vesi tulee sisään rakenteista

[Jukka E]

Niin , saunatilassa ei puske läpi. Sitä tosin syvennettiin reilusti 2007 . Laitettiin kapilaarikatko , eristys, valu johon lämmityskierto. vesieristystä ei laitettu juuri kuivumismahdollisuuden takia. Piikkaaminen ja kaivaminen oli sellainen urakka, etten ihan heti lähde muita kohtia aukomaan.

Näköjään salaojitus ei pelasta ihan kaikelta.

Nyt annan kastuneiden kohtien kuivua, enkä päällystä tiiviillä materiaalilla .Jos tilanne paranee tarpeeksi, pinnoitan laatalla, saumoistahan se pääsee hengittämään.
Varsinaiset asuintilat on yläkerrassa.

[HillyMan]

Kosteiden (sauna)tilojen lattiat on tietty aukaistava, kun vesi kerran tunkee saumoista, on se myös päässyt laattojen ja vedeneristyksen väliin. Ongelmia siis edessä varmasti jos ei korjata.

Aina kun käyt suihkussa niin vesi pääsee vesieristeen ja laatan väliin. Jos vesieriste ei korkkaa irti ja lattian alla on fuktisol niin ei välttämättä tartte tehdä mitään, se kuivuu kyllä. Jos lattian alla on jokin höyrysulku niin se se kuivu vesieristeen alapuolelta oikein mitenkään. Jos siellä ei ole eristetta niin sehän on aina muutenkin märkä.

[Anu]

Justiinsa tuossa tuota paikallislehteä lueskelin ja lehti tiesi kertoa, että nyt on vettä maaperässä paljon. Ihan vaan näin sivusta asiaa huutelen. Ehkä ei ole siis joissain tapauksissa ihme, että vesi tulee vääristä paikoista sisään? Meillä saa pumpata tyhjäksi vanhan, ohitetun sakokaivon suunnilleen kerran viikossa. Ja se on syvä. Sieltä renkaiden välistä sitä vettä lorisee. Onkohan ennen mennyt jotain toiseen suuntaan?

[HillyMan]

Onkin siis suorastaan "ihme" että meidän kellari on täysin kuiva. Ei salaojia eikä patolevyjä tai fuktisoleja. Tontti on kyllä märkä kun kävelee nurmikolla.
Lattiakin on valamatta, pelkät eristeet. Ymmärrän kyllä hyvin jos savitontilla vesi tulee sisään, eihän se paljon muualle pääse jos ei ole salaojia.

[Anu]

No meillä se ainakin on ihme, että vesi ei kellariin tule. Kaikki olisi sille varsin suotuisaa, mutta joku voima ne vedet on pitäny kellarin ulkopuolella.

[siperiina]

Asiassa päästy eteenpäin. Huomenna tulee kuivatusfirman edustaja katsoon miten sisätilojen kanssa edetään, ja salaojien kaivuu alkaa ensiviikolla .Pakko odottaa ensiviikkoon, kuistin lattia on ensin purettava ja kuistin katto tuettava varmuudeksi( ei ole tietoa kuinka syväälle kannatin pilarit menee, ja koko komeus saattaa rojahtaa kun talon ja pilarien väli kaivetaan auki).
rahareikä senkun kasvaa, kun tuo kuistikin on sitten ralkennettava uudelleen

Hyvin on tosiaan vedet meille tiensä löytäneet, vaikka maaperä on sitä hiekkaa (jonka siis piti olla niiin hyvä että salaojia ei ole katsottu tarpeelliseksi )

No jaa,omaa mokaahan tämä on , kun ei oo tullut ajoissa kaivettua. Nyt sitten kostautuu ja tulee KALLIIKSI. Mitä tästä opimme (emme mitään tietenkään, kovapäisinä ) : parempi aloittaa ennenkuin tuho tulee.

Kiitos avusta ja opastuksesta kaikille teille minua neuvoneille (ja tähän tulee ruusu hymiö..)

[?keskellä kämmentä]

Ymmärrän kyllä hyvin jos savitontilla vesi tulee sisään, eihän se paljon muualle pääse jos ei ole salaojia.

