Fuktisol?

[Hower]

Pitkä, Fuktisol ei ole tie totuus ja elämä.

Pitkä, Sinun substanssisi tässä ketjussa on suurinpiirtein tässä:

Patolevyn lisäksi löytyy vielä sellainen sokkeliin kiinni paistettava, kattohuovan näköinen pikimatto (en muista virallista nimeä). Vaihtoehtoja siis on.,,,

Pitkä: Kannttaa myös miettiä kannattaisiko esim. kosteiden tilojen kohdalla piikata koko sokkeli pois ja vaihtaa maamassat, valaa uusi antura ja muurata uusi sokkeli.

Pitkä: Olenko väittänyt että perinteinen salaoja ratkaisu ei tarvitse kapillaarikatkoa anturan alle? En ole

Käytettiin sitten perinteisiä tai muita menetelmiä, ja jos on vähänkään epäilystä että kosteus pääsee nousemaan perusmuuriin, kannattaa muiden remonttien yhteydessä tehdä kapillaari katkot.

Ryhdynkö ohjeesi mukaan kaivamaan 48:n metrin matkalta anturoiden alustat, piikkaamaan sokkelit, valamaan uudet anturat ja sokkelit...?


- En.

[HillyMan]

Niin kyllähän tuon pitkän ohjeen mukaan tulee väistämättä mieleen että samaa kaavaa noudattaen on helpompaa purkaa koko paska pois ja rakentaa uusi, saa sitten ne vaadittavat höyrysulkumuovit ja villat ja sun muutkin sitten kuntoon samalla maan päällisiin osiin.

[whiski]

Suosittelisin muillekin samaa käytäntöä kuin minäkin päätin tehdä. Käy myös yksiin Matin toiveen kanssa. Jos Pitkä haluaa väen väkisin jatkaa vänkäystä, niin annetaan hänen vängätä, ei hän sotaansa muilta kaipaa perusteita, vaan ainoastaan vastaan sotijoita ja kun joku kyllästyy, niin hän kuvittelee voittavansa jotain.

[kaukomäki]

Matti, ymmärrän kyllä hyvin että haluat keskustelun pois edustamastasi tuotteesta.

Mitä ristusta sää Pitkä jankkaat? Uskoakseni Matti päinvastoin nauttii kun tuotteestaan puhutaan, sen verran hyvä tuote on hänellä edustuksessaan ettei varmasti hävetä tarvii. Kysymyksiisi on vastattu jo sata kertaa, ja aiemmista keskusteluista löytyy samat asiat, kokeile hakua. Mielenkiintoisen vihjauksen tuossa ylempänä heitit, ihan omasta mielenkiinnosta kysynkin suoraan, että MIKSI ymmärrät hyvin ettei Matti haluaisi tuotteesta puhua??? Epäilen ettet osaa huutoosi perustellusti vastata.
Oletko muuten tutustunut Fuktisol/ Isodrän/ Podrän tuotteisiin livenä, oletko nähnyt ko. eristeitä?
Itse kävin messuilla tutustumassa, ja tuotteen rakenne kyllä maalaisjärkeen kävi. Asiallisilta näytti myös tulossa olevat salaojaputki tuotteet.
( Kiitos Matille vielä pojankin puolesta! )

[whiski]

Jos on päättänyt olla oikeassa, niin vaikka mitä sanotaan, kirjoitetaan, todistetaan, niin ei vaikuta asiaan mitenkään! Miksi näin on, niin ei ole vielä selvinnyt, kun ei "tarvitse" Pitkän esittää mitään faktoja..............Riittää kun on "oikeassa"

[Villa Emilia]

Tätä jumboketjua kun lukee, niin tulee mieleen, josko tämä "Pitkä" onkin sitten se itse styrox-kauppias.

No ei vaan. Valinnan vapautta pitää olla ja jokainen tekee (toivottavasti) kuten parhaaksi näkee. Onneksi on vaihtoehtoja, sillä maa-aines, routiminen jne. eivät
ole joka mökin reunamilla samat. Oletan, että vaikka materiaalit jne. ovat viimeisen päälle, voi homman tyriä ihan tekemällä itse työ huolimattomasti.

Siitä on lähdettävä, että pidetään nämä kauniit rintsikat ja niiden asukit terveinä ja toimivina.

[Pitkä]

Kiitos "Villa Emilia". Kommettisi oli todella hyvä. Tapaus kohtainen suunittelu ja työn toteutus on kaiken A ja O.

