Puruilla/kutterilla eristetyn seinän rakenne ja eristysarvot

[dumonsa]

Tervehdys Brysselistä,
Yritin hakea vanhoja viestejä, mutten löytänyt, anteeksi, jos kyselen aivan itsestäänselvää asiaa.
Minua on jo jonkun aikaa ottanut päähä täällä päin maailmaa asuvien ihmisten väite, ettei sahanpuruilla/kutterilla voi eristää muita kuin vaakasuoria pintoja. Eikös rintamamiestaloissa nimenomaan seinätkin olleet usein tuolla tavalla eristettyjä? Jos en ole aivan väärässä, voisiko joku kertoa minulle minkälainen se rakenne yleensä oli? Oliko siinä jotain voimapaperia höyryä jarruttamassa? Ja toisella puolella tuulta pois pitämässä?
Jos jollain olisi vielä jonkinlaista tietoa noista eristysarvoista, niin saisin kerralla nämä täkäläiset "tietäjät" hiljaisiksi
Kiitos etukäteen, voin ehkä kalkki- ja savimaalauksissa tai slammauksissa auttaa, jos joku niistä tietoa haluaa, niitä kun tulee enemmän tehtyä,
Ulla

[Limes]

Rakennusaineiden lämmönjohtavuudet löytyy RakMK-21216,kenellä sitten onkaan lukuoikeus tai kortit ostettuna.

Ko lähteestä:
Sahanpuru+kutterinlastu 1:2 normaalinen lämmönjohtavuus
-löysänä 0,14 W/m x K
-sullottuna 0,08 W/m x K

Vertailun vuoksi
-mineraalivilla 0,055
-polyuretaani (PU) 0,030

Nuo siis on vasta lämmönjohtavuuksia,joitten perusteella voi laskea lämmönvastuksen ja sen jälkeen U-arvon.

[jmattis]

Rintamamiestalon seinissä tyypillinen rakenne on puru- ja/tai kutterinlastueristeinen rankarakenneseinä, jäykisteenä vinolaudoitus ja tuulensulkuna terva- tai voimapaperi, oksamassapahvi, puukuitulevy, pinkopahvi tms.
Talotohtori Panu Kaila sanoi jossain, että koko nykyinen lämmöneristysvaatimusten suma olisi ollut hoidettavissa samoilla rakenteilla, pelkästään kasvattamalla seinäpaksuutta eli sano niille siellä Rysselissä ettei sekoile enempää.

Lämmönläpäisykerroin hiukan toisenlaiselle (rapatulle) talolle on laskettu esim:
http://194.111.144.156/rakennusalanperu ... o/uusi.htm

Ja rakentamismääräyskokoelma löytyy netistä, ympäristöministeriön sivuilta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=198063&
ja sieltä C4/Lämmöneristys, ohjeet.
(Löytyy myös finlexistä jos tarvii vanhoja: http://www.finlex.fi )

[Oto Hascak]

Jos jollain olisi vielä jonkinlaista tietoa noista eristysarvoista, niin saisin kerralla nämä täkäläiset "tietäjät" hiljaisiksi

Kyllä nyt vetävät "tietäjät" pidemmän kortin, sillä puruseinän ja hirsiseinän lämmöneristysarvo on laskennallisesti nolla... Eli 150 millisen hirsiseinän sekä 100 millisen puruseinän arvot eivät pääse lähellekkään vastaavia villapaksuuksia. Vaikka noihin lisättäisiin huokoiset puukuitulevyt, molemmin puolinen umpilaudoitus, pari paperointikerrosta ja ulkovuori ilman tuuletusrakoa, niin nykypäivän vaatimukset eivät yksinkertaisesti täyty.

Sellaiset terveiset voit kyllä Brysseliin kertoa, että huono lämmöneristysarvo ei ole sama asia kuin kylmä talo. Jos rakennuksella on huonot arvot, niin se tarkoittaa lähinnä sitä, että lämmitysenergiaa kuluu enemmän. Kaikki armeijan käyneet muistavat, että 2-3 milliä vahva telttakangas pitää parinkymmenen asteen pakkasen poissa teltan sisätiloista, jos vaan jaksaa lapata puuta kamiinaan!

[?keskellä kämmentä]

Miltäs tämä kuulostaa, nykypäivän vaatimukset&Bryssel?:
Juuri täällä

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=5510

kertoi Homer, että yläkerran vino-osuuksilta löytyi "lämpöeristeenä"
vain kolme haltexia ja ilma niiden välissä...
Mikähän tuollaisen U-arvo ja lämmönläpäisykerroin olis noin laskennallisesti ?
Ja vielä näissä meirän arktisissa (Belgiasta katsoen ) olosuhteissa...

