaan tehty. Mutta nyrkkisääntönä: mitä vanhempi talo, sen varovaisempi paiseitten suhteen.
Taloremontti on minulle eräällä tavalla harrastus tai elämäntapa, ei pelkästään keino päästä johonkin päämäärään. Se sisältää tietysti myös arvovalintoja, mutta usein niilläkin on funktionaalinen väritys, eli esimerkiksi jokin rakennus/korjaustapa voi olla perinteinen ja luonnonmukainen, ja samalla sekä kustannuksiltaan, kestoiältään että jatkokorjausmahdollisuuksiltaan modernia tapaa parempi.
Ja: laitan saunasta lähtiessäni pari klapia kiukaan alle saunatonttua varten, uskon että talo on muutakin kuin yhteen nivottuja rakennustarvikkeita, ja odotan innolla että Pukki tulee.
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
2000 luvulle.
Mukavuudet teen. Päivityksiä vain pakottavista syistä tarpeeseen. Mitään museota ei talosta tule.
Siis olen päivittävä (elintasosiipeä- ei oo - ei tuu) puristi 2000 luvulta?
Jos taloa laajennetaan, niin se on jatkos menetelmällä. Tämä ei oo suunnitelmassa
Siis olen päivittävä (elintasosiipeä- ei oo - ei tuu) puristi 2000 luvulta?
Jos taloa laajennetaan, niin se on jatkos menetelmällä. Tämä ei oo suunnitelmassa
-
jklaukka
- Jäsen
- Viestit: 74
- Liittynyt: Pe Elo 26, 2005 6:15
- Paikkakunta: Joensuu
- Paikkakunta: Kajaani
Mukavuuksia on rakennettu edellisten asukkaiden toimesta viimeksi 80 -luvulla kuistille sauna. Elintasosiipeä ei ole, koska tuo sauna on saatu mahtumaan tuohon alkuperäisen lasikuistin paikalle. Pieniä päivityksi teen itsekin eli rintamamiestalon henkeen kuuluu mielestäni juuri tuo päivitettävyys asumistarpeiden mukaiseksi. Kuitenkin nuukaillen ja harkiten.
Ei meillä ole ihan alkuperäisessä kunnossa talo, koska siihen on ajan saatossa tehty useitakin remontteja ja muutostöitä. Tosin viimeisin remontti on 70-luvun alkupuolelta. Talokaan ei ole mikään oikea RMT, kun se on rakennettu 1800-luvun puolella. Ulkopuolen purismista talossa pitää huolen museovirasto, mutta sisätiloissa saa mellastaa kohtuullisen vapaasti. Taloon on tarkoitus rakentaa nykyaikaiset pesutilat ja muitakin nykyajan mukavuuksia. Tarkoitus on silti pyrkiä säilyttämään talon alkuperäinen henki ainakin siinä määrin kuin tuollaisessa aika monta huonejako ja käyttötavan muutosta kokeneessa talossa on mahdollista.
Minä väitä että tänä päivänä ei ole olemassakaan "alkuperäiskuntoista" RMT:tä, vaan kaikki 50-60v. kehityksen tuloksia joissa on erinäinen määrä tuon aikakauden kerrostumia. Lähes alkuperäiskuntoisia on jo enemmän, mutta todennäköisesti nekin ovat läpikäyneet useampia muutostöitä. Tyypillisimmä muutoksen noissa lienee sähköisty, vesijohdot ja lämmitysjärjestelmät. Lisäksi on matkan varrella tullut uusia haltex, ja pinkopahvikerroksia. Harha tulee siitä että miellämme kaikki vanhalta näyttävät RMT:t alkuperäiskuntoisiksi. Oikeassa alkuperäsikunnossaan ne olis paljon nykyistä karumpia, ja todennäköisesti kovinkaan moni nykyihminen ei sellaista kaipaa.
Tässä katsantokannassa kaikki nykyiset remontit, muutokset ja laajennukset ovat vain uusia osia jatkumossa. Siten mitään toteutustapaa tai ratkaisu ei sinällään voi tuomita vaan kaikki ovat sallittuja. Toinen asia on sitten, että ovatko ratkaisut sopusoinnussa vai riidassa vanhan rakentamistekniikan ja filosofian kanssa. Tämän suhteen joudutaan tekemään enemmän tai vähemmän kompromisseja nykypäivän tarpeista ja materiaaleista johtuen. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, niin kuin parhaaksi näkee.