[Samuel]

Mitenkäs rivinteeraus ja sen alle jos laittaisi kapillaarikatkon auttaisi tuommoisessa "perinteisessä" salaojaratkaisussa (näppylälevy yms.)
http://www.paroc.fi/channels/fi/do-it-y ... lar_re.asp

[heikkih]

Mitenkäs rivinteeraus ja sen alle jos laittaisi kapillaarikatkon auttaisi tuommoisessa "perinteisessä" salaojaratkaisussa (näppylälevy yms.)

Auttaahan se sitä kivijalkaa pysymään märempänä koska
1) alentaa kivijalan lämpötilaa jolloin höyrystyminen vähenee
2) hidastaa höyryn siirtymistä kivijalasta hormiin.

Rivinteraus ilman kapillaarikatkoa saattaisi olla parempi kun silloin rivinteeraus saisi osansa kosteudesta.
Siitä se haihtuisi helpommin sinne hormiin.

[HillyMan]

Kuten niin monessa viestissä aikaisemminkin täällä kellariosiossa on sanottu niin paras tapa on tehdä rivinteraus uuden kapilaarikatkoisen lattian päälle mutta niin että sokkelin ja terauksen välissä ilmarako. Kaikki kosteutta imevät ja siirtävät aineet on syytä jättää pois sieltä välistä. En tiedä voiko riviterauksen jättää irti lattiasta jollakin kapilaarikatkon tekevällä solumuovikaistaleella tms.
Tiliseinä pitää käsittääkseni sitoa kiinni sokkeliin samoin kuin ulkotiilivuoraus joten vois toimiakkin jos halutaan tehdä seinä vanhan lattian päälle.
Mutta mitä tällä saavutetaan jos lattialle ei tehdä mitään?

[jousto]

Työkaverilla muuten on vastaava rintamamiestalon kellari toteutettu niin, että sisäpuolelta seinät on vuorattu Solimatelevyillä ja ylkopuolelle on laitettu patolevy ja salaojat maiden vaihtoineen Homma on tehty vajaat 10 vuotta sitten ja ainakaan vielä ei ole mitään ongelmia / hometta / kosteutta ilmennyt.

No tämä oli mielenkiintoinen juttu. Uudistan rintsarin kellaria, ja rakennusmestari suositteli just tuollaista rakennetta. Eli ulkoseinässä
kun on jo patolevy ja salaojitukset, niin mestarismies oli sitä mieltä että sitä ei kannata kaivaa auki, vaan tehdä sisäpuolelle
seinävuoraus Solimate-levyllä. Tässä ote työohjeesta:

- Perusmuurin pinnat tasoitetaan suoriksi tiilitasoitteella.
- Tasoitettuun pintaan liimataan umpisoluinen (Finnfoam tai Solimate) eristelevy 50
mm saneerauslaastilla siten, että väliin jää mahdollisimman vähän ilmaa. Eristelevyt
kiinnitetään muovisilla lyöntiprikoilla.
- Eristelevyn alareunaa jätetään n. 25 mm rako lattiaan.
- Puurimat 22x50 k 600 asennetaan levyn päälle kipsilevyn alustaksi.
- Kipsilevyjen ylä- ja alareuna jätetään tuuletusta varten irti katto- ja lattiapinnoista 10 mm.

Tuossa epäilyttää tosi paljon se, että tuo Solimate-levytys ei päästä kosteutta läpi. Joten perusmuurin kosteus taitaa kohota
kapillaarisen veden nousun takia aika korkeaksi. Mikä kuulostaa aika pelottavalta. Vai miten on? Voisitkohan Harry pistää
sen työkaverin yhteystietoja, tekisi vähän mieli kysellä kokemuksia...

Kysyin rakennusmestarilta myös mielipidettä rivinteerauksesta, mutta hän oli sitä mieltä, ettei sitä uskalla tehdä, koska (
alkuperäisen, maavaraisen) betonilattian vahvuudesta ei ole tietoa, eli rivinteeraus voisi murtaa sen. Mutta kai sen
rivinteerauksen voisi tehdä myös jostain kevyemmästä materiaalista kuin savitiilestä?

[juh]

SPU -eristeiden sivuilta löytyy myös ohjeet sisäpuoliselle eristämiselle, kun ulkopuolella on patolevy, ja kapilaarikatko puuttuu. Sama idea kuin tuossa solimate ratkaisussa, eli alareunaan jätetään kaista eristämättä (tosin taisi olla reilusti enemmän kuin tuo 25mm), ja mahdollistetaan siten sisäänpäin kuivuminen.

