Kakluuneista...
Kakluuneista...
Meillä on RMT:n yläkerrassa toimiva kaakeliuuni mutta sen kaakelita ovat ajan saatossa liikkuneet ja irronneet... joten? mtä tehdä ? puretaanko pois vai voidaanko korjata. +???
älä ihmeessä pura pois, tuossa on tiettyä luksustakin sen lisäksi että se kakluuni hoitaa yläkerran ilmanvaihtoa jo pienellä kynsitulella pidettynä...
paloturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää puutalossa, joten kunnollinen ammattilaisen tarkastus lienee paikallaan. jos kyse on pelkästään pintakaakelien irtoamisesta, korjausliimauksen voi tehdä vaikka kipsillä, mutta jos kyse on sisuksen halkeilusta isommasti, voi joutua purkamaan ja rakentamaan uusiksi.
tuolloin säästää aika pitkän pennin, jos purkaa itse: se on hidasta ja hankalaa, koska pitää olla varovainen ettei riko kaakeleita.
halkeilleille kaakeleille on kyllä erikoisliimaa, kysele vaikka linkin takaa:
http://www.kaakeliuuni.com/
purkamisen voi tehdä piikkaamalla varovasti käsityönä tai kastelemalla, eli kousallinen vettä uunin päälle, odotus ja irrotus. kumpaakin kokeiltu: piikkauksessa yleensä pari kaakelia halkeaa ja homma on sikapölyistä. kastelussa lähti koko uuni heilumaan ja piti tukea, ettei kaadu
ja sitten kaakelien pesu, runsaasti vettä ja tiskiharja. kaikki laasti talteen (savilaastin voi käyttää uudelleen), samoin ehjät tiilet ja kiinnikerautalangat, kaakelit numeroidaan purettaessa (kerros ja paikka), luukut vaikka teräsharjataan...
digikamera ja piirtävä apuhenkilö sitten koko ajan mukana purussa, niin uudelleen kokoaminen onnistuu vaikka itseltä. jos siihen jonkun palkkaat, niin etsi kaveri, joka suostuu tekemään sen savilaastilla, niin uusiokäyttö taas 60 vuoden päästä onnistuu. ja joskus sain vinkin, että jos muurari tulee kahden viikon päästä, sitä ei kannata ottaa: hyvillä on puolen vuoden jonot...
paloturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää puutalossa, joten kunnollinen ammattilaisen tarkastus lienee paikallaan. jos kyse on pelkästään pintakaakelien irtoamisesta, korjausliimauksen voi tehdä vaikka kipsillä, mutta jos kyse on sisuksen halkeilusta isommasti, voi joutua purkamaan ja rakentamaan uusiksi.
tuolloin säästää aika pitkän pennin, jos purkaa itse: se on hidasta ja hankalaa, koska pitää olla varovainen ettei riko kaakeleita.
halkeilleille kaakeleille on kyllä erikoisliimaa, kysele vaikka linkin takaa:
http://www.kaakeliuuni.com/
purkamisen voi tehdä piikkaamalla varovasti käsityönä tai kastelemalla, eli kousallinen vettä uunin päälle, odotus ja irrotus. kumpaakin kokeiltu: piikkauksessa yleensä pari kaakelia halkeaa ja homma on sikapölyistä. kastelussa lähti koko uuni heilumaan ja piti tukea, ettei kaadu
ja sitten kaakelien pesu, runsaasti vettä ja tiskiharja. kaikki laasti talteen (savilaastin voi käyttää uudelleen), samoin ehjät tiilet ja kiinnikerautalangat, kaakelit numeroidaan purettaessa (kerros ja paikka), luukut vaikka teräsharjataan...
digikamera ja piirtävä apuhenkilö sitten koko ajan mukana purussa, niin uudelleen kokoaminen onnistuu vaikka itseltä. jos siihen jonkun palkkaat, niin etsi kaveri, joka suostuu tekemään sen savilaastilla, niin uusiokäyttö taas 60 vuoden päästä onnistuu. ja joskus sain vinkin, että jos muurari tulee kahden viikon päästä, sitä ei kannata ottaa: hyvillä on puolen vuoden jonot...
Re: Kakluuneista...
On mahdollisesti lämmitetty joskus tosissaan ja tarpeeseen.jatkos kirjoitti:Meillä on RMT:n yläkerrassa toimiva kaakeliuuni mutta sen kaakelita ovat ajan saatossa liikkuneet ja irronneet... joten? mtä tehdä ? puretaanko pois vai voidaanko korjata. +???
