Rintamamiestalo kiikarissa – asuntokuumetta ilmassa

[Hansa]

Meidän perheellemme on tullut hyvä mahdollisuus hankkia rintamamiestalo ilman välittäjää tutunkauppana parin kadun päästä nykyasunnostamme. Suunnitelmat ovat edenneet molemmissa päissä niin, että kuntotarkastus on tilattu viikon päähän ja muutamaan otteeseen ollaan taloa katseltu omin ja ammattiavun voimin. Emme ole juuri remppailleet aiemmin taloja, eikä vielä ole tarkoitus aloittaa isommin kyseistä harrastusta. Talon täytyisi olla perusasioiltaan kunnossa, jotta se sopii meille.

Talo on rakennettu 1951, ja se on vaihtanut omistajaa 1969 ja 1990, jolloin nykyinen isäntä sai talon perinnöksi. Isäntä kunnosti taloa 90 – luvulla aikalailla ja viimeiset huoltotyöt on tehty pari vuotta sitten. Tämänhetkisen ymmärrykseni mukaan kaveri on tehnyt asiat aikalailla mallilleen, mutta nyt olisi aika tarkastaa asia. Kävimme yhden rakennusmestarin kanssa tunnin kierroksen talossa, ja hän ei ainakaan tyrmännyt taloa, toki muutamia korjaus/tarkastuskohteita löytyi.

Koetan kuvailla taloa parhaan kykyni mukaan, avatarissa näkyy kuva.. (18.7.Otin avatarin kuvan pois, kun ei enää tehdä kauppaa)

Talo on vajaa 10 km Jyväskylästä mukavalla rintamamiestaloalueella 1100 m2 omalla tontilla. Vanhan rakennuskortin mukaan kahden asuinkerroksen huoneistoala on 98 m2, talo on rekisterissä 2 asunnon talo, vaikka yläkerrasta onkin remontissa poistettu keittiö, ja muutettu lastenhuoneeksi. Nykyisin siis 4h + keittiö. Koko talon kokoisessa kellarikerroksessa on pieni sauna+ suihkutila, kellari, pannuhuone ja kaksi varastohuonetta, joista toinen on ollut isännän työnurkkaus ja toiseen tulee sisäänkäynti. Ulkomitat on vielä mittaamatta. Pihalla on lisäksi varastorakennus, jossa on sauna, pieni pukuhuone ja 3 varastohuonetta. Piharakennukseen on vedetty sähköt ja pukuhuoneessa on lattialämmitys. Tontti on loivasti rinteessä ja rajoittuu alaosaltaan pieneen metsäkaistaleeseen, jossa rinne on jyrkempi. Tontilla kasvaa muutamia omena(tms)puita ja nurmikkoa. Rakennusoikeutta e=0,2.

Talo on ryhdikkään oloinen, seinät, sokkeli ja katto ovat suoria. Katolla on jonkunverran ruostetäpliä, peltikattoa ei ole uusittu ainakaan 20 vuoteen(koskaan?). välikatossa ei vielä käyty, omistaja halusi jäädä odottamaan lumien sulamista. Kuistin portaat ovat seinän suuntaisesti, ja niiden päälle on rakennettu tasakatto, josta isäntä on kolannut lumet pari kertaa talvessa. Kuisti on viileä. Alakerran seinäpinnat on tehty gyprokista vanhan päälle. Omistaja sanoi, ettei eristeitä tai muoveja ole laitettu väliin. Ikkunat on uusittu molemmista kerroksista, myös ulko-ovet. Ulkopinnat on maalattu pari vuotta sitten. Sähköt on kaivettu maahan ja tuotu lisäsulakerasia alakertaan, maadoitettu virta tulee koneisiin ja kellarikerrokseen. Huoneissa maadoittamattomat rasiat, valkoiset sähköjohdot. Alakerrassa on yksi kaakeliuuni, keittiön kaapit oli uusittu 90- luvulla. Lattiat muovimattoa, seinillä tapettia ja maalia.

