KALKKITAHNAA TAI MAALIA . MUTTA MISTÄ ?

[maalari]

niin kuin sanoit, kalkkimaali poikkeaa toimintatavaltaan kaikista muista julkisuvumaaleista ja
vaatii tekijöiltä kokemusta.

Jos minulla olisi kivitalo ja se pitäisi tehdä, niin tottakait sen tekisin onnistuuko tuo sinulta, sitä on vaikea sanoa, jos sinulla on periaate että jos joku muu siinä onnistuu, niin mä teen sen puolta paremmin, niin silloin kyllä. tuo on sillä tavalla erikois työ että se vaatii tekijältä perehtymistä ja hiukan harjoittelua ennen varsinaista tekemistä...

kalkitseminen ei ole vaikeaa ja kuitenkaan se ei poikkea maalamisesta juurikaan, "vaikeus " voi piillä oikeastaan
siinä, että et näe mitä teet
kuljuhan tuohon aika pitkälle vastasi.. harjaa pohjat hyvin ja tee huolellisesti,,,, niin ja tuosta korjauskortista leikkasin .... alle ..

kalkkimaalauksen pohjaksi parhaiten puhtaalla kalkkilaastilla tehty pintarappaus
k100/600... maalauksen kestävyyttä parantaa alustan kohtuullinen karkeus ja
rappauskerrosten tasainen vedenimukyky, rappausta hierrettäessä on tarkoin
vältettävä tilannetta, jossa laastin sideaine nouseen pintaan muodostaen
tiiviin, lasimaisen kerroksen, täälläisesta pinnasta kalkkimaali peseytyy
helposti pois..

paikkarappauksessa on kaytettävä mahd, samanlaista laastikoostumusta ja
rappaustapaa kuin seinässä alunperinkin..

pelkkä pesurilla tehty pesu ei aina riitä, vaan teräsharjalla....

[maalari]

Vielä tuohon itse maaliin. mielestäni se ehdottomasti kannattaa tehdä itse hautakalkkitahnasta, se ei ole vaikeaa ja esim sateenkaarivärien tahna astiassa on ohjeet kuinka tehdä,, tuossa menee muutama päivä/viikko kun tekee kalkkivesiä tarpeeksi erillisiin astioihin, sinun tapauksessa ehkä jotain 100L tai sinne päin... mutta kun nuo kaikki tekee itse niin silloin tietää tarkalleen mitä siihen on laitettu ja kuinka tehty ja jos menee käsille niin saa sitten syytellä vain itseä, muutaman käsittely kerran vaatii kyllä ja virheitä pystyy jälkikäteen korjailemaan myös

[maalari]

Tietysti voisi kirjoittaa kerralla mutta mielestäni tuo kalkkimaali on ainut oikea vaihtoehto, jo pelkästään siitä syystä, että vaikka alusta olisi kuinka hauras/ heikko, niin kalkkimaali ei koskaan hajota alustaansa, koska se on kuitenkin se haurain lenkki siinä, eli jos taasen laitat jonkin muun mikä on "kovempi" kuin alusta niin se joko korkkaa itsensä irti tai sitten rikkoo alustansa, eli tuo oikea kalkki on turvallinen, hieno ja oikein tehtynä pysyy vuosi kymmeniä seinässä,, niin ja vanhenee "kauniisti" pohja työt on avain asemassa tuossa, eli kun tekee ja korjaa niin vastaavalla kuin on ennen ollut... kalkkimaalin sävytyskään itse ei ole vaikeaa kun siihen perehtyy, värisävyt on kuitenkin aika vaaleita mitkä on mahdollisia.
ulkomuistista jotain 3% pigmentin osuus max pigmentit hierretään ja vain ja ainoastaan oikeilla maaväreillä..
ja mun mielestä sävytät valmiiseen kalkkiveteen kaikki kerralla ( testaat pienempään määrään) ja siis vaikka 1L vesi astiaan pigmentit ja annat olla siellä päivän kaks imeytymässä... sekoittelet välillä... ja tuo "Tahna" sekoitetaan siihen veteen juuri oikea määrä... joku voi kommentoida lisää jos tuntuu siltä

[rautarunnari]

ja vaikuttaisiko myös vesihöyryn läpäisykykyyn ? muistelen jotain betonimaaleja lueskelleeni ja jossain mainittiin, ettei sopisi kalkkimaaliseinille, vesihöyryn vuoksi tai jostain muusta syystä.
H

[maalari]

nimen omaan läpäiseee.. tuo ei soveltuvuus on juuri niinkuin sanoin ..laitat jonkin muun mikä on "kovempi" kuin alusta niin se joko korkkaa itsensä irti tai sitten rikkoo alustansa... suurella toten näköisyytellä

[dumonsa]