Itse ei kannata yrittää korjata jollei tiedä mitä tekee...
Kaakeleita kannattaa irroittaa varoen mekaaninen väkivalta ei ole hyvästä, perusresepti on savilaastin murentaminen kostuttamalla.
Ota yhteyttä kaakeliuunin muuraajaan, ymmärtääkseni tuollaisen voi korjata ilman että kaikkea tarvii purkaa siis jos sisustat on vielä kunnossa. Jos ruotsi sujuu niin kysele vaikka Wilhem Althoffilta. Numero löyttyy pönttöuuniketjusta.
Moro,
Jos ne kaakelit vähän liikkuvat, mutta pysyvät silti kiinni ja uuni muuten toimii hyvin, niin älä hätäile.
Jos taas kaakelit ovat jo irti tai putoamisvaarassa, ei ole muuta reseptiä kuin purkaa uuni ja tehdä se uudelleen. Purkamisessa ainoa oikea konsti on aloittaa kastelemalla runsaasti ensin ja sitten purkaa yläkautta uunin sisustaa ensin (siis tiiliä) ja sitten katkoa kaakeleita yhdistävät rautalangat ja varovasti veden kanssa irrottaa kaakelit kallistamalla SISÄÄNPÄIN (muuten voi reunasta kaakelin lasitus lohjeta). Näin mennään kerros kerrokselta alaspäin ja samalla paketoidaan kaakelit yksitellen, etteivät pääse kolhiintumaan. Ennen koko hommaa on tietty merkattu kaakelit ja kuvattu uuni tarkasti.
Vanhan kakluunin pysytytystaitoisia muurareita löytyy kyllä, katso esim. Metsänkylän Navetan sivuilta.
Itse olen muurauttanut kaksi vanhaa kakluunia tölliimme. Ensimmäisen teki Alajoen Pekka pääkaupunkiseudulta. Hänestä ei ole kuin hyvää sanottavaa, homma hoitui ripeästi ja uuni toimii kuin unelma.
Toisen uunin muurasi muurari, josta oli juttua Meidän Talossa joskus vuonna 2000. Hänen piti olla vanhojen uunien erikoismies. Lopputuloksena oli uuni, joka savutti sisälle. Yritin tavoittaa äijää korjaamaan tekosiaan, mutta eipä enää tullut monista lupauksista huolimatta. Uuni oli sellainen, että jos poltti pientäkin tulta, tuntui sisällä savunhajua. Uuni jäi sitten koristeeksi.
Nyt sitten kuukausi sitten kyllästyin katselemaan tuota huoneenkoristetta ja rupesin purkamaan uunia ja katsomaan, että mistä se vuotaa. Ajattelin, että jos otan vähän kaakeleita irti ja löydän sisämuurauksesta reiän, voin sen paikata ja sitten kaakelit takaisin kiinni. Kävi ilmi, että uuni oli täysi pommi. Palokanavista oli useita sormenmentäviä reikiä kaakeleiden ja tiilimuurauksen väliseen ilmarakoon ja siis sitä kautta huonetilaan!!!
Eli siis tämä "ekspertti" ei ollut tiennyt edes perusasioita tulisijojen muuraamisesta.
No, purin sitten sen uunin alas viimeistä tiiltä myöden ja soitin Alajoen Pekalle, että josko hän ehtisi sen muuraamaan. Hän sanoi, että menisi keväälle, ennen kuin ehtii.
Päätin sitten että, p....le, mähän muuraan sen itse, ei siitä ainakaan huonompi tule.
Nyt on uuni siinä vaiheessa, että kahden viikon osa-aikamuurauksen tuloksena on kuusi varvia kaakeleita kiinni ja sisäkalut samassa korkeudessa, vielä olisi kaksi varvia kaakeleita jäljellä plus koristekranssi ylälaitaan. Työ on ollut hidasta ja välillä on joutunut yöllä "prosessoimaan" yksityiskohtia, mutta kokonaisuutena olen tosi tyytyväinen tähän asti. Tavoitteena on saada uuni jouluksi polttokuntoon, vähän kyllä jännittää, että toimiiko se kunnolla (eli vetääkö hyvin ja lämpiääkö tasaisesti), mutta odotukset ovat korkealla.