Lämmitysjärjestelmänä on puu/öljy. Arimax 520 kaksoiskattila on n. 10 vuotta vanha, kattilassa on 360 litran varaaja itsessään. Samanikäinen 1500 l öljysäiliö on valumaaltaineen pannuhuoneen viereisen varastohuoneen nurkassa. Vanha säiliö on kaivettu maasta pois. Öljyä ei ole poltettu testierää enempää, käyttävät puuta ainoana lämmönlähteenä. Lämmitysjärjestelmää ei ole palotarkastettu, eikä öljysäiliön sijainti täytä nykyisiä turvallisuusohjeita. Erillistä suurempaa lämminvesivaraajaa ei ole, joten erityisesti kylmänä aikana ovat joutuneet polttamaan puuta useasti päivässä. Aamuisin lämmintä suihkua ei saa, ennenkuin on laittanut pökköä pesään. Ajateltiin ottaa öljy käyttöön ja poltella puuta minkä sitä saamme, mutta myös isomman varaajan hankkiminen ollut mielessä, kannattaisiko laittaa sähkövastuskin sellaiseen? Sitten olis kyllä moninainen lämmitysjärjestelmä. Vesikiertoiset patterit on alkuperäiset, suurin osa yksinkertaisia, nyk. omistaja on vaihtanut termostaatit. Vesijohdoista osa on uusittu kupariputkella, osa on alkuperäisiä. Viemäri on alkuperäinen talon sisällä, kunnallistekniikka on uusittu talon seinästä eteenpäin kunnan toimesta.

Piha on salaojitettu remontin yhteydessä talon kolmelta sivulta. Rinteen alapuolinen seinä jäi ojittamatta, koska ei ole tarpeen? Sokkelin näkyvä osa maanpinnalla on 40 – 70 cm, rinne on aika loiva. Maanpinnasta sokkelin alaosaan saakka seinään kiinni on laitettu joku matto/levy ilmeisesti routaeristeeksi ( häpeän tietämättömyyttäni, mutta nyt täytyy kestää), täytyypä tarkastaa, onko eristyskin vain kolmella seinällä. Maaperä on hiekkaa, puolentoista metrin syvyydessä tuli salaojituksessa kallio vastaan. Kuistin alapuolelta oven kohdalta löysin sokkelista halkeaman jossa oli ainakin pintakosteutta halkeman molemmin puolin. Muuten halkeamia ei ole, tosin muilta osin pinta on koristeltu remontin yhteydessä.

Kellarissa on kylmäsäilytystä varten alkuperäinen n. metrin syvyinen kaivo! jossa on vedenpinta tällähetkellä n. 30 senttiä betonilattian alapuolella, eli lähellä. Omistajat sanoivat, että he eivät ole seuranneet veden vaihtelua vuosiin, eikä vettä ole koskaan tullut lattialle. Kylmähuoneesta lähtee kaksi reilunkokoista tuuletusputkea ulos. Kellarikerroksen betoniulkoseinä on pari vuotta sitten maalattu betonimaalilla, joka ei varmaankaan hengitä. Maalia on jo lähtenyt pieninä palasina pois erityisesti seinän alalaidalta ja kulutuksenkin takia lattiasta. Kosteutta on siis seinässä, mutta mitä muuta se aiheuttaa? Kellarikerros on pidetty parilla patterilla n. 15 asteisena mm. lasten ulkovaatteiden kuivatusta varten.

Rakennusmestari totesi tarkastuksessaan saunan pesuhuoneen laattojen olevan lattialla irti ja seinässäkin joka toisen olevan irti. Seinä on betonia / tiiltä laatan takana. Lattialämmitys on ollut päällä koko ajan. Sovimme, että mikäli kauppoihin päädytään, he huomioivat laattaremontin myyntihinnassa, mutta mikähän olisi sopiva hinnanalennus ja mitä riskejä asiassa on? sauna ja kylppäri on rempattu reilut 10 v. sitten oppilaitoksen opinnäytetyönä. Rakennusmestarin huomioita oli myös välikaton eristys. Eräästä yläkerran komerosta löytyi viistosta kattolevystä reikä, josta tuntui muovipinta. Onko muovi ongelma? Yläpohjan tuuletus pitää ainakin toimia, onneksi lumet sulaa pian pois ja päästään tarkastamaan tilanne.

