Puunpoltto tappaa.

[Putkimiess]

On mielestäni hyvä asia että kattiloille ja tulisijoille asetettaan jotain vaatimuksia. Esim alapaloinen puukattila tarpeeksi suurella varaajalla aiheuttaa luokkaa neljännesosan niistä päästöistä mitä yläpaloinen kitupoltto (ei varaajaa). Ja tämä päästövähennys ihan nykytekniikalla!

Miten kattilan tyyppihyväksyntä esimerkissäsi edesauttaa päästöjen vähentämisessä? Kyse on asennuksen suunnittelusta, ei missään kattilassa ole itsessään tarpeeksi suurta varaajaa esimerkkisi tueksi. Paljonko uskot päästöjen vähenevän jos verrataan karusti uutta alapaloista ja vanhaa yläpaloista joissa molempien perään on kytketty parin kuution varaaja?

Tuohon jälkimmäiseen kysymykseen arvoini on 10-20% eli aika paljon. Olet oikeassa eli kokonaisuus ratkaisee ja yksi pääkomponenteista on kattila. Ns sallittu järjestelmä käsittäisi ilman muuta myös varaajan. Vähän kuin auto jossa laturi mutta ei akkua...

Nunnauuneissa yms tehdastekoisissa tämä ei ole ongelma.

Miten tehdastekoisessa takassa on vaikeampi polttaa väärää polttoainetta väärin? Ihan yhtälailla naapurinsedän hienosta kiertoilmaKeddystä voi kääntää ilmanotot kiinni ja poltella romanttista pikkuvalkeaa lasit nokisina tiikerintaljalla takan edessä kölliessä kuin kylän muurarin tekemän takankin edessä. Molemmista piipuista tulee mustaa kankea. Ei polttolaitteen tyyppihyväksyntä poista yhtään mänttiä käyttäjää.

Noh... jos laitetaan ensin laitteet sellaisiki että niitä voi käyttää kunnolla. Sitten jää tietysti käyttäjävirheet joista ei taida päästä eroon oikein millään. Joillakin on kaali niin paksu ettei tieto uppoa vaikka tekisi mitä. Käyttäytymistä on taas vaikeampi ohjata jos laite ei salli sitä. Yhtä mieltä?

Polttolaitteille on järjenvastaista kehitellä mitään standardia tai mittausmenetelmää tyyppihyväksynnän tueksi koska, kuten moneen kertaan on todettu, suurimmat päästöt syntyvät väärästä käytöstä joko käyttötavan ja/tai polttoaineen suhteen. Jos kokonaishyötysuhde otetaan keskusteluun mukaan niin on myös aivan eri asia jos vaikkapa täysin samanlainen kiuas asennetaan parin metrin köykäisen peltipiipun tai kymmenen metrin ja kymmenen tonnin tiilipiipun eteen.

Heh, yksi ratkaisu olisi kieltää lasiluukut takoista, näin jäisi höpöhöpöpoltto vähemmälle.

[jtbo]

Näitä kaikenmaailman päästöjuttuja tulee seurattua varsin kriittisin lasein, joten tässäkin olen ihmetellyt, että onko priorisoitu taas oikein asiaa, tein sitten oheisen graafin josta nähdään kuinka hirveän kauhean kamala asia tämä pienhiukkanen talon piipusta oikein onkaan:



Kuten näemme, tässähän puututaan aivan ehdottomasti tärkeimpään asiaan, pientalojen puunpoltto sekä liikenne ovat ne tärkeimmät kohteet, alkoholikuolemat ovat täysin hyväksyttävällä taholla eikä niiden ehkäisyyn tarvita lisää toimia. Eikun hetkinen, tämä kaaviohan näyttää olevan hieman toisella tapaa

Alkoholikuolemien määrä on sitten tuossa vähän vielä arvio, muistelen lukeneeni, että alkoholi tappaa 9 kertaa enemmän kuin liikenne ja liikenteessä kuolee noin 400 vuodessa, en ole kerennyt vielä tarkemmin varmistamaan tuota, mutta tuskin on kaukana.