Uuni on mallia "nurkka" ja kaakelit on jonkun savenvalajan tekemiä joskus 1800-luvun lopulla. Olen ottanut kuvia sekä purkamisesta että muurauksesta, jos kiinnostaa...
Vielä voisin neuvoa muurarin valinnassa, että AINA pitää kysyä referenssejä, ja selvittää sitä kautta, että syntyykö tosiaan toimiva kakluuni. Johan nuo kaakelit ovat sen verran arvokkaita, etta kannattaa satsata myös muurariin, ellei itse rupea tekemään (onnistuu sekin, vaikka ei olisi ennen muurannutkaan).
Pekka
PS. Tuon jälkimmäisen muurarin nimen saa multa vaikka sähköpostilla, ettei vaan haksahda samaan...
Jos ne kaakelit vähän liikkuvat, mutta pysyvät silti kiinni ja uuni muuten toimii hyvin, niin älä hätäile.
Jos taas kaakelit ovat jo irti tai putoamisvaarassa, ei ole muuta reseptiä kuin purkaa uuni ja tehdä se uudelleen. Purkamisessa ainoa oikea konsti on aloittaa kastelemalla runsaasti ensin ja sitten purkaa yläkautta uunin sisustaa ensin (siis tiiliä) ja sitten katkoa kaakeleita yhdistävät rautalangat ja varovasti veden kanssa irrottaa kaakelit kallistamalla SISÄÄNPÄIN (muuten voi reunasta kaakelin lasitus lohjeta). Näin mennään kerros kerrokselta alaspäin ja samalla paketoidaan kaakelit yksitellen, etteivät pääse kolhiintumaan. Ennen koko hommaa on tietty merkattu kaakelit ja kuvattu uuni tarkasti.
Vanhan kakluunin pysytytystaitoisia muurareita löytyy kyllä, katso esim. Metsänkylän Navetan sivuilta.
Itse olen muurauttanut kaksi vanhaa kakluunia tölliimme. Ensimmäisen teki Alajoen Pekka pääkaupunkiseudulta. Hänestä ei ole kuin hyvää sanottavaa, homma hoitui ripeästi ja uuni toimii kuin unelma.
Toisen uunin muurasi muurari, josta oli juttua Meidän Talossa joskus vuonna 2000. Hänen piti olla vanhojen uunien erikoismies. Lopputuloksena oli uuni, joka savutti sisälle. Yritin tavoittaa äijää korjaamaan tekosiaan, mutta eipä enää tullut monista lupauksista huolimatta. Uuni oli sellainen, että jos poltti pientäkin tulta, tuntui sisällä savunhajua. Uuni jäi sitten koristeeksi.
Nyt sitten kuukausi sitten kyllästyin katselemaan tuota huoneenkoristetta ja rupesin purkamaan uunia ja katsomaan, että mistä se vuotaa. Ajattelin, että jos otan vähän kaakeleita irti ja löydän sisämuurauksesta reiän, voin sen paikata ja sitten kaakelit takaisin kiinni. Kävi ilmi, että uuni oli täysi pommi. Palokanavista oli useita sormenmentäviä reikiä kaakeleiden ja tiilimuurauksen väliseen ilmarakoon ja siis sitä kautta huonetilaan!!!
Eli siis tämä "ekspertti" ei ollut tiennyt edes perusasioita tulisijojen muuraamisesta.
No, purin sitten sen uunin alas viimeistä tiiltä myöden ja soitin Alajoen Pekalle, että josko hän ehtisi sen muuraamaan. Hän sanoi, että menisi keväälle, ennen kuin ehtii.
Päätin sitten että, p....le, mähän muuraan sen itse, ei siitä ainakaan huonompi tule.
Nyt on uuni siinä vaiheessa, että kahden viikon osa-aikamuurauksen tuloksena on kuusi varvia kaakeleita kiinni ja sisäkalut samassa korkeudessa, vielä olisi kaksi varvia kaakeleita jäljellä plus koristekranssi ylälaitaan. Työ on ollut hidasta ja välillä on joutunut yöllä "prosessoimaan" yksityiskohtia, mutta kokonaisuutena olen tosi tyytyväinen tähän asti. Tavoitteena on saada uuni jouluksi polttokuntoon, vähän kyllä jännittää, että toimiiko se kunnolla (eli vetääkö hyvin ja lämpiääkö tasaisesti), mutta odotukset ovat korkealla.