Ilmanvaihto oli myös kysymysmerkki, kellarissa oli useita tuuletusluukkuja, mutta alakerrassa vain vessassa. liesituuletinkin on aktiivihiilisellainen, ilma jää kiertämään taloon. Yläkerrassa oli kaksi räppänää, joista toista pidettiin nytkin kiinni, koska se vetää niin paljon? Portaikko on aina avoin, joten ilma pääsee keittiöstäkin aika hyvin yläkertaan, mutta miten sieltä pois? Katto sulattaa lumia aikalailla portaikon kohdalta, joten lämpöä sieltä ainakin karkaa.

Seuraavaksi siis menen puukolla välikattoa tutkimaan. Kovasti kiinnostaa myös valmistautuminen kuntotarkastukseen, onko jotain paikkoja, joista kannattaa pyytää näytteitä ym. Niin ja hinnasta, 175t on paikalla käyneen kiinteistövälittäjän hinta-arvio, jota pidetään keskustelun pohjana.

Herättikö ajatuksia

[Koivu]

Ensimmäinen ajatus on että jos mahdollista käy/tilaa maanmittauslaitokselta toteutuneita kauppahintoja alueelta josta olet taloa ostamassa. Osoitetietojen kanssa voit vaikka ms:n virtual earthilla tai paikanpäällä ajelemalla katsella että minkälaisia talot on joiden toteutumat sulla on käsissä. Näin itse haarukoin rintsikat erilleen ja säästin paljon, kun pääsin myyjän kanssa neuvottelemaan suoraan järjellisillä hintalukemilla. Olin jo taloa etsinyt kauan ja väsynyt höpöhöpön jauhamiseen.

Toinen mieleentuleva juttu on että vanhan talon ostoon ei koskaan ole niin kiire ettei kerkiäisi tehdä itselleen mahdollisimman kattavaa kuntoselvitystä:

- Käy yläpohjassa. Katso siellä tarkemmin kuin pelkkä yleisnäkymä: talon pituus-suunnassa kaiva pistokoemaisesti puruja/eristettä aivan pohjaan (vinolaudoitukseen) asti että näet todella mitä siellä on.
- Selvitä ja kysele että onko vesikate vuotanut ja onko se nyt ylipäätään ehjä. Jos uusimisen tarpeessa etkä itse tee arvioi noin 10000e-14000e
- Myyjille ei pitäisi olla mikään ongelma että käyt talolla useammin ja pyrit katselemaan paikkoja tarkemmin. Mieti että mitä korjaisit jos talon ostaisit.
- Älä kiirehdi
- Kaikkea et varmasti kerkiä huomioimaan mikä tulee esille vasta talon ostettuasi (positiivisia tai negatiivisia juttuja), mutta käyttämällä talon tutkimiseen aikaa näet paljon enemmän.
- Koita muodostaa itsellesi mielikuva vesiputkien, viemäreiden ja patterivesiputkien uusimistarpeesta.. (joo eipä tosiaan ole helppoa:=) Patteriputkista voisi jotain päätellä jos näet kattilahuoneesta jonkinlaista vesipatsaan korkeusmittaria (paisuntasäiliölle) tai painemittaria ja kysellä myyjältä että onko pysynyt vesi systeemissä..

Lämmitysjärjestelmästä:

- Mieti että haluatko tehdä asialle mitään? Itse kokeilin puulla lämmittämistä tasan viikon ja totesin ettei ole töissäkäyvän hommaa.. Antrasiitin kanssa sain pidempiä polttoaikoja, mutta haitarista sekin homma oli. Onko mahdollista todeta öljypuolen toiminta? Itse kattilan kanssa voit miettiä vaihtoehtoja: pelletti, öljy. Hintalappua teetettynä keskuslämmitysjärjestelmän korjauksille/polttimen vaihdolle/öljysäiliön remonteille voit vaikka tässä vaiheessa arvioida 4000-10000e karkeasti.

Lopuksi tee arvio että mitä huomaamasi korjauskohteet maksavat (tai kuluttavat aikaa+vaivaa itsetehdessäsi) ja kerro saatu tulos kolmella jo aivan sen vuoksi että ostaessa taloa tulee ajateltua vähän liian optimistisesti ja vasta oston jälkeen pääsee käsiksi siihen todellisuuteen että mitä täytyy tehdä ja milloin.