Meillä on tontti savea. Aina löytyy, kun kaivaa.
Mutta vesi ei tule silti sisään vaan kellari on hämmästyttävän kuiva...
Katselin juuri rakentajarintamamiehelle annettua alkuperäistä kustannusarviota vuodelta 1950,
allekirjoittanut Olavi J. Hallanvaara.
Seuraavat mainitaan:
salaojitusputket 40m, hinta-arvio 6000,-
120m2 mesaanisively, hinta-arvio 18.000.-
Vuonna 1953 uuden arvion tehnyt Matti Tammilehto:
salaojitusputket 8000,-
120m2 bitumisively 24.000,-
Kyllä ne osas sillonkin hinnat nousta...
Varmaan jotain lainojen hakua varten pyytänyt rakentaja nuo arviot...
Hyviä putkia ja hyvin sivelty kun toimii edelleen!
Ja koska ne ei ole rikki, ei ruveta korjaileen...

[HillyMan]

Hyvin on tosiaan vedet meille tiensä löytäneet, vaikka maaperä on sitä hiekkaa (jonka siis piti olla niiin hyvä että salaojia ei ole katsottu tarpeelliseksi )

Jotenkin musta tuntuu että kaikki syy ei ole salaojien puuttumisessa.
Mutta kun nyt seinusta kaivetaan niin kannattaa tehdä kunnolla.
Yleensä talon historia kertoo paljon, jos ei ennen ole vettä tullut ja nyt tulee niin syy on jossain mitä on vastaikään tapahtunut tai tehty. Vanhojen salaojien tukkiutuminen, räjäyttelyt kuten todettiin tai joku pohjaveden nousu korkeammalle kuin 50 vuoteen. Paha sanoa mitä on tapahtunut. Jaksamista kuitenkin projektiin, ei kannata masentua. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja eteenpäin on vain mentävä. Varokaa nyt kuitenkin ettei teillä teetetä ihan mitä sattuu ylimäärästä, kaikkea kun kuulee.

Ja tuosta kuivattamisesta, mitä kuivataan ja millä? Vedentulon kun saa loppumaan niin kuivuminen alkaa jos ilma kiertää eikä ole rakenteita jotka estävät kuivumisen.

[siperiina]

Joo ei oo kyllä vesiä tullut ennen näin paljoa ainakaan n. 20 vuoteen (niin kauas tiedetään entiset omistajat).
Salaojitus teetetään ammattilaisella, juuri siksi että nyt on PAKKO tulla ojitukset hyvin (kaatojen hyvin tekeminen itse pelotti, kuin myös keräyskaivon ja pumpun laitot, tontille on hankala tehdä itse...).

Tuo kuivatus on vähän auki, edustaja tulee tekemään kartoituksen ja korjaamistarve ohjeet (ihan mun omin sanoin, mitä sitten oikeasti onkaan). Mietityttää itseäkin tuo kuivatus, firma kun mielellään varmasti kuivaa pitkään ja hartaasti( ja tyhjentää rahapussin). KAtsotaan nyt mitä se kaveri sanoo, vähän pelottaa ettei itseltä jäisi sitten kosteuksia muhimaan mihinkään, kun siitäkään ei ole tietoa millaiset esim pesutilojen rakenteet on siellä laatan alla. Laatoitusta ei ole tehty ainakaan suoraan sokkelliin, kuulostaa levyseinän kopsaukselta kun napauttaa. Jos se tosiaan on joku kipsiseinä niin voi jeesus.... Mikä ikinä se levy onkaan, on sen alla varmaankin koolaus, ja jos koolaus on suoraan sokkelissa, niin onkohan se jo ihan mätä. Pesutilat kun on rakennettu yli 10 v. sitten, ja sokkeli on varmasti hieman kostea aina.

Pelottaa ja hirvittää, mutta elämä on .

[siperiina]

Osaako joku sanoa (nyt kun olen hiukkasen tutustunut tuohon fuktisol tekniikkaan ja ymmärtänyt että se ON erilainen kuin perinteinen salaojitus tekniikka): että voiko patolevytyksestä itsessään muodostua ongelmia kun kellari on sisustettua tilaa (osaksi). Eli kun noista sisäseinän ja sokkelin välisistä rakenteista ei ole tietoa, ja lämmöneristettä sokkelin ulkopuolella ei ole ollut, nyt kun ne laitetaan, voiko sisärakenteet sen johdosta alkaa kostumaan? Sokkeli kun varmaan on (bitumit 40v vanhoja) kuivunut ulospäin.