Uuni on mallia "nurkka" ja kaakelit on jonkun savenvalajan tekemiä joskus 1800-luvun lopulla. Olen ottanut kuvia sekä purkamisesta että muurauksesta, jos kiinnostaa...
Vielä voisin neuvoa muurarin valinnassa, että AINA pitää kysyä referenssejä, ja selvittää sitä kautta, että syntyykö tosiaan toimiva kakluuni. Johan nuo kaakelit ovat sen verran arvokkaita, etta kannattaa satsata myös muurariin, ellei itse rupea tekemään (onnistuu sekin, vaikka ei olisi ennen muurannutkaan).
Pekka
PS. Tuon jälkimmäisen muurarin nimen saa multa vaikka sähköpostilla, ettei vaan haksahda samaan...
Viimeksi muokannut Snipa, Ke Joulu 07, 2005 12:21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Et sitä kyllä ainakaan täksi jouluksi saa polttokuntoon. Uuunin pitää antaa kuivua 2-3kk ennen varovaista aloitusta, aikaisempi tuli saattaa halkaista uunin kaakelien saumoista, ehkä myös palokanavat. Savilaastihan on täynnä vettä ja kuivuu hitaasti.Snipa kirjoitti:Tavoitteena on saada uuni jouluksi polttokuntoon, vähän kyllä jännittää, että toimiiko se kunnolla (eli vetääkö hyvin ja lämpiääkö tasaisesti), mutta odotukset ovat korkealla.
Meille valmistui pyöreä kakeliuuni marraskuun puolivälissä. Muurarin kanssa juteltiin käyttöönotosta, ja päädyttiin tammi-helmikuun vaihteeseen.
Onnea projektiin.
Moro taas,
Tuosta uunin käyttöönotosta. Uudessa uunissa on tosiaan vettä kymmeniä litroja, joka sieltä sitten vähitellen poistuu. Kuivumista edesauttaa, kun pitää hormin ja suuluukut auki, jotta ilma virtaa ja kuljettaa kosteutta ulos. Alajoen Pekka mulle neuvoi, että heti kun uuni valmistuu, siellä voi/pitää polttaa useita kertoja päivässä pienenpientä kynsivalkeaa. Tämä vie mennessään härmän, jota laasti ja tiilet muodostavat tiilien pinnalle. Näin kanavat pysyvät puhtaina savun mennä. Poltetaan siis esim. kolme tai neljä sormen kokoista tikkua kerrallaan niin ettei uuni yhtään lämpiä mutta savu kulkee kanavien läpi. Ja koko ajan pellit ja luukut täysin auki. Mene ja tiedä, onko tuossa mitään perää, mutta näin tein sille ekalle uunille ja meinaan tehdä myös tälle eli jouluna poltellaan näitä varovaisia kynsitulia :D
Pekka
Tuosta uunin käyttöönotosta. Uudessa uunissa on tosiaan vettä kymmeniä litroja, joka sieltä sitten vähitellen poistuu. Kuivumista edesauttaa, kun pitää hormin ja suuluukut auki, jotta ilma virtaa ja kuljettaa kosteutta ulos. Alajoen Pekka mulle neuvoi, että heti kun uuni valmistuu, siellä voi/pitää polttaa useita kertoja päivässä pienenpientä kynsivalkeaa. Tämä vie mennessään härmän, jota laasti ja tiilet muodostavat tiilien pinnalle. Näin kanavat pysyvät puhtaina savun mennä. Poltetaan siis esim. kolme tai neljä sormen kokoista tikkua kerrallaan niin ettei uuni yhtään lämpiä mutta savu kulkee kanavien läpi. Ja koko ajan pellit ja luukut täysin auki. Mene ja tiedä, onko tuossa mitään perää, mutta näin tein sille ekalle uunille ja meinaan tehdä myös tälle eli jouluna poltellaan näitä varovaisia kynsitulia :D
Pekka
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Jep, kyllähän pikkutulet sitä ilman kiertoa lisää. Toinen mahdollisuus on pistää pesään kynttilä palamaan, se ajaa saman asian. Ilma kiertää paremmin, ja pelkällä kynttilänvalolla se uuni ei juuri lämpiä. Mitään isompaa siellä ei kyllä muutamaan kuukauteen kannata polttaa.