Älä kuitenkaan lannistu:) Jos talo tuntuu hyvältä, niin kannattaahan se ostaa kunhan vain tiedostaa mahdollisimman pitkälle että mitä on ostamassa.

[Tomppa]

Muutama ajatus joka näin äkkiseltään tuli mieleen...

Kerroit että talo on maalattu.Jos ulkovuoren alla ei ole tuuletusrakoa tulisi maalin olla pellava-,petrooliöljy tai keittomaali joka päästää kosteuden lävitseen.Alunperin tuuletusrakoa ei ole tehty eli jos seinärakenne on alkuperäinen niin mikään muovimaali ei käy joita lähes kaikki rautakauppojen vaihtoehdot ovat.

Kellariin on tehty pesutilat ja sauna.Selvitä tarkkaan minkälaiset ovat rakenteet.Näistä kellariin tehdyistä kosteista tiloista on todella suuri osa tehty väärin.Mikäli tuo on tehty opinnäytetyönä niin jotain papereita pitäisi löytyä josta rakenteet selviää.Jos laatat ovat irti suurimmaksi osaksi irti niin et varmasti selviä pelkällä laattojen vaihdolla.Vikaa täytyy olla myös tehdyissä rakenteissa jos laatat eivät pysy kiinni.Viitaisi vahvasti kosteusongelmiin.Hyvin äkkiä tuollainen homma lähtee käsistä ja huomaat että koko kellari on levällään ja silloin pelkkä laattaremontin budjetti ei riitä mihinkään.Jos viemäri on alkuperäinen niin vaihto alkaa olemaan hyvinkin lähellä joten varaudu myös siihen.Muutenkin tuon kellarin osalta suosittelen lämpimästi tutustumaan noihin kellariosion keskusteluihin jotta pääset edes vähän jyvälle minkälaiset rakenteet voisivat toimia.

Lopuksi vielä mainittakoon että vaikka asiantuntija apunasi on ollut rakennusmestari,joka sinällään on hyvä asia,niin älä kuitenkaan sokeasti luota hänenkään näkemykseensä vaan ota itse asioista selvää.Valitettavan usein myös ihan mestaritasolla on ihmisiä jotka eivät ymmärrä vanhojen talojen päälle juurikaan mitään vaikka olisivat kuinka päteviä tahansa uudisrakentamisen puolella.Kellarirakentaminen on tässä mielessä yksi haastellisimmista jutuista.

[Hansa]

Kiitos Koivu ja Tomppa kommenteista! !

Otin vihjeistä vaaria niin paljon kuin kerralla kykenin. Hankin alueen Rmtalojen myyntihinnat kahden viimevuoden ajalta, ja 4 toteutunutta kauppaa löytyi hintahaarukasta 173-193t. Katselin taloja ulkoapäin, ja kaikki näytti minusta ulospäin hyviltä tai todella hyviltä, alueen parhaimmistoa. Sen 193:n olisin halunnut minäkin.

Tänään sitten kävin uuden kierroksen talossa. Mittasin suunnilleen ulkomitat, 9 x n.7,8m, totesin patolevyn olevan vain puolen sokkelin alueella, sitä ei ole juurikaan kuistin reunalla eikä rinteen alapuolisella sivulla. Kävin kuistin alla toteamassa halkeaman sokkelissa pieneksi, ja kuistin alapohjan hyväksi.

Talon emännältä sain nähtäväksi kansiollisen kuitteja remonteista, sain kylpyhuoneremontin tehneen oppilaitoksen ja vastaavan opettajan yhteystiedot. Huomenna tiedän, löytyykö heidän arkistoistaan kuvia tai muita tietoja projektista, on tehty v. 94. Menemme sunnuntaina seuraavan kerran paikalle, silloin myyjät ovat jo täyttäneet kuntotarkastuksen valmistautumisohjeen remonttitietoineen. Isäntä on myös paikalla, ja voi kertoa mm. viemäreistä ja lämmitysjärjestelmän kunnosta lisää. emännän kanssa oli puhetta, että jos kauppoihin päädytään, he ottavat öljyn puun rinnalle käyttöön vielä talossa asuessaan. Ei tartte heti miettiä lämmitysjärjestelmää enempää.

