rivinteeraus?

[Kulju]

Ylimmän varvin päälle voisi laittaa levyn sulkemaan sen ilmatilan.

Uretaanivaahtoa minä laitoin. Helppoa mutta nopeaa.

[Koivu]

Pelkkä rivinteeraus ei kai juurikaan vaikuta kosteuden kulkuun
paitsi siirtämällä kastepistettä...
joka menee yli minun ymmärrykseni vielä toistaiseksi
Luen näitä sivuja edelleen toiveikkaana;
kyllä joku vielä senkin vääntää rautalangasta
niin että minäkin ymmärrän

Kokeilen rautalangasta:

Kun vesihöyry luovuttaa lämpöenergiaa syntyy vettä. Kun vesi luovuttaa lämpöenergiaa se jäätyy.
Lämpöenergiaa luovutetaan kun on kansanomaisesti ns. lämpotilapotentiaali eli vieressä on kylmempää ilmamassaa, vesihöyryä tai yleensä kylmempää materiaa.

Eli siis mitä lämpimämpi kellari, sitä kauempana höyry tiivistyy vedeksi. Joku tuolla jossain kohti puhui että kylmä hohkaa, mutta jos asian haluaa ymmärtää täytyy mieltää että suurempi potentiaali pyrkii tasaantumaan pienempään päin eli lämmin materia luovuttaa energiaa kylmälle.

Rivinteerauksen tapauksessa kastepiste siis siirtyy ehkä hivenen perusmuuriin päin tai jos ilmatila on onnistunut ja suljettu (eli toimii eristeenä) niin jopa perusmuurikin pysyy lämpimänä jolloin kastepiste siirtyy ulkopuolelle. Luonnollisesti tehokkaampi konsti tämän varmistamiseksi on siis eristää perusmuuri ulkoapäin. Vanhan kansan rakenteena silti rivinteerauksessa on jotakin kaunista vaikka se ei ideaalisesti koskaan toimikaan (ilmatila ei ole ilmatiivis ja näin muodostettu eriste jokatapauksessa on perusmuurin sisällä joka tarkoittaa sitä että kastepiste voi olla perusmuurissa. Kastepiste on siis se tila jossa höyry muuttuu vedeksi eli se on luovuttanut energiaa kylmään perusmuuriin). Jokatapauksessa rivinteeraus sisäpuolisena lämmöneristeenä on pidetty toimivana koska se kuitenkin piti sisäpinnat ehjänä ja olihan se hyvä lämmöneriste toimiessaan. Miksipä ei vielä nykyaikanakin kun vain ymmärtää että joka tapauksessa kellari on pidettävä lämpimänä. Hyvin toteutettuna se jopa fysiikan kannalta näyttää samalta kuin nykyaikainen harkko jossa eriste välissä. Mitä vanhoja rakentajia olen jututtanut ei entisaikoihin paljon ollut mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kellareiden eristämiseksi.

Oli siis rivinteeraus tai ulkopuolinen eriste, jos kellarissa ei generoida lämpöenergiaa niin ajan mittaan aiemmin mainitun potentiaalin vuoksi lämpötilalla on taipumus tasaantua eli kellarissa on joskus kutakuinkin yhtä kylmää kuin perusmuurin toisella puolella jolloin myös veden olomuoto pyrkii olemaan sama molemmilla puolilla. Tarkoittaa sitä että jos maaperä on kosteaa, niin silloin kellarissakin on kosteaa. Mutta kuten sanottu, ulkopuolinen eristäminen on tehokas tapa kuivattaa rakenteita edellyttäen että kellari on lämpimämpi kuin maaperä.

Tätä foorumia lukiessani nimimerkillä Matti Alander on tästä hyvin selkeä ulosanti hän on onnistunut nämä asiat aika hyvin täällä selittämään.

[tuuma]

"Koivu" tyhjensi hyvin.

Lisään vielä että tuo kellarin seinä varmaan pysyy helposti plussan puolella maanvastaisilta osilta ja on suht' helppo pitää kunnossa mutta jäätymis-sulamis ongelma on edelleen seinien osalta kohdissa, jotka ei ole maata vasten vaan ulkoilman kanssa tekemisissä. Jos ajattelee että ulkona -20°C niin jossain kohdin kellarin seinää on kuitenkin +/-0°C eli vesi jäätyy ja sulaa, jäätyy ja sulaa ja tämän johdosta ns. rapautuminen on melko mahdoton estää. Esimerkkinä veden käyttäytymisestä sopinee ottaa jäätyneen vesiämpärin ja sen sulkee tiiviisti niin ihan varppina halkeaa kun sitten joskus keväällä alkaa sulamaan, eli jään tilavuus kasvaa. Kiviä on esim. joskus halkaistu poraamalla reikiä ja täytetty vedellä ja sitten vaan odotellut että luonto tekee tehtävänsä...