Tykkään itse kynttiläkonstista enemmän, niiden tikkujen poltto sotkee ja niin lyhytaikainen lämmitys ei juuri ilmaa siellä kierrätä. Pari tuikkua uuniin niin ilman kierto toimii monta tuntia.
Korjasin viime kesänä yhden takan joka oli aikanaan pilattu liian nopealla lämmittämisellä. Oli joku krouvimpi sukulaismies pannut kunnon roihut "että uuni kuivaa". Se oli kyllä säälittävästi halki sieltä täältä, tulipesän katonkin jouduin muuraamaan kokonansa uudestaan sisäkautta. Pirullinen savotta, eikä se montaa vuotta enää kestä korjattunakaan.
Meidän muurarit kertoi tehneensä yhden leivinuunin, jota oli tyhmyyksissään ruvettu lämmittämään suunnilleen seuraavana päivänä kun muurarit oli lähteneet. Sinne oli mätetty metrisiä halkoja oikeen kunnolla. Ensin oli uunista ruvennut kuulumaan hirveää ulvontaa ja ulinaa kun vesi kiehui tiilistä pois ja omistaja oli jo miettinyt että minkä riivatun kummitusuunin ne oli muuranneet. Hetken päästä oli alkanut kauhea pauke ja romina kun tiilet oli alkaneet halkeilemaan. Lopputulema oli että uuniin mätettiin ämpärillä vettä että tulet saatiin sammumaan. Osa tulipesän katosta oli halkeillut ihan hajalle ja koko uuni piti käytännössä muurata uudestaan...
Niijjotta kannattaa odotella kiltisti :)
Pekka
Tykkään itse kynttiläkonstista enemmän, niiden tikkujen poltto sotkee ja niin lyhytaikainen lämmitys ei juuri ilmaa siellä kierrätä. Pari tuikkua uuniin niin ilman kierto toimii monta tuntia.
Korjasin viime kesänä yhden takan joka oli aikanaan pilattu liian nopealla lämmittämisellä. Oli joku krouvimpi sukulaismies pannut kunnon roihut "että uuni kuivaa". Se oli kyllä säälittävästi halki sieltä täältä, tulipesän katonkin jouduin muuraamaan kokonansa uudestaan sisäkautta. Pirullinen savotta, eikä se montaa vuotta enää kestä korjattunakaan.
Meidän muurarit kertoi tehneensä yhden leivinuunin, jota oli tyhmyyksissään ruvettu lämmittämään suunnilleen seuraavana päivänä kun muurarit oli lähteneet. Sinne oli mätetty metrisiä halkoja oikeen kunnolla. Ensin oli uunista ruvennut kuulumaan hirveää ulvontaa ja ulinaa kun vesi kiehui tiilistä pois ja omistaja oli jo miettinyt että minkä riivatun kummitusuunin ne oli muuranneet. Hetken päästä oli alkanut kauhea pauke ja romina kun tiilet oli alkaneet halkeilemaan. Lopputulema oli että uuniin mätettiin ämpärillä vettä että tulet saatiin sammumaan. Osa tulipesän katosta oli halkeillut ihan hajalle ja koko uuni piti käytännössä muurata uudestaan...
Niijjotta kannattaa odotella kiltisti :)
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Valmista tuli...
Valmista tuli nippa nappa ennen joulua. Nyt voi jo kynttilää poltella, ja oli mulla jo se pakollinen kynsitulikin
Lämmintä Joulua kaikille palstalaisille!
Pekka
Lämmintä Joulua kaikille palstalaisille!
Pekka
Re: Valmista tuli...
Onneksi olkoon!Snipa kirjoitti:Valmista tuli nippa nappa ennen joulua. Nyt voi jo kynttilää poltella, ja oli mulla jo se pakollinen kynsitulikin
Lämmintä Joulua kaikille palstalaisille!
Pekka
Itse odotan vielä, lämminilmapuhallin saa vielä kierättää hieman ilmaa uunin sisällä. Tuohon tammikuun puoliväliin tässä tähdätään sitten tuikkaan tulen omaan kakluuniini. Alku varovasti ja sitten tosi lämmitykseen. Tässä meitin uuni (remppa on hieman kesken...........):
Samoin Jouluja!!
Moro!