Ulkoseinät on maalattu sävytetyllä Tikkurilan Vinhalla. Maalin valitsi joku maalausmestari? joka totesi vanhan maalin olleen samaa. Puolityhjä pönttö oli vielä komeron nurkassa. Ulkoseinässä ei tosiaan ole tuuletusrakoa, mutta eikös tuo maali ole ok!? Ihan ok ei puolestaan ole koristepinta sokkelissa, jonka tarkemmin tutkittuani huomasin kupruilevan erityisesti eteläseinässä. Pinta lähtee ohuina levyinä irti. Kellarirakentaminen tuntuu olevan haasteellista, eihän tuossa betonissa pysy mikään kiinni. Jatkan tutustumista kellaripalstaan..

Sitten katolle. Vanha peltikatto on jo vähintäänkin maalauksen tarpeessa. Ruostetta on pieninä laikkuina monin paikoin, mutta ei puhki. Vanhojen kattotikkaiden irtoaminen pari vuotta sitten oli jättänyt harjan viereen kaksi sormen mentävää reikää, joita ei ollut paikattu uusien tikkaiden laittamisen yhteydessä. Myös alempana seinätikkaiden kiinnityskohdasta vesikaton alalaidalta räystään kohdalta menee vesi sisään. Muita reikiä en nähnyt. Piipun muuraus on halkeillut yläosastaan melkolailla. Rappausta irtosi hormeja kuvatessani, tiilet ovat kuitenkin paikallaan.

Yläpohjassa viihdyin toista tuntia, vaikka olosuhteet eivät niin viihtyisät olleetkaan. Päällimmäinen pahvikerros oli märkä tai vähintään kostea. Pahvikerroksen alla oli n. 5 cm villaeriste, jonka alla ollut sanomalehtikerros vaikutti jo kuivalta joka puolella kattoa. Lehtien alla oli n. 30 sentin kuiva purukerros, jonka alta löysin muovi/pahvi kalvon. Purun kaivaminen oli senverran työlästä, etten saanut laajempaa aluetta kalvosta näkyviin. Kosteutta oli myös peltikatteen alapuolisessa vaakalaudoituksessa niin, että monin paikoin pohjoisen puoleisella katolla puun pinta oli tumma, useassa kohdassa puupinnalla kasvoi valkoista kasvustoa. Puu oli kuitenkin luja, lähes kuivan puun veroinen puukotettaessa. Alempana katon tuuletusrako on 2 cm, jonka alla lautaverhous ja purua, en kaivanut syvemmälle. Molemmissa päädyssä oli ritilällä ja hyönteisverkolla varustetut tuuletusluukut, mutta toisen luukun oli tukkinut lähes kokonaan valtava ampiaispesä. Paljoa ei pääse ilma sen ohi kiertämään. Yläpohjaan tulee myös yksi tuuletus tms. hormi, eikä jatku toisen tavoin vesikaton läpi. Päivä paistoi niistä kahdesta tikkaan reijästä.

Sitten juotiinkin emännän kanssa kahvit ja turistiin talosta, antoi palautetta miehensä talonhuollosta..

Ei tunnu enää ihan 175t talolta. Ja on kuumekin vähän hellittänyt. Silti edelleen ostoaikeissa ja kovasti kiinnostaa teidän kommentit asiasta tai sen sivusta. Älkää suotta jättäkö sanomatta teille itsestäänselviä johtopäätöksiä, kaikki kommentit huomioidaan

[tarmasti]

Ulkoseinät on maalattu sävytetyllä Tikkurilan Vinhalla. Maalin valitsi joku maalausmestari? joka totesi vanhan maalin olleen samaa. Puolityhjä pönttö oli vielä komeron nurkassa. Ulkoseinässä ei tosiaan ole tuuletusrakoa, mutta eikös tuo maali ole ok!?

Tikkurilan Vinha: "Vesiohenteinen puunsuoja, jonka sideaineena on alkydivahvisteinen akrylaatti. Muodostaa puuta suojaavan vettähylkivän pinnan." = lateksi

[Hansa]

No voihan lateksi! Tämäkin vielä Kiitos kun huomautit! Onkohan todella ollut samaa maalia aikaisemminkin??