Itselläni tuo filosofia on:
1) mitään vanhaa ei pureta/uusita turhaan
2) vanha saa näyttää vanhalta
3) uutta saa ja pitää tehdä jos tarve vaatii
Noiden suhtee nsitten tasapainotellaan. Näkyvimmät omat ratkaisut tuon mukaan on se, että luovuttiin:
1) Luovuttiin ovien levennyksistä ja seinien poistoista kohdissa missä ne eivät olleet välttämättömiä vaan enemmän "oispa siistiä". Ovet poistetaan mutta karmit jää, yksi ovi muutetaan liukuoveksi.
2) vanha pieni vessa jätettiin laajentamatta, ja jätetiin ahtaaksi muistona menneistä.
3) Vanhat katto ja lattiapanelit kunnostetaan ja peittomaalataan. Kuultovärjätyt ei kuulu RMT:hen
4) Lattiat paikataan rikkinäisiltä osilta, ei uusita koko lattiaa.
5) Kylppärit ja pesukoneet ja suurin vesirasitu on modernissa laajennusosassa
6) sauna on pihan perällä
7) Kellaria ei otetaa asuinkäyttöön vaan harrastetilaksi ja tekniseksi tilaksi
8) vanha ulkovuorilaudoitus maalataan
9) sisäpuolinen 50mm mineraalivilla/lastulevyt sekä uretaanit poistetaan ja vaihdetaan puukuitulevyyn.
Tuossa joitain mitä tuli nyt mieleen.
Tässä katsantokannassa kaikki nykyiset remontit, muutokset ja laajennukset ovat vain uusia osia jatkumossa. Siten mitään toteutustapaa tai ratkaisu ei sinällään voi tuomita vaan kaikki ovat sallittuja. Toinen asia on sitten, että ovatko ratkaisut sopusoinnussa vai riidassa vanhan rakentamistekniikan ja filosofian kanssa. Tämän suhteen joudutaan tekemään enemmän tai vähemmän kompromisseja nykypäivän tarpeista ja materiaaleista johtuen. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, niin kuin parhaaksi näkee.
Itselläni tuo filosofia on:
1) mitään vanhaa ei pureta/uusita turhaan
2) vanha saa näyttää vanhalta
3) uutta saa ja pitää tehdä jos tarve vaatii
Noiden suhtee nsitten tasapainotellaan. Näkyvimmät omat ratkaisut tuon mukaan on se, että luovuttiin:
1) Luovuttiin ovien levennyksistä ja seinien poistoista kohdissa missä ne eivät olleet välttämättömiä vaan enemmän "oispa siistiä". Ovet poistetaan mutta karmit jää, yksi ovi muutetaan liukuoveksi.
2) vanha pieni vessa jätettiin laajentamatta, ja jätetiin ahtaaksi muistona menneistä.
3) Vanhat katto ja lattiapanelit kunnostetaan ja peittomaalataan. Kuultovärjätyt ei kuulu RMT:hen
4) Lattiat paikataan rikkinäisiltä osilta, ei uusita koko lattiaa.
5) Kylppärit ja pesukoneet ja suurin vesirasitu on modernissa laajennusosassa
6) sauna on pihan perällä
7) Kellaria ei otetaa asuinkäyttöön vaan harrastetilaksi ja tekniseksi tilaksi
8) vanha ulkovuorilaudoitus maalataan
9) sisäpuolinen 50mm mineraalivilla/lastulevyt sekä uretaanit poistetaan ja vaihdetaan puukuitulevyyn.
Tuossa joitain mitä tuli nyt mieleen.
Melkoisen lähellä ollaan alkuperäistä kuntoa, edellisen omistajan tekemät uudistukset rajoittuvat sähköjohtojen uusimiseen, sähköhellaan ja jääkaappiin.
Peseytymistä varten löytyy piharakennuksesta puusauna, vedet juoksee kaivosta kantajansa vauhdilla, ja kämppä lämpiää tupakeittiön liedessä puita polttamalla.
Kuusi ja puoli vuotta on jo takana, puolet ajasta ensin vuokralla, ja jälkimmäinen puolisko lainan lyhennyksiä maksellen.
Ensimmäisenä lainanlyhennyskesänä päivitin mukavuuslaitoksen, eli rakensin pihalle yhdistetyn puuvajan/huussin, ettei talvella pyöri sukat jalassa kun asioitaan hoitelee
Peseytymistä varten löytyy piharakennuksesta puusauna, vedet juoksee kaivosta kantajansa vauhdilla, ja kämppä lämpiää tupakeittiön liedessä puita polttamalla.
Kuusi ja puoli vuotta on jo takana, puolet ajasta ensin vuokralla, ja jälkimmäinen puolisko lainan lyhennyksiä maksellen.
Ensimmäisenä lainanlyhennyskesänä päivitin mukavuuslaitoksen, eli rakensin pihalle yhdistetyn puuvajan/huussin, ettei talvella pyöri sukat jalassa kun asioitaan hoitelee