Hieno uuni sulla Maraarni. Onko tietoa, mistä kaakelit ovat peräisin? Onko luukut olleet uunissa alun perin, näyttäisi kehyksien perusteella olevan messinkiset. Messinkiluukut sopivat mielestäni tosi hienosti noihin vanhoihin kakluuneihin, jopa uustuotantoluukut, ainakin Puosin luukkuvalikoimissa on muutamia ihan käypiä malleja (etenkin se, missä on "säppi")
Itsellä on vanhat valurautaiset, mutta tähtiventtiili on vanha messinkinen, ja kun sitä vähän kiillottelin ja rassailin, tuli siitäkin tosi kivan näköinen.
Tuo vanha tuuletussysteemihän sinällään on aika nerokas, kun tähtiventtiilistä johtaa ilmarööri kahden pellin väliin. Hiilloksen sammuttua pannaan alempi pelti kiinni ja avataan tähtiventtiili, jolloin lämmin hormi vetää tehokkaasti ilmaa huoneesta, mutta ei uunista. Tämä tietty edellyttää, että uunissa on yläliittymä. Yläliittymä on kyllä siinä mielessä hankala, että uuni vähän elää lämmetessään. Panin siksi yläliittymän sisään peltiputken, jonka tiivistin villalla. Eli tavallaan on tuplahormi uunista piippuun.
Perhana, kun ei malttaisi odotella uunin kuivumista......., jotta näkisi miten se lämpiää.
Pekka
PS. Olisko sulla Maraarni pistää kuvaa vielä itse luukuista?
Hieno uuni sulla Maraarni. Onko tietoa, mistä kaakelit ovat peräisin? Onko luukut olleet uunissa alun perin, näyttäisi kehyksien perusteella olevan messinkiset. Messinkiluukut sopivat mielestäni tosi hienosti noihin vanhoihin kakluuneihin, jopa uustuotantoluukut, ainakin Puosin luukkuvalikoimissa on muutamia ihan käypiä malleja (etenkin se, missä on "säppi")
Itsellä on vanhat valurautaiset, mutta tähtiventtiili on vanha messinkinen, ja kun sitä vähän kiillottelin ja rassailin, tuli siitäkin tosi kivan näköinen.
Tuo vanha tuuletussysteemihän sinällään on aika nerokas, kun tähtiventtiilistä johtaa ilmarööri kahden pellin väliin. Hiilloksen sammuttua pannaan alempi pelti kiinni ja avataan tähtiventtiili, jolloin lämmin hormi vetää tehokkaasti ilmaa huoneesta, mutta ei uunista. Tämä tietty edellyttää, että uunissa on yläliittymä. Yläliittymä on kyllä siinä mielessä hankala, että uuni vähän elää lämmetessään. Panin siksi yläliittymän sisään peltiputken, jonka tiivistin villalla. Eli tavallaan on tuplahormi uunista piippuun.
Perhana, kun ei malttaisi odotella uunin kuivumista......., jotta näkisi miten se lämpiää.
Pekka
PS. Olisko sulla Maraarni pistää kuvaa vielä itse luukuista?
Morjes,Snipa kirjoitti:Moro!
Hieno uuni sulla Maraarni. Onko tietoa, mistä kaakelit ovat peräisin? Onko luukut olleet uunissa alun perin, näyttäisi kehyksien perusteella olevan messinkiset.
....
Yläliittymä on kyllä siinä mielessä hankala, että uuni vähän elää lämmetessään. Panin siksi yläliittymän sisään peltiputken, jonka tiivistin villalla. Eli tavallaan on tuplahormi uunista piippuun.
Perhana, kun ei malttaisi odotella uunin kuivumista......., jotta näkisi miten se lämpiää.
Kaikki kaakeliuunit ovat hienoja, sääli että niitä on surutta hajoitettu Modernisoinnin aikakaudella (60-70 -luku).
Uuni on Turun Kaakelin, vm noi 1900-luvun alku. Malli on ollut 1800 luvun lopulla jo mallistossa. Uunin ostin Metsäkylän sivuilla olevan Annelin kautta. Pyöreään oltiin ihastuttu, mutta niitä ei oikein ole tahtonut tulla eteen.... ja sitten se löytyi. Purettuna näytti ehkä hieman liian koristeelliselta, mutta nyt se sopii jo silmään - kokonaisuus on eri kuin kaakelipalat :)
Luukut on messinkiä ja alkuperäiset, tässä on kuva niistä:
Sisimmäiset peltiset luukut aion vielä vaihtaa, lasisiksi. Muurari lupasi hankkia nuo - hinta vaan hieman hirvittää, mutta saapa sitten katsella kaunista tulta niiden läpi. No kerran tuo kirpaisee.