Keräänpä talosta tähänmennessä löytämäni ongelmalistan:

Kylpyhuoneen lattian ja seinien irronneet laatat
Öljysäiliön mahdollinen paloeristäminen, lämmitystavan vaihto?
Vesikaton paikkaus ja maalaus tai laajempi uusinta
Yläpohjan kosteusongelma/
Talon ilmanvaihto
Hengittämätön? maalipinta ulkoseinässä, ja kellarin sisäseinässä (mitenhän 1.kerroksen huoneiden seinät..)
Sokkelin rappauksen kariseminen

Kellarin seinissä ja yläpohjassa on ainakin kosteutta, seinä ei hengitä enää kunnolla ja isäntäväki pitää ilmankierron minimissä, vähät tuuletusluukut usein kiinni. Herää kysymys, missä kunnossa on alapohja, ja seinät, onko nekin jo hyvää vauhtia kastumassa/homehtuneet?

Mitähän vielä muuta? Onneksi näitä tulee mietittyä ennen ostamista, vielä voi valita

[Tomppa]

Jos yläpohjaan tulee tuuletusputki niin kannattaa selvittää että mistä se tulee.Jos tuosta putkesta tulee lämmintä sisäilmaa yläpohjaan niin ainakin kondenssi lisääntyy merkittävästi joka taas on omiaan aikaansaamaan kosteusongelmia.

[Hansa]

Joo täytyypä katsoa, onko hormi käytössä. Putken pään lähellä oli tarkastusluukku, jonka alla pahveissa kosteus oli kaikkein suurinta. Hyvinkin voisi kondensoitua luukun kohdalla, on vähän korkeampi paikka. Koetan liittää kuvaa yläpohjasta tähän viestiin, onko tämä lattiasientä vai jotain muuta?

Otin tämän homekuvan pois, ei tästä enempää

[Hansa]

Nyt on sitten talo kuntotarkastettu ja raporttia odotellaan. Luottamusta tämän prosessin toimivuuteen herätti se, ettei tarkastaja juurikaan löytänyt tähän mennessä huomaamatta jääneitä asioita. Mutta tarkastajaan täyttä luottamusta ei syntynyt, vaikka kaveri olikin monta kymmentä vuotta tarkastuksia tehnyt konkari. Miltä teistä kuulostaa?

Kylpyhuoneesta löytyi kosteutta seinästä suihkun alta, lattialaatat todettiin olevan irti alustastaan. Lattian saumat oli ehjät, mutta lattiakaivon tiiviste huono. Lattian rakenteesta ei löydy tarkkaa tietoa. Isäntä sanoi, että betonin päällä on styroksia ja vesikiert. lattialämmitys, muusta ei tietoa. Suullisessa palautteessa tarkastaja sanoi, ettei ole välitöntä korjauksen tarvetta. Korjaustarve on sitten, kun saumat pettävät. Varmasti näkemättä paha sanoa, mutta milloinhan se tapahtuu? Oletteko eri mieltä?

Näytin tarkastajalle, miten eteläseinästä on vajaa 2 vuotta vanha maali lähtenyt jo kupruilemaan joidenkin lautojen alalaidasta. Raaputin puukolla pienen palan irti. Kerroin maalatuksi Vinhalla, eli akrylaattimaalilla ja sanoin seinärakenteesta, jossa ei ole tuuletusrakoa. Tarkastaja kertoi vain, että seinä hengittää molempiin suuntiin, ja kosteus liikkuu vapaasti. Myönsi ettei ole maaliasiantuntija. Ei noteerannut maalia mitenkään.

Tarkastaja totesi ilmanvaihdon puutteelliseksi, yläkerrassa oli tunkkaisempi ilma. Totesi, että puutteellinen ilmanvaihto on ilmanlaadun lisäksi myös rakenteellinen ongelma. Korjauskehoitus oli ikkunoiden ilmanvaihtoluukkujen lisääminen.