Noista pigmenttien määristä vähän lisää tietoa ja vähän laskeskelua teille
Täälläpain maailmaa (varsinkin etelä Ranskassa, josta minä olen löytänyt valtavan määrän kalkkimaalaustietoa omaavia ihmisiä) käytetään paljon sammutettua kalkkia jauhona, noita maaleja tehdessä varsinkin kalkkijauhetta, jonka "virallinen" Eurooppalainen luokitus on "CL". Se on siis sitä kalkkia, joka tarvitsee ilmaa kiinnittyäkseen.
"Kalkkiamiseen" pannaan yksi osa kalkkia ja vettä 1/1, "badigeon'iin" tulee 1/2-3 ja "vahvaan veteen" 1/4-6. Nuo siis volyymejä. Tuohon ensimmäiseen voi panna maavärejä 10%, toiseen 20% ja viimeiseen 65% kalkin painosta, "oxyydejâ" vähemmän, mutta ne värjäävät enemmän, niistä ei tule pastellivärejä. Ensimmäiseen vio panna 5%, toiseen 15% ja viimeiseen 35%. On olemassa "patiinikin", johon tulee vettä 15-20 volyymiä, ja siihen voi panna 100% kalkin painosta värejä.
Jos ei tuota sammutettua kalkkia saa pusseissa, voi sitä tahnaakin käyttää. Jos oikein muistan, painaa litra jauhoa 500 gr ja tahnaa 1400gr. Ja kilosta sammuttamattomatonta kalkkia saa 8 litraa "badigeonia".
Jos haluatte, voin kertoa enemmän maanantaina, noita kun on tullut jo "muutama" neliömetri tehtyä...
Ulla
PS. Ja joo, kalkkirappaus on sitten ainoa hengittävä rappaus. Pienikin määrä sementtiä saatta haitata ja pahasti. Tästä todisteena useat upeat vanhat talot täällä päin, jotka melkein kylpevät vedessä ympäri vuoden

[maalari]

tuo voi olla aika vaikeeta täältä päin saada jauheena... ?? ja varmasti oikeata tahnana saa.. ilman muuta kerro vaan lisää, noin muutenkin... en ehkä kerennyt lukea kunnolla tai sitten puhut eri asiasta,, vaan mulla oli ulko muisti kuva että tuohon valmiiseen kalkkiveteen käytettävä pigmentti määrä olisi n3% ja juuri näin noita pastelli sävyjä... tosin muisti voi pätkiäkin, kun tarve ei ole ollut maalata taloa kalkkitietous kyllä kiinnostaa aina..

[rautarunnari]

kyllähän ulla meille ranskasta diilaa säkkejä, pientä korvausta vastaan.. bisneksen poikanen joka jyvässä.
H

[maalari]

Tuo max pigmentti on siis 8% sanoi bryssel mitä hyvänsä ja tuo 3 siis on aika hyvä, Toisaalta suomessa värjäystä on alettu enempi harrastamaan vasta 1970- pigmenttien hinnoista johtuen ... (tosin nykyäänkin maksaa sikana) Kalkkilaasti on taas monimutkaisempi juttu .. 1920- suomessa on laastia vahvistettu sementillä kyllä ja siitäkin muistaakseni on joku tutkimus / vastaava että se on siis meidän olosuhteissa hyvä asia, mutta on tietysti puhtaanakin ok, luulisin, kuitenkin on pitkin mailmaa noita puhtaita korjailtu vuosisatojen saatossa kun haurasta on...
Kalkkimaali kuitenkin tehdään miilu, sammutetusta, tahnasta, niinkuin myös oikean kalkkilaastin kalkki osa. suomessa.

Tuota en ihan tajua, sammutettu kalkki jauhona, siis onko tuo polttamisen jälkeen vedessä sammutettu ja sitten kuivattu?
tarkoitan siis että jos mulla on kalkki tahnaa, mikä on ollut ennen sammutusta jauhoa, siis jos annan sen kuivua, niin ei mun järjen mukaan ole enään käytettävissä, tai sitten en tajua vaan juttua...

[maalari]

dumonsa, onko sulla persoonallisuus häiriö tai jotain siis positiivisessa mielessä.
aikaisemmin, käytit t: Sanna ja nyt t:Ulla tai sit mul meni taas ohi, vai olitko sanna mut copy pastesit ullan tekstit? anteeksi vain , mutta kunhan pisti silmään.

[maalari]

tää on tätä kirjoita kerralla, mutta luin tuota dumonsan viestiä ja saatoin päästä siitä jyvällekkin...


..voi panna maavärejä 10% eli tässä ensimmäisessä on jo 2 liika, maksimiin 8..
..oxyydejâ" vähemmän, mutta ne värjäävät enemmän, = maavärit ja oxidit on käytännössä sama asia!
eli puhut muilla enemmän tarkoittaen teollisia pigmenttejä, mitä missään nimessä ei kannata käyttää yleensäkään missään,
ja varsinkin jos yritetään tehdä vanhojen tapojen mukaan..
(tio on maalissa nykyään pakollinen paha jos valkoista haluaa)

en ole ampumassa missään nimessä alas mitään, mutta niin se vain voi olla pitkin maailmaa, että ei ammattilaisetkaan
tiedä aina kaikkea vaikka ne tehdään nykyään niin ja näin.. kerro vaan lisää, mutta henkilökohtaisesti olen hiukan eri mieltä sinun kanssa..

[dumonsa]

Varrokaa, varrokaa, ruokiksella yritän selittää selkeämmin!
Ulla (aikoinaan Suomessa)/Sanna nyt täällä päin maailmaa asuessani (3615 Ulla oli aika ronski "sivusto" Minitelin aikaan, niin otin toisen etunimeni kâyttöön...)

[maalari]

varrotaan vaan vaikka aikoinaan olikin 2007. ja mä en oo tarkka, enkä myöskään pilkun viilaja

[maalari]

dumansan ruokatuntia ei näy tulevan ni kait joudun vastaamaan puolesta itselleni osaksi-

Kunnes vettä vähitellen kaadetaan poltettuun kalkkiin, niin syntyy siinä semmoinen kuumuus, että vesi muuttuu höyryksi ja nousee ylös kuin kiehuvasta padasta ja samassa halkielevat kalkkikappaleet ristin rastin ja koko ainekoko paisuu 2 eli 3 kertaa entistään suuremmaksi ja muuttuu valkeaksi tuhkaksi eli jauhoksi. Tätä ilmiötä sanotaan kalkin sammuttamiseksi ja itse kalkkiainetta kutsutaan nyt sammutetuksi kalkiksi eli kalkkijauhoksi