Fuktisol?

[Pitkä]

Kuinkahan tou taas on? Valmistaja väittää levyn kestävän siihen kohdistuvan paineen, jos maa jäätyy. Mutta kuinka kauan? Montako kertaa levy joustaa kun maa jäätyy ja sulaa levyn vieressä? Mitä tapahtuu levyn kosteutta läpäisevälle ominaisuudelle kun maanpaine painaa levyä kasaan?

Onko Fuktisol tyyppihyväksytty suomessa? Tietääkö joku?
Ainakaan vakuutusyhtiöt eivät tykkää tuotteista joilla ei ole tyyppihyväksyntää.

[Matti Alander]

En ole jäävännyt itseäni, mutta olin parin viikon lomamatkalla Espanjassa. Tuli muuten käytyä autolla ja kilometrejä kertyi likemmäs 6000 ajettavaksi.
Nyt ollaan kotona taas ja vastataan palstan lukijoille.
RT kortti alkaa mielestäni olla jo hieman vanhentunut tuote ja sen ylläpitäminen on melkoisen kallista, sekä uusiminen joka kolmas vuosi, vaikka mikään tieto ei olisi muuttunut. Olemme satsanneet kotisivuillemme, joka mielestäni on nykyaikaa. Sekä palvelee tiedonjanoisia paljon laajemmin. Kotisivumme ovat juuri uudistuneet ja pyrimme lisäämään teknistä tietämystä niille jatkuvasti. Vanhan RT kortin tiedot eivät käytännössä ole mitenkään muuttuneet, joten saa kelvata tästä eteenpäinkin. VTT tekee myös samantyyppistä toimintaa Serttifikaatin nimellä, vielä hieman kalliimmalla.
Fuktisol tuotteella on Ruotsalainen Sitacin tyyppihyväksyntä, josta selviävät kaikki Suomessakin tarvittavat tiedot, seuraavat tyyppihyväksynnät tulevat olemaan EU hyväksyntiä. Salaojittavia lämmöneristeitä on valmistettu ja käytetty jo kymmeniä vuosia, Suomessa vuodesta -93 lähtien ja Ruotsissa -60 luvulta lähtien. Täten niitä voidaan pitää jo hyvinkin koeteltuina tuotteina.
Mikäli puhutaan mainoksesta on tärkeää, että tuote toimii rakennusfysiikan mukaisesti oikeaoppisesti.
Routaeristystä käytetään Fuktisol eristeelläkin matalissa ja kylmissä perustuksissa, sekä Suomalaisten routaeristysmääräysten mukaisesti matalissa sokkelinosissa, jos niitä on kellarirakenteen yhteydessä.
Käytettäessä Fuktisol eristettä ja halutaan tehokkaampaa kuivumista, voidaan routaeristys asentaa aivan salaojaputken ja sadevesiputken päälle. Tällöin maaperän ja sokkelin välinen lämpötilaero on suurempi ja perustuksen kuivuminen tehokkaampaa.
Savinenkin täyttömaa juuri Fuktisol levyn vieressä on melkoisen kuivaa ja routiminen hyvin vähäistä, lisäksi Fuktisol levy myös joustaa jonkin verran.
100 mm Fuktisol levy myös päästää lämpöä lävitseen maaperään, joten minkäänlaista jäätymisvaaraa ei lämpimän kellarin rakenteella ole.

[PETEBJ75]

100 mm Fuktisol levy myös päästää lämpöä lävitseen maaperään, joten minkäänlaista jäätymisvaaraa ei lämpimän kellarin rakenteella ole.

En halua mitenkaan negatiivisessa mielessa kommentoida, mutta olen tata vahan ihmetellyt etta kuinka paljon funktisol nimenomaan paastaa lampoa maaperaan ja ennenkaikkea ylospain maanpinnalle/ulkoilmaan verrattuna esim styroksiin. Toimiiko se paasaantoisesti salaojana ja sitten vahemman eristeena..?

[Matti Alander]

Fuktisol levyn lämpöä eristävä kyky on suurin piirtein sama kuin Styrox merkkisellä eristeelläkin. 100 mm eristettä ei ole kovin paljon, enemmänkin voisi laittaa.
Jotta U-arvo olisi nolla tulisi eristettä olla n. metrin paksuudelta.
Asiaan vaikuttaa myös kellarin lämpötila, sekä aika, kuinka kauan lämpöä virtaa maaperään, sekä tietysti ulkopuolen jäähdyttävä vaikutus. Kellarin syvyys ja ulkopuolen maaperän laatu.
Tärkeintä ehkä kuitenkin on, ettei mene liian monimutkaiseksi on kellarin betoniseinän lämpötilan nosto, asentamalla lämmöneristys ulkopuolelle ja silloin 100 mm Fuktisol eristettä on riittävä.