SAlaojitus poistaa(TOIVOTTAVASTI ;) ) itse vedentulon sisään. Nyt vaan mietityttää olisikohan se fuktisol sitten kuitenkin parempi ratkaisu. Urakoitsija ei tekniikkaa tuntenut lainkaan.

[Kulju]

Osaako joku sanoa (nyt kun olen hiukkasen tutustunut tuohon fuktisol tekniikkaan ja ymmärtänyt että se ON erilainen kuin perinteinen salaojitus tekniikka): että voiko patolevytyksestä itsessään muodostua ongelmia kun kellari on sisustettua tilaa (osaksi). Eli kun noista sisäseinän ja sokkelin välisistä rakenteista ei ole tietoa, ja lämmöneristettä sokkelin ulkopuolella ei ole ollut, nyt kun ne laitetaan, voiko sisärakenteet sen johdosta alkaa kostumaan? Sokkeli kun varmaan on (bitumit 40v vanhoja) kuivunut ulospäin.

SAlaojitus poistaa(TOIVOTTAVASTI ;) ) itse vedentulon sisään. Nyt vaan mietityttää olisikohan se fuktisol sitten kuitenkin parempi ratkaisu. Urakoitsija ei tekniikkaa tuntenut lainkaan.

Patolevyn kanssa ei kaiketi suositella ulkopuolista lämmöneristettä, koska se heikentää patolevyn toimintaa. Eikös patolevyn toiminta perustu lämpötilaeroon sokkelin ja patolevyn välillä? Jos siihen laittaa lämmöneristeen patolevyn ulkopuolelle niin patolevyn ja sokkelin lämpötila on suurinpiirtein sama. Voi tietenkin olla väärässäkin.

[Matti Alander]

Kulju olet oikeassa.
Mikäli käytetään ulkopuolella tiiviitä höyryä läpäisemättömiä pinnoitteita, on varmistuttava sisäänpäin kuivumisen mahdollisuudesta.
Yksinkertaistettuna voimme todeta, että lämmöneristys ulkopuolella, niin kellarinseinä yhtä lämmin kuin sisäilma ja lämmöneristys sisäpuolella kellarinseinä yhtä kylmä kuin maa.
Rakennusfysiikan mukainen oikeaoppinen rakenne on tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, kertoimella viisi. Lämmöneristys pääosaltaan ulkopuolelle. Jotta voisimme vielä työntää kapillaarisen kosteuden ulos olisi ulkopuolen lämmöneristeen syytä olla vesihöyryä hyvin läpäisevää, eikä vettyvää.

[siperiina]

Kun sanoin patolevy, tarkoitin kuplamattoa (mikä lienekkään).

[siperiina]

nyt vasta hävettääkin Patolevy=nappulamatto
En oo väittänytkään että näistä jotain ymmärtäisin...

[jussi67]

2003(?) teimme salaoja ja sokkeliremontin. Käytimme isodrän levyjä (lienevät fuktisolin kanssa samankaltaisia, salaojittavia lämmöneristylevyjä, eli "riisisuklaata"), joten silloiset "ammattilaiset" kummastelivat ratkaisuja.

Kokeilin pien poistoon eri keinoja hakkaamisesta/piikkaamisesta polttamiseen, toinen on työläs ja hidas kuin mikä, toisessa voi palaa mökki.

Paras keino oli yhdistelmä: koneellinen petkele & piranha-saneerausjyrsin (kulmahiomakoneessa kiinni).
- ensin petkeleellä kuorittiin/höylättiin paksumpi pikikerros pois, niin että betoni paistaa sieltä täältä läpi
- sitten jyrsimellä (+ imuri) ajettiin sokkeli puhtaaksi. Jyrsimessä oli 3-5 terävä väkästä ulkokehällä, eli se ei mene tukkoon helposti. Jyrsin vaati kuitenkin alkukuorinnan, että se saa tartunnan betoniin. Homma oli tehokasta ja maluisaa

- molemmat laittet löytyivä konevuokraamosta kohtuu hintaan.

Minulta taisi mennä päivä putsatessa pikeä 1-1.5 m korkeudelta n. 20-25 metrin matkalta, kävi oikein hyvin kovasta punttitreenistä. Tämä projekti on ollut yksi niistä harvoista , jossa on saanut aikaan nopeammin kun on aluksi kuvitellut (toinen oli isodrän-levyjen asennus...)