[ankkuli]

Jos jollain olisi vielä jonkinlaista tietoa noista eristysarvoista, niin saisin kerralla nämä täkäläiset "tietäjät" hiljaisiksi

Kyllä nyt vetävät "tietäjät" pidemmän kortin, sillä puruseinän ja hirsiseinän lämmöneristysarvo on laskennallisesti nolla...

nohnoh , eipäs nyt sentään johdeta aivan harhaan. 100mm purueristeisen seinän laskennallinen k-arvo voisi olla vaikkapa 0,60 W/m2K. mainosmiesten sanojen mukaan lisäeristettynä "30 mm:n uretaanilla k-arvo noin 0,37 W/m2K, ja 70 mm:n levyvillalla k-arvo noin 0,29 W/m2K". laskennallinen seinän läpi karkaava lämpömäärä siis puolittuu. (lähde: http://www.suomirakentaa.fi/Link.aspx?id=488618) "matalaenergiatalon" seinien k on lähteestä riippuen 0,20-0,15 W/m2K, eli kolmannes pahasta-pahasta-puruseinästä.

mitäs tämä nyt sitten käytännössä meinaa. sitä voipi arvuutella vaikkapa tuosta SPU:n esitteestä rivaistusta palkistosta. "vaipan läpi johtuva" energia onkin vain murto-osa koko kulutuksesta, ja suurin osa kulutuksesta riippuukin jostain aivan muusta, kuin seinän eristepaksuudesta, vaikka siitä kaikkein eniten kohkataan. tietenkin rintamamiestalolla on ristinään samaan aikaan vanhan malliset, joskus heikkokuntoiset ikkunat, ja (taas paha-paha ) painovoimainen ilmanvaihto, ja mahdollisesti myös huono ilmatiiveys, mutta joka tapauksessa melkoisen osan energianhukasta saa kuriin ihan kailan, ja isoisän oppeja noudattaen: hallitse ilmanvaihto, tilkitse nurkat...

lisäeristäminen on hyvä asia, mutta silti tätä lämpöhukan kokonaisuutta voisi minusta miettiä niin kotoinen korjausrakentaja kuin brysselissä direktiiviä väsäävä virkamies. jotenkin vaan tuntuu, ettei tämäkään keskustelu tavoita sitä jälkimäistä...

niin, ja se, joka on ulkomailla seikaillut, niin on pistänyt merkille sen, miten yli 10v vanhat talot on "keskieuroopassa", tai eräissä saarivaltiossa rakennettu. ei taida paljon luokat täyttyä. uusissa noudatetaan nimellisesti jotain normeja, mutta näinköhän totuus on ihan sitä, mitä seinäpaksuususkovaiset ulkomailta kertovat.

[ankkuli]

vain kolme haltexia ja ilma niiden välissä...
Mikähän tuollaisen U-arvo ja lämmönläpäisykerroin olis noin laskennallisesti ?

jos jotakuta huvittaa laskea, niin tarvittavat arvot löytyy: http://www.finlex.fi/pdf/normit/1931-C4s.pdf

[?keskellä kämmentä]

Siällä oli liian monta ärrää... en kykene lukeen... rupee viliseen silmissä
Kolminkertaisen haltexin arvot sais varmaan laskettua,
mutta miten vaikuttaa ne ilmakerrokset välissä?

[Oto Hascak]

Jos jollain olisi vielä jonkinlaista tietoa noista eristysarvoista, niin saisin kerralla nämä täkäläiset "tietäjät" hiljaisiksi

Kyllä nyt vetävät "tietäjät" pidemmän kortin, sillä puruseinän ja hirsiseinän lämmöneristysarvo on laskennallisesti nolla...

nohnoh , eipäs nyt sentään johdeta aivan harhaan.

No ei se arvo siis ihan nolla ole, mutta ymmärsit varmaan pointin eli sen, että esimerkiksi selluvillalla on puruun verrattuna huomattavasti parempi lämmöneristysarvo.

Kolminkertaisen haltexin arvot sais varmaan laskettua,
mutta miten vaikuttaa ne ilmakerrokset välissä?

Jos kyseessä ei ole tuulettuva ilmarako, niin silloin ilman saa laskea mukaan noihin arvoihin. Siihenkin on olemassa rajat, että missä vaiheessa ilmarako lasketaan tuulettuvaksi, vähän tuulettuvaksi tai tuulettumattomaksi.

[Oto Hascak]

"matalaenergiatalon" seinien k on lähteestä riippuen 0,20-0,15 W/m2K, eli kolmannes pahasta-pahasta-puruseinästä.

Tuosta matalaenergiatalosta vielä... Matalaenergiatalon seinät voivat olla vaikkapa kuuden tuuman hirttä ilman lisälämmöneristystä ja silti talo täyttää matalaenergiatalon kriteerit. Silloin pitää vaan olla ylä- ja alapohjan, ikkunoiden, ovien ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton arvojen vastaavasti pirusti paremmat.

