Uuden perusmuurin kapillaarikatkot

[heikkih]

Tarkoituksena on laajentaa taloa niin että kellarinkin pinta-ala kasvaa tarjoamaan tilaa uudelle saunalle, pesuhuoneelle ja tekniselle tilalle. Uusi kellariosa tulisi sisäkorkeudeltaan 2.5-metriseksi. Ja lattiaan tulisi vesikiertoinen lämmitys.

Olen kuitenkin epätietoinen miten pohjan kapillaarikatkot ja lämmöneristykset tulee tehdä.

Alustavasti olen kahden vaihtoehdon välillä:
Ensimmäisessä anturan alle tulisi Isodräniä ja toisessa antura jäisi makaamaan maan päälle ilman Isodräniä.
Ensimmäisessä voisi alanurkan lämpövuoto olla pienempi ja antura kuivempi, mutta kakkosvaihtoehto on ilmeisesti paljon käytetty.

Onko jompi kumpi optio teistä parempi tai löytyisikö vielä vaihtoehto 3, joka hakkaisi molemmat?
Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita niin kauan kuin perusmuurin ulkopuolista vesieristystä ei aleta ehdottelemaan.

[Matti Alander]

Kohtuullisen hyviä ehdotuksia sinulla. Ulkopuolen vesieristeenä sinulla on 100 mm Isodrän salaojittava lämmöneriste.
Anturan alle tapauksessasi saattaa olla pienoinen riski asentaa Isodrän eriste, koska se sisältää pienen painumisriskin ja olet yhdistämässä vanhaa ja uutta rakennetta. Isodrän eristettä saa kyllä 55 kg/n versiona, mutta painuakaan ei käytännössä saisi laisinkaan. Suunnitteluun vaikuttaa myös uuden rakennuksen paino, painopiste ja anturan leveys.
Turvallisempaa voisi olla asentaa antura 300 mm kapillaarikatkosepelin varaan. Pelkkään bitumi kapillaarikatkoon yksistään ei tulisi luottaa.

[Pitkä]

ALANDER, kirjoitit että levy ei saisi painua lainkaan.
Kuinkas sokkelissa, jos maa jäätyy levyn vierestä ja rupeaa painamaan levyä kasaan, mitä silloin tapahtuu?

[Tomppa]

Eiköhän tuossa Matti tarkoittanut että suunniteltu laajennus ei saisi painua yhtään,ei Isodrän.

[heikkih]

Kiitokset Matille tuosta uuden osan painumariskihuomiosta!
Pikkuisen minua kyllä hermostuttaa tuon jälkeen jopa sorapedin painuminen.
Taidankin täryytellä uuden anturan pohjat kunnolla ja tehdä vielä niinkin että jätän parin sentin raon vanhan ja uuden osan väliin ja vasta kun uusi osa on vesikatossa ja täyttömaat paikallaan ja tuparit tanssittu, niin vedän kivijalan saumat jollain juotosbetonilla kiinni ja vasta sitten laitan lattiatasoitteet.
Ja ihan viimeiseksi ulkovuorauksen vatupassin kanssa.

[HillyMan]

Uuden ja vanhan väliin jää liikuntasauma jossa eriste välissä ja listat päälle koristeeksi. Ulkopuolelle listan alle voi laittaa saumakitin ilmansuluksi jos haluaa varmistaa ettei ole lämpövuotoa. Näitä liikuntasaumoja jätetään elementtitaloihinkin vaikka luulisi ettei betonitalot paljon elä.

[heikkih]

No niinpä tietenkin joustava sauma eikä mitään juotosbetonia!
Tänks, HillyMan!

Sama vekkuli probleema tulee pohdittavaksi myös maanpäällisellä osastolla.
Kehtaakohan sitä vetää edes vanhan ja uuden osan yli yhteisiä vuorilautoja vai laittaako kiltisti rakoa ja pystylistan..?
No ainakaan ei kehtaa täällä kellari&sokkeliosatolla kysyä tuota.

[whiski]

Olin tuossa tammikuussa ihan uuden talon rakennustyömaalla. Talo oli pystyssä ja maalari töissä. Lattia useampaan suuntaan haljennut. Mistä moinen johtui? Liian ohut valu? Liian huonosti tärytetty pohja? Veikkaan viimeksi mainittua! On uusi tai vanha kohde, niin pohjan laittoon kannattaa paneutua, sillä pieni laiskuus kostautuu todella äkkiä ja kalliisti.

[HillyMan]

Lattian halkeaminen voi olla myös liian nopeassa kuivumisessa.
Nykyään lattiabetonit kuivuu nopeammin kuin ennen kukaan uskalsi edes toivoa.
Muistan kuinka naskalina piti kävellä monta päivää kastelukannun kanssa monta päivää ettei halkea.
Nykyään kuivatetaan jopa puhaltimilla että saadaan äkkiä kuivaksi ja päästään eteenpäin.

