Reilusti sisäpuolelta eristetty kellari

[weku]

Mitäs sanotte tästä meidän kellaritilojemme seinärakenteesta? Ulkoa sisäänpäin siirryttäessä rakenne on seuraava: Sokkeli, alkuperäinen rivinteeraus, 50 mm uretaanilevy lattiasta kattoon, seinän alaosassa (maanpinnan tasalle) ilmarako ja toinen rivinteeraus, rivinteerauksen jatkona ylöspäin 70 mm lasivillaa kattoon asti ja lopuksi tämä yläosa on verhoiltu lautapanelilla.

Salaojitus on puutteellinen ja sokkeli on märkä. Myös uretaanilevyn ja sokkelin välinen pinta on kostea, mutta seinän yläosassa oleva villa on kuivaa.

Kellarin sisäilman laatu ei herätä suurempia epäilyjä näin talviaikaan. Kesällä kylmiin lattiapintoihin ja rakentamattomiin sisäseiniin (niitäkin on, joskin vähäisesti) ilmeisesti kondensoituu kosteutta ja sen huomaa kosteana sisäilmana. Kapilaarisen kosteuden en usko kuivuvan rakennetuissa sisäseinissä sisäänpäin tuon mainitun uretaanilevyn vuoksi.

Uskon ymmärtäväni kellarin sisäseinien eristämiseen liittyvän riskin, enkä olisi itse kellaria tällä tavalla rakentanut. Rakenne on perua n. 10v takaa ja sen on toteuttanut edellinen omistaja.

Nykyisessä tilanteessa minua huolettaa ulkopuolisen, näkyvissä olevan sokkelin huono kunto ja se, että arvelen sen johtuvan sokkelin kuivumissuunnan puuttumisesta ja liian suuresta kosteuskuormituksesta. Ensikesän suunnitelmissa onkin seinänvierustojen auki kaivaminen, sokkelin paikkaaminen, mahdollisesti fuktisolien asennus, salaojitus sekä sadevesiviemäröinti. Minua vain epäilyttää suunnittelemani 100mm fuktisolien riittävyys jos edelleen haluan säilyttää mainitun sisäpuolisen rakenteen. Toimiiko fuktisol sokkelin kapilaarisen kosteuden kuivattajana jos kastepiste ei selvästi siirry fuktisolin puolelle? Toimiiko fuktisol tällaisessa tapauksessa vain estäen maaperän kosteuden siirtymisen sokkeliin päin?

[Matti Alander]

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että ulkopuolen eristyskyky tulisi olla puolet parempi, kuin sisäpuolen eristyksen. Jotta kastepiste muodostuisi Fuktisol levyyn. Kastepisteeseen vaikuttaa myös kosteusmäärä, jonka arvioiminen on vaikeahkoa, samoin millaisia lämpötiloja rakenteessa on eri korkeuksilla ja vuodenaikoina.
Tällaisissa tapauksissa suosittelen kellarirakenteen alaosaan asennettavaksi toinen 100 mm kerros Fuktisol levyä 1 metrin korkeudelle. Koska pääongelma on kuitenkin juuri kapillaarinen kosteudennousu saadaan se jo työnnettyä ulos rakenteesta mahdollisimman alhaalta. Tupla eristyskerros nostaa perusmuurin lämpötilaa ja viilentää maaperää samanaikaisesti, jolloin kuivuminenkin tehostuu suuremman höyrynpaine-eron ansiosta.
Myös kastepiste saadaan varmuudella Fuktisol kerrokseen.
Koska kuivuminen tapahtuu jo alhaalla ei sitä kosteutta kerrykään sinne yläosaan kovinkaan suuria määriä.
Uusin tuotteemme salaojitusmoduuli saattaisi olla myös hyvä ratkaisu salaojaputken tilalle, koska silloin alaosaan mahdollisimman alas saataisiin todella hyvä lämmöneristys. Tuote on vielä niin uusi, että ainoastaan kuva löytyy kotisivuiltamme ja olemme juuri perehtymässä moduuliin ja sen käyttötarkoituksiin.

[weku]

En onnistunut löytämään edes kuvaa tuosta salaojitusmodulista. Mielenkiintoni kuitenkin heräsi. Osaatko kertoa tuotteesta mitään lisää? Koska sellaista kannattaisi odotella myyntiin?

[Matti Alander]

Kuva löytyy uusituilta kotisivuiltamme http://www.malander.fi, kunhan odottelet etusivun diaesitystä, jossa kuvat vaihtuvat.
Hintaneuvottelut tuotteesta ovat kesken ja uskoisin homman ratkeavan n. kuukauden sisällä. Moduulisarjaan tulisi kuulumaan myös kulmakappaleet ja tarkastushaarat.
Tuote on yksinkertaistettuna Fuktisolilla ympäröity salaojaputki, jolloin työmaalla ei enää tarvita periaatteessa sepeliä lainkaan.
Laitamme vielä kotisivuille muutaman päivän sisällä kiinteän kuvan ja tuotteen mittoja.