Todettiin yläpohjan kosteusvauriot, ja tarkastaja kehoitti parantamaan yläpohjan tuuletusta ja paikkaamaan katon reijät. kosteudesta ei löytynyt merkkejä yläkerran vinttikomeroiden seinistä (alkuperäinen rakenne: levy, joku kalvo, purua) tai muista sisätiloista. Kysyin pitääkö epäillä kondenssivesien valumista myös seiniin yläpohjan ja ilmanvaihdon ongelmien takia. Vastasi, että jos haluaa 100% varmuuden, täytyy avata rakenteita. Luottaisitteko siihen, ettei ongelmia ole

[Hansa]

Kaupanteko on nyt lähellä. Muutama asia pitäisi vielä selvittää, lähinnä lopullisen hinnan löytämiseksi. Palotarkastaja tulee torstaina ja kuntotarkastusraportti (Raksystems, S. Hakala) tuli myös. Raportti on yksityiskohtainen ja antaa tarkan kuvan rakennuksesta. Omassa päässä täällä vaan heiluu tuuliviirin tavoin, ei oo helppoo tämä talonosto. En saa laitettua nettiin luettavaksi koko arviota, laitan tähän yhteenvedon:

"Rakennus on perustettu, hieman itään viettävälle rakennuskaava- tontille (yhdistetty kahdesta tontista). Talo on toteutustavaltaan rakennusaikakaudelleen tyypillinen alkuperäisesti kahden asunnon talo ja edustaa sille ominaisia 1950- luvun alkupuolen rakenteita (nykyisin yksi asunto). Talon on perustettu betonirakenteisena ja talossa ei ole ns. tuulettuvaa alapohjaa. 1990- luvun alkupuolella taloon on tehty peseytymistilat kellarikerrokseen ja lämmitysjärjestelmää on uusittu 2000- luvun alkupuolella. Lisäksi asuinkerroksissa on pintaremontteja tehty vuosien varrella. Rakennusrungossa, vesikatossa ja pääpiirteittäin julkisivuissa ei havaittu normaalista ikääntymisestä poikkeavaa erityitä vaurioitumista. Rakennuksen korkeusasemasta asuinkerroksen lattian ja maanpinnan korkeusero on riittävä. Ullakkotilassa havaittiin lähinnä vesikaton ruodelaudoissa osittain kosteus- ja lahovaurioita, lisäksi lämmöneristeiden vesikaton suuntaisten yläpohjien osien tuuletuksessa on korjausta vaativia puutteita. Rakennuksessa esiintyvät vauriot ja puutteet ovat pääosin näille rakenteille tyypillisiä ikääntymisestä ja toteutustavasta johtuvia. Merkittävimmät suositeltavat toimenpiteet liittyvät yläpohjan riittävän tuuletuksen järjestämiseen ja kunnon tarkastamiseen. Yläkerran wc- tila kaipaa remontoimista jos se otetaan käyttöön. Öljysäiliön (tila) tarkastus tulee tehdä paloviranomaisen toimesta ja ryhtyä tarkastajan antamien ohjeiden / määräysten mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi talon ilmanvaihto kaipaa jatkotoimenpiteitä. Muista korjaus ja huoltotoimista on esitetty havainto- osassa erikseen. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida pois sulkea. "

Kylpyhuoneen lattian rakenne selvisi lopulta, isäntä on tehnyt itse alaosan ja oppilaitos pinnat. Isäntä hakkasi pois vanhan betonin hiekkaan asti ja laittoi -94 seuraavan rakenteen: hiekan päälle styroksia, teräsverkko, johon lämmitysputket, jonka päälle valu. Valun päälle oppilaitoksen tekijöiden piti isännän tiedon mukaan laittaa vesieriste ja laatat. Saunan puolella ei ole ongelmia, suihkutilan lattialla laatat ovat siis nyt alustastaan irti, mutta saumat ehjät, ei tummentumia. Seinän alalaidassa ja erityisesti suihkun alla on selvästi kosteutta. Lattiakaivon tiiviste saattaa vuotaa. Lattiapaketin korkeus on ehkä 15 - 20 cm. Jos valu on märkä, tartteeko poistaa korjauksen yhteydessä / kuulostaako rakenne toimivalta?

Ilmanvaihdon suhteen raportissa olikin paljon painavampi kommentti kuin suullinen korvausilmaventtiilien lisääminen.