Tuosta liikuntasaumasta, ajattelin tuota kirjoittaessani maanpäällistä puuosaa jostain syystä. Kellarin betoniseinästä en tiedä miten ne niitä tekee, tartuttaako raudoilla kiinni vanhaan?

[whiski]

Näin on, mutta tässä tapauksessa oli luultavasti pohjan tärytys suoritettu vajavaisesti, koska oli nähtävissä selkeät vajoamasuunnat. Rakennuksen keskellä oli ns harjukohta, josta lähti kolmeen suuntaan halkeama ja halkeamien suuntaan näkyi myös vajoamista, joka oli ihan silmin havaittavissa ja vatupassilla vielä paremmin.

[whiski]

Kohtuullisen hyviä ehdotuksia sinulla. Ulkopuolen vesieristeenä sinulla on 100 mm Isodrän salaojittava lämmöneriste.
Anturan alle tapauksessasi saattaa olla pienoinen riski asentaa Isodrän eriste, koska se sisältää pienen painumisriskin ja olet yhdistämässä vanhaa ja uutta rakennetta. Isodrän eristettä saa kyllä 55 kg/n versiona, mutta painuakaan ei käytännössä saisi laisinkaan. Suunnitteluun vaikuttaa myös uuden rakennuksen paino, painopiste ja anturan leveys.
Turvallisempaa voisi olla asentaa antura 300 mm kapillaarikatkosepelin varaan. Pelkkään bitumi kapillaarikatkoon yksistään ei tulisi luottaa.

Tarkoittanet että tuon tasoitesoran tilalla olisi 300 mm kapillaarikatkos sepeliä? Tällöinhän ollaan lähes kuvan mukaisesti, vain pienellä korjauksella tehty ja jos vielä laittaa tuon huopakaistaleen, niin ei ainakaan minun ymmärryksen mukaan kosteudella ole pahemmin mahdollisuutta nousta ylös. Jos tuolla rakennuksen alla on vielä salaojitus, niin se on melko kosteusturvallinen ratkaisu

[Matti Alander]

Rakennesuunnittelija on koulutettu henkilö, joka suunnittelee koko talon rakenteet ja lopuksi rakennusvalvonta tarkistaa vielä suunnitelmat. Menetelmät selviävät tarkemmin sitten piirustuksista.
Omasta mielestäni uudisosa olisi turvallisinta rakentaa liikuntasaumalla, eikä juottaa vanhaan rakennukseen kiinni.
Pitkän kysymä painumariski, koski juuri salaojittavan lämmöneristeen mahdollista kokoonpuristumista. Koska kyseessä on laajennus vanhan paikalleen asettuneen rakennuksen kylkeen. Siis ongelmaksi voisi muodostua erilaisten rakenteiden erilainen painuminen.
Salaojittavan lämmöneristeen käyttö suunnitellaan 50 vuodeksi ja maksimi kokoonpuristuvuus saa olla 20%, jotta levyn toiminta ei häiriinny. Huomioon pitää siis ottaa 50 vuoden pitkäaikainen kuormitus. Siksi eristeitä on neljää eri lujuutta ja hinta kasvaa lujuuden lisääntyessä.
Kysymykseesi kellarin seinän vierustoissa pätee aivan samat metodit, eli kuormituksen määrä tulee olla suunnitellessa tiedossa. Kuormituksen sietoa voidaan lisätä periaatteessa kahdella tapaa: Levyn lujuutta lisäämällä tai eristepaksuutta korottamalla.
Nyrkkisääntönä kellarinseinissä voidaan pitää, että 19 kg:n levy riittää 2-2,5 metrin täyttöihin, sen jälkeen levyn kovuutta lisätään 30 , 45 tai 55 kg/m3 versioihin. Mikäli on epäselvää mitä levyä käytetään on syytä ottaa yhteyttä esim. Fuktisol tekniseen neuvontaan, josta saadaan kuormitustaulukosta asia varmennettua.
Anturoiden alle voidaan turvallisesti asentaa salaojittava lämmöneriste, silloin kun talon paino on tasainen, eikä siihen liity erilaisia kalliossa kiinni olevia rakenteita jne...
Kotisivuiltamme löytyy kuvia valmiista Eps-anturamuotista, jonka pohjaan on porattu 160 mm reikiä, joista betoni pääsee muodostamaan eristekerrokseen kantavia pilareita. Kyseinen tuote on patentoitu ja turvallinen käyttää, ilman pelkoa eristekerroksen painumisesta.
Anturan alustäytön sepelikerroksen huolellinen tiivistäminen on erittäin tärkeää ja käytännössä se ei tiivisty riittävästi alle 450 kg:n tärylätkällä. Tällöinkin maksimi kertatiivistyskerros on 300 mm.

[Pitkä]

Matille kiitos asiallisesta vastauksesta. Ammattilainen ymmärtää heti kysymyksen oikein.