[Pitkä]

Fuktisol ei siis ole tyyppihyväksytty suomessa.

Alander kirjoitti,
Savinenkin täyttömaa juuri Fuktisol levyn vieressä on melkoisen kuivaa ja routiminen hyvin vähäistä, lisäksi Fuktisol levy myös joustaa jonkin verran.
Kuinka savinen täyttömaa voi olla kuivaa?

Alander kirjoitti,
Fuktisol levyn lämpöä eristävä kyky on suurin piirtein sama kuin Styrox merkkisellä eristeelläkin.

Eikös styroksin U-arvo ole melkoisesti parempi?

Kysyin jo aikaisemmin, kuinka kauan fuktisol levy kestää jos maa jäätyy joka talvi levyn vierestä ja maanpaine painaa levyä kasaan?
Mitä tapahtuu levyn kosteutta läpäisevälle ominaisuudelle jos levy pääsee jäätymään tai maanpaine painaa levyä kasaan?

[?keskellä kämmentä]

Niin, Tampereen korkeudella syvin routa 1980-2000 mitattu alle 80cm.
Hieman vähemmän kuin tuo Pitkän

Routaraja Tampereen korkeudella muistaakseni 1,8m.

Talosta vuotaa vähän lämpöä ympäröivään maahan,
eristeistä riippumatta (ellei ihan useita kymmeniä senttejä laita)
jolloin talon vieressä ei ehkä noinkaan syvältä jäädy/roudi.
Se ei tietysti lohduta,
jos viemärit kulkee niillä korkeuksilla
tai tulovesiputki ja ne jäätyy vaikka vaan joka 25:s vuosi

Kuivan savimaan tunnistaa,
jos joutuu sitä kaivamaan...
ja muistaa pitkään!
Sama pätee kyllä märkäänkin savimaahan.
Mutta eron huomaa varmasti!

[Pitkä]

Niin, Tampereen korkeudella syvin routa 1980-2000 mitattu alle 80cm.
Hieman vähemmän kuin tuo Pitkän

Routaraja Tampereen korkeudella muistaakseni 1,8m.

Talosta vuotaa vähän lämpöä ympäröivään maahan,
eristeistä riippumatta (ellei ihan useita kymmeniä senttejä laita)
jolloin talon vieressä ei ehkä noinkaan syvältä jäädy/roudi.
Se ei tietysti lohduta,
jos viemärit kulkee niillä korkeuksilla
tai tulovesiputki ja ne jäätyy vaikka vaan joka 25:s vuosi

Onko sinulta "keskellä kämmentä" maalaisjärki kadonnut vai onko sitä ikinä ollutkaan?
Minkähäntakia kaikissa rakennustapa selostuksissa ja rakennuspiirustuksissa, jotka minä olen nähnyt, tuo vaaka styroksi on käsketty asentaa, uusiin sekä vanhoihin kohteisiin?
Pitäsikö vesijohdot ja viemärit ruveta nyt asentamaan 80centtiin? Ei tarvitsisi edes eristää koska maa ei jäädy syvemmälle.
Vesijohtoja on jäätynyt sokkeleiden alitus tai läpivienti kohdasta vaikka maata on ollut 1,5m vesijohdon päällä.
Elämme maassa jossa talvella on ollut ja toivottavasti vielä tulee kovia pakkasjaksoja. Toivottavasti tätä routa eriste asiaa ei tarvitse ruveta rautalangasta vääntämään.

[?keskellä kämmentä]

Järjestä en ihan varmaksi osaa sanoa, maalais- tai muustakaan...
Riippuu tietysti vähän siitäkin kuinka pitkällä mitalla arvioidaan
Vaakastyroksi on minusta oma asiansa ja
viemäreiden ja vesijohtojen kohdat ihan erikseen mietittävä kohteesta riippuen.
Olettaen, että kellari on edes puolilämmin koko talven,
on vaikea uskoa, että vesijohto jäätyisi
1,5m syvällä sokkelin alituksessa tai läpiviennissä. Tampereen seudulla...
Saattaa se silti olla mahdollista ja
jos sä sanot, että niin on tapahtunut niin mun on pakko uskoa!