[?keskellä kämmentä]

Jos kyseessä ei ole tuulettuva ilmarako, niin silloin ilman saa laskea mukaan noihin arvoihin.

Tarkoitatko, että esimerkiksi kolme 20mm haltexia, joiden välissä kaksi 30mm ilmarakoa,
ovat yhteensä lähes sama kuin 120mm haltexia?

[HillyMan]

"matalaenergiatalon" seinien k on lähteestä riippuen 0,20-0,15 W/m2K, eli kolmannes pahasta-pahasta-puruseinästä.

Tuosta matalaenergiatalosta vielä... Matalaenergiatalon seinät voivat olla vaikkapa kuuden tuuman hirttä ilman lisälämmöneristystä ja silti talo täyttää matalaenergiatalon kriteerit. Silloin pitää vaan olla ylä- ja alapohjan, ikkunoiden, ovien ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton arvojen vastaavasti pirusti paremmat.

Ja päinvastoin, LTO laitteen saa jättää uudisrakennuksesta pois jon menetetyn energian talteenoton kompensoi paremmilla ikkunoilla ja paksummilla seinillä.

[jmattis]

esimerkiksi selluvillalla on puruun verrattuna huomattavasti parempi lämmöneristysarvo

Oikeestiko?
ln W/(m.K) sullotulla purulla 0,08
ln W/(m.K) puhalletulla puukuitueristeellä 0,060...
Ei siinä loppujen lopuksi siis niin ihmeellisiä eroja ole. Ja jos "villa" tarkoittaa tuossa aiemmassa mineraalivillaa niin se on täsmälleen samassa arvossa kuin selluvilla. Ei piä turhaan morkata.

[ankkuli]

esimerkiksi selluvillalla on puruun verrattuna huomattavasti parempi lämmöneristysarvo

Oikeestiko?
ln W/(m.K) sullotulla purulla 0,08
ln W/(m.K) puhalletulla puukuitueristeellä 0,060...

oikeesti. 0,06/0,08x100=75% -> nyt jopa 25% alennus. eikä siinä vielä kaikki, lisäksi pääset eroon pahasta-pahasta purusta, ja kehtaat kirjoittaa ihan jo vaikka rakentajat.fi:n foorumille, kun olet tehnyt niin, kuin eristysfirmojen ohjeet sanoo.

no, viisastelu sikseen. Oton viestin pointti tuli selväksi, vanhaan malliin tehty rintamamiestaloksi kutsuttu purukasa ei täytä nykyisiä normeja sen paremmin kuin 1800-luvun hirsimökkikään, ja jos katsotaan vain eristyskykyä, niin nuo villat ja varsinkin muovipohjaiset eristeet pesee purun, jos ei 6-0, niin selvästi kuitenkin.

matalaenergiatalojen tyrkyttäminen markkinoille ON hyvä juttu, kylmälaitteiden energiakulutusluokittelu ON hyvä juttu, autojen katalysaattoripakko ON hyvä juttu, samoin joukkoliikenteen kehittäminen, viihdelaitteiden standbysähkönkulutustietoisuus, biojätteen kompostointi, täysien pesukoneellisten peseminen, kimppakyyti, lähiruoka, kehitysapu, aamulenkki, räsymatto ja hammasvälien lankaaminen. ainakin minusta. minun pointtini on se, että jos jotain tekee, ja kuvittelee tekevänsä "oikein", niin voisi hetken käyttää sen miettimiseen, mikä siinä nyt sitten on niin oikein ja mikä mahdollisesti väärin. ja kuinka väärin. jos telkkarissa sanotaan, että joku asia on hyvä, niin siitäkin pitää itse voida päättää kuinka hyvä se on. ja kenelle.

sinne brysseliin "tietäjille" siis ei tällä erää ole lähettää muita terveisiä, kuin se "0,60 W/m2K". mutta siihen voi laittaa kylkeen semmoisen kommentin, että täällä se kans täyttyy käytännössä jokaisessa pystyssä olevassa talossa. (ehkä poislukien tuo Homerin löytämä ilmaeristeratkaisu )

[Hower]

.
.
Äärimmäisen Hyvä Juttu on matalaenergiatalo.

Lämmityskustannuksissa säästyy niin paljon vuositasolla rahaa että sillä summalla voi lentää koko perhe Thaimaan lomalle!

4-henkisen perheen osuus lentoon käytetystä energiasta on tosin sama kuin normaalin huteron omakotitalon vuodessa kulutetu energia....
Ekologiasta ja ilmastonmuutoksesta huolestuneen perheen osuus lennon kasvihuonepäästöistä vastaa taas.. no mitäs siitä.

Viikataan maitotölkkejä ja kompostoidaan niin voi hyvällä omallatunnolla taas lentää.

Highway to hell.... http://www.youtube.com/watch?v=TziyOcb96q0