Yläliittymä meilläkin on tuossa uunissa ja malttamattomana katselen halkokasaa. Olen tässä pikkuhiljaa hivuttanut lämminilmapuhaltimen termostaattia suuremmalle ja tulitikut ovat jo viivalla.... malttia kuitenkin
Ei meillä ole tähtiventtiiliä, mutta periaate sama.Snipa kirjoitti: Itsellä on vanhat valurautaiset, mutta tähtiventtiili on vanha messinkinen, ja kun sitä vähän kiillottelin ja rassailin, tuli siitäkin tosi kivan näköinen.
Pieni vinkki messingin kiilotukseen. (teksti on lainattu hylsyjen kiilotuksesta, valitettavasti lähde ei nyt tullut mukaan - kun teksti kopio oli vain HD:llä)
Rajamäen väkiviina-etikka (10 % vahvuinen etikkahappoliuos), terästettynä aivan tavallisella ruokasuolalla (natriumkloriidilla), jota liuotetaan etikkaan kaksi kukkuraista ruokalusikallista (n. 20 grammaa) litraa kohti.
Tuon jälkeen lika ja noki poistuu varsin hyvin, mutta ainakin minulla messinki muttui punertavaksi, mutta ei hätää kiilotustahnaa oli paljon helpompi käyttää tämän jälkeen ja luukukut olivat tosi hienot.
Nyt on meillä puhallin heitetty mäkeen. Myös muurari kävi katsomassa tänään uunia ja totesi, että hyvin on kuivanut. Nyt on siis2kk kulunut muurauksesta.
Poltimme ekan satsin puuta ja tästä sitten siirrytään pikku hiljaa suurempaan satsiin. Hyvä kun pakkanenkin näyttää painavan päälle, vaikka täysillä ei vielä paranne lämmittää.
Otinpa tuon kunniaksi konulasin ja siggen esiin
Snipa, oletkos kynsivalkeaa pitänyt yllä?
Poltimme ekan satsin puuta ja tästä sitten siirrytään pikku hiljaa suurempaan satsiin. Hyvä kun pakkanenkin näyttää painavan päälle, vaikka täysillä ei vielä paranne lämmittää.
Otinpa tuon kunniaksi konulasin ja siggen esiin
Snipa, oletkos kynsivalkeaa pitänyt yllä?
Uuneista ja ikkunoista
Moro!
Joo, kynsivalkeita ja kynttilöitä on polteltu. Nyt rupeaa nuo lämpötilat olemaan sellaisia, että olisi kiusausta poltella jo isompaakin, mutta en taida uskaltaa. Konulasia käytin jo silloin kun sain viimeisen kaakelin paikalleen (kyllä sekin lämmittää )
Näillä pakkasilla sitä alkaa taas miettiä, että pitäiskohän noille vanhoille ikkunoille tehdä jotain, kun tuppaavat vähän hohkaamaan kylmää. Toisaalta tällaisia lämpötiloja on vaan muutama viikko vuodessa eli villapaita ja -sukat taitavat olla kustannustehokkaampi vaihtoehto. Olen kyllä ihan vakavissani miettinyt, että onnistuisiko vaihtaa sisäpokan lasin tilalle lämpölasielementti, jossa olisi vaikka joku selektiivilasi. Onko kellään kokemuksia?
Pekka
Joo, kynsivalkeita ja kynttilöitä on polteltu. Nyt rupeaa nuo lämpötilat olemaan sellaisia, että olisi kiusausta poltella jo isompaakin, mutta en taida uskaltaa. Konulasia käytin jo silloin kun sain viimeisen kaakelin paikalleen (kyllä sekin lämmittää
)Näillä pakkasilla sitä alkaa taas miettiä, että pitäiskohän noille vanhoille ikkunoille tehdä jotain, kun tuppaavat vähän hohkaamaan kylmää. Toisaalta tällaisia lämpötiloja on vaan muutama viikko vuodessa eli villapaita ja -sukat taitavat olla kustannustehokkaampi vaihtoehto. Olen kyllä ihan vakavissani miettinyt, että onnistuisiko vaihtaa sisäpokan lasin tilalle lämpölasielementti, jossa olisi vaikka joku selektiivilasi. Onko kellään kokemuksia?
Pekka