fuktisolin asennus

[satumikkonen]

Olen aloittanu salaoja remontin talossani. Kaivuun yhteydessä paljastu, ettei talossa ole anturoita ollenkaan. Maa-aines on aika kovaa... Ei ole tulu viel vettä vastaan, vaik on kaivettu yli 3m syvyteen. Onko kellään kokemusta tälläisestä perustasta? Jos on niin miten olette toteuttaneet??

[Tomppa]

Matin sivuilla on kuvat myös anturattoman rakenteen eristämiseen fuktisolilla,sieltä vaan vilkuilemaan.Meilläkään ei anturoita ole mutta kiviä sitäkin enemmän anturan virkaa ajamassa.

http://www.malander.fi

[satumikkonen]

juu olen käyny vilasee niit sivuja.. Talo on varmaan laatta perusteinen, kun ei ole viel isoja kiviäkään tullu vastaan. Paljon tulee soraa suodatinkankaa alle ennen kangasta ja lopullisia maamassoja??

[Tomppa]

Paljon tulee soraa suodatinkankaa alle ennen kangasta ja lopullisia maamassoja??

Meillä on n. 25 cm kaivannon pohjasta mitattuna eli putket on reilusti peitossa.

[Matti Alander]

Perustustapoja kellarillisissa rintamamiestaloissa on useita: Anturaperustus, jota on käytetty kaikkein yleisemmin, yleensä savimailla, kivilatomo, joka on ladottu anturaksi ja tämän päälle kellarinseinä, hyvin kantavilla mailla ja kalliolle rakennettaessa on kellarin seinä toteutettu suoraan maasta, sekä muutamissa tapauksissa paksulle yhtenäiselle laatalle, jonka varaan on kellarin seinä sitten valettu.
Pääideana on saada kellarinseinä kuivumaan ulospäin, joten Fuktisol levytys tulisi saada mielellään koko seinärakenteen matkalle ja mielellään, noin 300 mm lattiapinnan alapuolelle.
Kaivaessa on syytä olla varovainen ja välttää kaivamasta maata perustusten alta, sekä olla irroitelematta mahdollisia kivilatomon jo asettuneita kiviä. Salaojaputken voi viedä luiskaamalla kaivannon pohjaa ulospäin 300-500 mm ulospäin seinärakenteesta.
Salaojaputken petiksi tulisi saada 50-100 mm salaojittavaa sepeliä esim. 5-11 mm ja salaojaputken yläpinta tulisi saada pysymään betoniperustuksen alapuolella, jotta mahdollinen pohjavesi ei noustessaan pääsisi kosketukseen perustuksen kanssa. Aina tämä ei ole mahdollista ja silloin suositellaan kaksinkertaista levykerrosta metrin korkeudelle rakenteen alaosaan, jolloin vesihöyryn osapaine-ero kasvaa ja kuivuminen ulospäin tehostuu.
On erittäin harvinaista, että salaojitettaessa jopa kellarirakenteita pohjavettä kertyisi kaivantoon, sanoisi suhteen olevan kokemuksen perusteella 1:10.
Pääosassa kellarillisiakin rakennuksia salaojitus on vain mielenrauhan aikaansaamiseksi, mutta hyvä näin kun ei koskaan tiedä miten olosuhteet muuttuvat.
Kapillaarinen kosteudennousu on ehkä yleisin kellarin kosteusongelmien aiheuttaja, maakallistusten virheiden lisäksi. Salaojittavat lämmöneristeet ovat ylivoimaisia näitä ongelmia vastaan ja seinän vierustat avettaessa salaojituskin tietysti samalla asennetaan.
Salaojittavan eristeen asentaminen kivilatomoon on vaikeahkoa, epätasaisuuden vuoksi. Mikäli halutaan viimeisen päälle lopputulos, voidaan latomon viereen asentaa laudoitus ja valaa antura kivilatomorakenteen ympärille. Tällöin saadaan Fuktisol levytys asennettua asiallisesti levyn rikkoutumatta ja paras lopputulos anturan kuivaajana.
Mikäli lattiapinta on riittävän korkealla, mielellään 300 mm kivilatomon yläpuolella voidaan latomo jättää eristämättä ja kellarin seinälle saadaan riittävä kuivumismahdollisuus, ennen kuin kosteus pääsee kiipeämään sisäpuolen lattian rajaa ylemmäs.
Alaosan sepelitäyttökorkeus on n. 50 mm anturalevytyksen päälle ja mikäli ei ole anturaa, niin täyttökorkeus on 300-500 mm. Tämän jälkeen suodatinkangas ja lopputäyttö ylijäämämassoilla. Salaojasoraa ei pidä käyttää Fuktisol eristeen kanssa, koska se on rakeisuudeltaan liian pientä ja tukkii Fuktisol levyn huokoisia laskien levyn salaojituskykyä. Levyn Eps-kuula on kooltaan n. 5 mm ja salaojittavan sepelin rakeisuus tulee olla tätä suurempi esim. 5-11 tai 8-16 mm. Tarvittava sepelimäärä rintamamiestalossa, jonka ympärysmitta on yleisesti n. 40 metrin luokkaa on yksi kasettikuorma, eli 27 m3.