"Talon ilmanvaihto on kokonaisuudessaan puutteellinen, eteenkin
kellarikerroksessa, missä ilma pääsee jo sijaintinsakin osalta vaihtumaan
huonommin. Kellarikerroksessa oli aistittavissa kosteuden / homeen hajua).
Rakennuksen ilmanvaihto suositellaan tarkastettavaksi /
korjattavaksi alan ammattimiehen toimesta. "

Lvi - suunnittelijalle olisi nyt tilausta, osaatteko suositella painovoimaisen ymmärtäjää Jyväskylän kulmilta? (Vaikka yksityisviestinä, jos tällainen mainostus on kielletty)

Vielä muita tietoja:
Vesikiertoinen lämmitys ja eka öljykattila on asennettu 1969,.Vesimäärä ei vähene lämmitysjärjestelmässä myyjän mukaan, ei vuoda. Lähes kaikki vesiputket kulkevat muoviputkien sisässä ja on vaihdettu 1. kerroksesta ja kellarista 92-94 remontin tai viimeistään nykyisen lämmityskattilan ja öljysäiliön uusimisen yhteydessä v. 2000-2002. Yläkerran vessaan menee alkuperäisputket. Vesi oli ruosteessa ja hana ei toimi kunnolla, ei ole käytetty viimeaikoina. Viemärit on uusittu kylpyhuoneremontin yhteydessä saunan ja kylpyhuoneen lattiasta pääviemäriin(muovia). muuten ovat alkuperäisiä, mutta ainakin kellarin ja alakerran välissä hyväkuntoisen näköisiä. Yläpohjaan tulee tuuletusputki luultavimmin yläkerran vessasta! ja heillä on ollut monesti toinen yläkerran hormiin menevä luukku kiinni. Minua ei enää ihmetytä yläpohjan kosteus, ilmanvaihtorempan yhteydessä kuntoon.

Ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä tarttee siis miettiä paremmiksi, ja yläpohjan tilannetta seurata. Yläkerran wc laitetaan toimimaan. Lähivuosina varaudun lisäksi maalaamaan vesikaton, uusimaan tarvittaessa maalit ulkoseinästä ja kellarin sisäseinästä ja muutenkin elämään kosteiden kellarinseinien kanssa. Joskus kattoremontin yhteydessä muurataan piipun yläosa, nyt piipulle vain hattu. Kaksi ensimmäistä asiaa + kylpyhuone aiheuttaa kustannuksia eniten, ja pitää huomioida lainan määrässä. Loput huollot aloittaa meidän perheessä uuden harrastuksen, kunhan vain saadaan nyt kauppa sovittua.

Mutta mitä mieltä kylpyhuoneen rakenteesta? Ilmanvaihtoasiantuntijaa kaivataan, ja muutkin kommentit ovat toivottuja!

[puukko]

No sä et sitten ostanutkaan tuota. Missä meni pieleen? Huomasin avatarin kuvan näköisen talon ilmestyneen etuoveen.

Löysitkö jotain niin pahaa, että et halunnutkaan ostaa?

[Hansa]

Joo, asunto meni kuitenkin välittäjälle, eli emme enää ole tekemässä kauppaa. Sorry, kun vähän kesti päivittäminen, ottaa kevyesti pattiin kaupankäynnin loppuvaiheet. En löytänyt mitään aiemmin mainitsematonta, mutta myyjä ei kuitenkaan juurikaan neuvotellut hinnasta, vaikka näin ymmärsimme ja meidän mielestä olisi ollut aihetta. Halusivat meiltä 170 t ja tarjosimme 160t neuvottelun pohjaksi. Tarjous taisi olla myyjälle niin alhainen ehdotus, että laittoi välittäjälle, eikä edes kommentoinut tarjoustamme. Ja nyt pyynti on 173t..

Ei olisi ollut meidän viimeinen hinta, mutta nyt välittäjän osuus vähentää mahdollisuuksia, myöhemmin saattaa tilanne olla toinen?

Mutta ostakaa toki talo, jos kiinnostaa! Etuovessa kohde nro 963663. Samalta kadulta ja alueelta tuli juuri muitakin rintsikoita myyntiin, meitä ne alkoi kiinnostaa nyt enemmän.

Kiitos vielä kaikille kohdetta kommentoineille, lähden ensi kerralla vähän kokeneempana kaupankäyntiin.

[puukko]

Luulen, että tarkkailemme tilannetta vielä hetken aikaa. Uutiset asuntojen hintojen kehityksestä pakottaa vähän painamaan jarrua tässä vaiheessa. Mutta täytyy käydä tsekkaamassa tuo talo, kun siellä on esittely.