Senkin olen näiltä sivuilta oppinut, ettei kukaan takaa sulle (eikä mulle) mitään,
vaikka kuinka tarkkaan noudattaisit rakennustapaselostuksia ja rakennuspiirustuksia...
Että kyllä kaikki vaakastyroksitkin on tosiaan ihan ite mietittävä,
laittaa eli ei...

Jotenkin nää sun viestit tässä ketjussa on niin fuktisol-vastaisia kaikki,
etten voinut, fuktisoliin ihastuneena , olla kirjoittamatta...

Anteeksi, jos pahoitin sun mielen!

[whiski]

Pitkä nyt hakee revanssia aiheesta kuin aiheesta, kun yhdessä hävisi.

[kaukomäki]

Ootteko muuten huomanneet, että aika ajoin, jostain nousee pää joka hyökkää Fuktisolia ja Mattia vastaan? Tämmöisen olen itse havainnut jonkun aikaa sivuja seuranneena. Tosin Matti on niin fiksu näissä hommissa, että moni lyö helposti otsansa perusmuuriin kun rupee näistä hänen kanssaan haastelemaan

[Tomppa]

Ns.perinteisten salaojaratkaisuiden on todettu toimivan hyvin vuosikymmenien ajan.

Kuinka monta vuosikymmentä on käytetty nykyaikaisia vesieristeitä ja vieläpä siten että käytännössä kaikki vähänkään kosteiksi tiloiksi luokiteltavat tilat vesieristetään lattiasta kattoon?Perinteiset salaojaratkaisut toimivat hyvin mikäli seinän kuivuminen sisäänpäin on mahdollista ja ennenhän näin oli kun sisäpintoja ei päällystetty tiiviillä kalvoilla.

Kerroppa nyt Pitkä että miten toteuttaisit märässä savimaassa makaavan töllin kellarin kylpyhuoneen(seinä-ja lattiarakenne) joka tehdään nykyaisia määräyksiä noudattaen sisätiloiltaan eli vesieristetään koko märkätilat ja ulkopuolella on se perinteinen ratkaisu eli piki tai hieman modernimpi versio eli patolevy murskeineen päivineen?Niin ja anturan alla ei ole kapillaarikatkoa.

[Kulju]

Löytyi jotain hyvääkin tästä uudesta foorumin versiosta. Omat asetukset kohdasta löytyy ystävät/vihamiehet. Lisäsin Pitkän sinne toiseen ryhmään. Turha kuluttaa aikaa tuollaisten viestien lukemiseen.

[?keskellä kämmentä]

Äläs ny Kulju! Onhan tässä valjennu monta asiaa!
Routarajakin on tullu ainakin mulle kristallin kirkkaaksi
ja noihin RT-kortteihin olen aina luattanu.
Nyt ymmärrän senkin paremmin...
Ajattelin jättää viästien ja kirjoittajien poistelemisen erelleen
moderaattoreiden hualeksi.
Saa täällä välillä hyvää harjotusta myäs
herneiren nenästä kaivelusta
Itse kukin...
Ja sitä taitoa elämässä torella tarvitaan!

Sitä paitti mun ihastus fuktisoliin on vaan vahvistunu <3

[juh]

Kun netistä katselee noita valmistajien eristysohjeita kellarisille rakennuksilla (esimerkiksi thermisol), niin ei niissä mitään mainintoja ole routasuojauksista. Routasuojaukset kyllä ymmärtää jos taloja rakennetaan matalilla perustuksilla, mutta jos 50 -luvun kellarillinen rintsikka on pysynyt routimatta paikoillaan tähän päivään asti, ja nyt lisäillään salaojat sekä fuktisolit tms., niin tuskinpa nuo tulevat talvet taloa kaataa

[whiski]

Tuntuu merkillisen hankalaksi menevän tämä homma? Fuksisol on salaojittava lämmöneriste. Salaojat laitetaan yleensä anturan alapinnan alapuolelle ja jos tuo on syvemmällä, kuin paikkakunnan routaraja, niin miten se routa sinne sitten menee? Ja jos Pitkällä tai jollain muulla on epäilys, että salaojat ei ole riittävän syvällä, niin laittaa sitä styroksia routaeristeeksi, mitä sitä erikseen vaahtoamaan? Mitä tulee tuohon RT-kortteihin, niin näkyy selkeästi että kyse on kaivamalla kavettu probleema, ilman että itse tavarassa on vikaa, eli tarkoitushakuinen provosointi, saadakseen jonkun merkillisen kiksin tästäkin asiasta?