Itse tämän johdosta mietin edelleen varauksella lämpimien tilojen rakentamista kellaritiloihin. Toivottavasti tämän joku kumoaa perustellusti niin saisi vähän lisää tilaa

[?keskellä kämmentä]

lämpotilapotentiaali generoida lämpöenergiaa potentiaalin vuoksi

Kiitos Koivu hyvästä yrityksestä!
Tavailen tuota viestiäsi vielä paremman vireystilan vallitessa joskus päiväs aikaan,
voihan se olla, että sitten ymmärrän...
Ei olis ehkä kannattanut edes yrittää tähän aikaan vuorokaudesta...

[Koivu]

lämpotilapotentiaali generoida lämpöenergiaa potentiaalin vuoksi

Kiitos Koivu hyvästä yrityksestä!
Tavailen tuota viestiäsi vielä paremman vireystilan vallitessa joskus päiväs aikaan,
voihan se olla, että sitten ymmärrän...
Ei olis ehkä kannattanut edes yrittää tähän aikaan vuorokaudesta...

Lämpötilapotentiaalin voit mieltää samalla tavalla kuin kaksi lätäkköä joiden välissä puro. Kun lätäköiden pinnat ovat lopulta samalla tasolla loppuu veden virtaaminen ja potentiaalienergia (veden) on tasaantunut. En vain uskalla täällä käyttää hienompia termejä siinä pelossa että tästä ketjusta tulee insinööritoimisto. Jätän tarkoituksella käyttämättä termiä "veden osapaine eri lämpötiloissa" vaan yritän yksinkertaisesti selittää toteamalla että luonnossa kaikki pyrkii tasapainotilaan. Materiaalien kosteus on siis hyvin voimakkaasti ympäristöstä riippuvainen ja siinä yksi termi on lämpötila ja sitä kannattaa tässä kohtaa käyttää pelkistävänä avaimena josko se siitä lähtee loksahtelemaan paikoilleen.

Lämpöenergian generoiminen tarkoittaa lämmittämistä.

Potentiaali on olemassa siis silloin kun kellari on lämpimämpi kuin ympäröivä maa. Jos kellaria ei lämmitetä, Ideaalisia eristeitä ei olekaan joten ennen pitkää kellari on luovuttanut lämpönsä kylmään maaperään ja asettuu maaperän lämpötilan kanssa tasapainotilaan eli kylmenee.

Tuon kun pyörittelet itsellesi selväksi, niin selviät aika hyvin rintsikan korjausrakentamisen suunnitteluista. Noissa kellarijutuissa olennaisinta on siis ymmärtää että kuivuakseen betonin täytyy olla sen verran lämmintä että veden olomuoto pyrkii höyryksi. Kun mennään riittävän kauas kellarin seinästä ulospäin laskee lämpötila niin että jossain kohden vesi on nestemäisessä olomuodossa ja silloin tämän veden kuivumista ei tapahdu ellei kellarin lämpöä väännetä isommalle jolloin se kastepiste siis siirtyy kauemmaksi.. Yritän tällä siis pelkistetysti vielä auttaa loksauttamaan palikat kohdalleen.

[?keskellä kämmentä]

Kiitos palikoista!

Sevverran ymmärsin, että mitä lämpimämpi kellari on, sitä kauemmas ulospäin kastepiste siirtyy.
Ja mitä kylmempi maa ulkopuolella, sitä sisemmäs siirtyy kastepiste.
Meniks oikein?

Eli jos joku on menny tyrkkään vanhaan rivinteerattuun pesuhuoneen seinään vesieristeen, nin jos pesuhuone on tarpeeks lämmin, ei kastepiste ole siinä sisemmässä kellarin seinässä, vaan ulommassa ja saattaa toimia ihan ok. Ulkopuolelle ei ole tehty mitään sitten vuoden -52...
Ymmärsinköhän?

[Koivu]

Kiitos palikoista!

Sevverran ymmärsin, että mitä lämpimämpi kellari on, sitä kauemmas ulospäin kastepiste siirtyy.
Ja mitä kylmempi maa ulkopuolella, sitä sisemmäs siirtyy kastepiste.
Meniks oikein?

Oikeinhan se meni

Eli jos joku on menny tyrkkään vanhaan rivinteerattuun pesuhuoneen seinään vesieristeen, nin jos pesuhuone on tarpeeks lämmin, ei kastepiste ole siinä sisemmässä kellarin seinässä, vaan ulommassa ja saattaa toimia ihan ok. Ulkopuolelle ei ole tehty mitään sitten vuoden -52...
Ymmärsinköhän?

Miksipä ei toimisi. Vesieriste siis estää asunnon sisältä tulevan vesihöyryn painumista seinään eli seinä ei kastu enempää. Rakenteessa olevan kosteuden ja sinne muuta kautta nousevan kosteuden kannalta edelleen kastepiste on samassa kohtaa mitä ilman vesieristettäkin. Ilman muuta vesieriste pesuhuoneeseen ja rakenne harvemmaksi ulkopuolelle.