Täällä kun keskustellaan patolevyn ja salaojittavan lämmöneristeen toimivuuksista, niin kyllähän jotain kertoo myös se, ettei patolevyvalmistajat tee työohjeita kellarin seinille joista puuttuu kapilaarikatko (tai ainakaan en itse en ole sellaisia löytänyt.)
Itse ainakin suosin sellaista ratkaisua, jonka valmistaja lupaa toimivan myös seinässä josta puuttuu kapilaarikatko.

[Tomppa]

Kysyppä Jousto siltä rakennusmestarilta että mihin kuivaa perusmuuriin nouseva kapillaarinen kosteus?Ulospäin vai sisäänpäin tuosta 25 mm osasta? Hän varmasti myös ottaa vastuun tuon rakenteen toimivuudesta?
Itselleni en tekisi tuollaista missään tapauksessa enkä suosittelisi kenellekkään muullekkaan.Tuollainenkin rakenne saattaa toimia optimaalisissa olosuhteissa eli mikäli talo on perustettu kuivalle rakennuspaikalle mutta mikään yleispätevä kaikkialla toimiva ratkaisu se ei ole.Luokittelisin melkeimpä riskirakenteeksi.

[jousto]

Kysyppä Jousto siltä rakennusmestarilta että mihin kuivaa perusmuuriin nouseva kapillaarinen kosteus?

Kysyin jo. Hän oli sitä mieltä, että se kuivuu ulospäin, joko siihen rakoon patolevyn ja seinän välissä, tai viimeistään ulkoseinästä
(kellari on noin 2/3 maanpinnan alapuolella, joten ulkoseinää jää 60-80 cm ennen välipohjaa). Oli sitä mieltä, että kapillaarinen
kosteus ei edes teoreettisesti nouse niin korkealle. Minä kun en tuosta mitään tiedä, niin sanokaa viisaammat onko tuossa
mitään perää?

Hyvä puoli tässä on se, että talon rakenne on maapohjainen betonikellari, jonka päällä on siporex-harkoista muurattu talo.
Eli kellarissa ei ole puuta. Ekat orgaaniset elementit tulee vastaan ekan kerroksen seinä- ja lattiapinnoissa. Oli mestari kyllä myös
sitä mieltä, että voisi jättää paljon pidemmänkin osuuden siitä alaosasta ilman sisäpuolista eristettä, esim. 30-50 cm, jolloin
seinä ehtisi kuivua sisäänpäin siinä ennenkuin alkaa se patolevyn ja Solimaten väliin jäävä pullo.

Ajattelin kyllä, etten riskeeraa tuota sisäpuolista seinäeristettä ennen kuin nään miten seinä käyttäytyy ihan ilman eristettä.
Kun näkee kuinka pitkälle seinää pitkin se kapillaarinen kosteus nousee, niin sitten voisi siitä ylöspäin laittaakin sen lämpöeristeen
(tai sitten luottaa enemmistön mielipiteeseen ja korvata se ulkopuolella oleva patolevy fuktisolilla).
Kuinkahan kauan menee ennen kuin näkee minne asti se kapillaarinen nousu ulottuu? Patolevy on ollut ulkopuolella ja
8 vuotta, mutta sisäpuolelle tullaan nyt tekemään jotain muutoksia.

[ryobi]

Meillä kellarin porrskäytävän ulkoseinä eristetty just noin, eli: sisäpintaan on kiinnitetty 30mm spu-uretaanilevy, joka on aloitettu vasta n.200mm lattianrajasta ylöspäin. päällä rimotus ja paneli. ulkona patolevy ja 100mm eps maan alla. Eli seinän pitäisi kuivua ainakin tuosta eristämättömästä alareunasta sisäänpäin ja viimeistään ulkopuolelta eristämättömästä maanpäällisestä osasta (n.1/3 seinästä) ulospäin. Toistaiseksi ei ainakaan mitään ongelmaa..Kuitenkin päädyimme tähän ratkaisuun vain ja ainoastaan siksi, että tilansäästö tuli aiheelliseksi, koska porraskäytävästä olisi tullut liian kapea rivinteerauksen kanssa. Tämä on ainoa ulkoseinänpätkä, mikä on kellarissa eristetty näin. Muut seinät ovat eristetty jo alunperinkin rivinteerauksella.

Jos nyt tekisin salaojarempan eristyksineen, niin päätyisin fuktisoliin. Ko tuote löytyy kellarista lattiavalun alta ja ero on kuin yöllä ja päivällä vanhaan lattiaan verrattuna. Nyt ei enää pahvilaatikotkaan muutu pahvimössöksi pohjastaan(: Kuitenkin patolevyn, pystysalaojituksen ja salaoja+sadevesi järjestelmän kanssa pysähtyi se suurin ongelma eli veden pääsy kellariin.