Vaan onhan se nähty jo tässä vesiasiassa, ettei tiettyjä tahoja faktat kiinnosta, joitain muita vaikuttimia kaiketi?

Aion jatkossakin polttaa puuta ja kaikkea muutakin poltettavaksi kelpaavaa, savupiipusta ei tule tienoon peittävää sankkaa usvaa, jolloin pienhiukkasiakaan ei voi kovin paljoa tulla, ne kun tuppaavat muodostamaan näkyvää savua merkittävissä määrin esiintyessään ;)

[vesahy]

- Puiden sytytys päältä vähentää myös päästöjä merkittävästi (ja lisää energian saantia pilkepinosta). Vaikutus on paljon suurempi kuin äkkipäätä voisi kuvitella.

Kokeilin, taas kerran, tuota ohjetta. Kuivat puut pönttöuunin pesään ja sytytyspala ylimmäisten klapien rakoon. Tuloksena pieni kytevä hiillos, jota vaimo katseli aikansa ja käski sitten sytytyttää kasan alta. Sieltä koko pino roihahti kerralla iloiseen liekkiin. Vähemmän savua, vähemmän päästöjä, uskoisin.

[Mikko Suokas]

Kokeilin, taas kerran, tuota ohjetta. Kuivat puut pönttöuunin pesään ja sytytyspala ylimmäisten klapien rakoon. Tuloksena pieni kytevä hiillos, jota vaimo katseli aikansa ja käski sitten sytytyttää kasan alta. Sieltä koko pino roihahti kerralla iloiseen liekkiin. Vähemmän savua, vähemmän päästöjä, uskoisin.

Ei taida pelkkä sytytyspala riittää, jos pitää päältä sytyttää. Siihen puukasan päälle pitää koota pienistä, sanoisinko sormenpaksuisista puista pieni nuotio, joka kehittää riittävästi lämpöä alla olevien puiden kaasuttamiseksi, ja silloin se syttyy. En ole itsekään järin innostunut päältä sytyttämisestä, koska se näyttää mielestäni kovin taitamattomalta touhulta, enkä ainakaan uskaltaisi kokeilla, jos olisi vain yksi tulitikku käytettävissä ja paleltumiskuolema uhkaamassa. Pienillä puilla se on kuitenkin aloitettava ja lisättävä paksumpaa sitä mukaa, kun liekit suurenevat. Voihan sen sitten tehdä vaikka niinkin, että rakentelee ensin ne kynsitulet siihen puukasan päälle ja kun hyvin palaa, niin luukut kiinni.

Mikko

[koulukoti]

Nyt on parin vuoden ajan säännöllisesti kirjoiteltu lehdissä "puunpoltto tappaa" aiheesta...totista ja rumaa energiapolitiikkaa jolla halutaan jarruttaa suomalaisten tosissaan siirtyvän uusiutuviin energialähteisiin (kas, kun nyt jo sähkönkulutus on laskussa...)!? Tuo 30 kuolemantapausta vuodessa...samanlaisen uutisen joskus luettuani katselin myös muita kuolontilastoja tai miten kuolo korjaa noin 30 henkeä vuodessa. Mieleen jäi ainakin 30 naista kuolee puolison tai expuolison surmaamina, samanverran kuolee koululaisia liikenteessä vuosittain jne...

Silti olisi hienoa jos voisi puulämmittäjä vähentää pienhiukkaspäästöjä -ei niinkään naapurin terveyden takia. Tiedossammehan on että osa puunpolton pienhiukkasista laskeutuu pohjoisille jäätiköille ja näin edistää jäiden sulamista, vähentää jään heijastevaikutusta ja edistää ilmaston lämpenemistä.

lainaus:
Nokihiukkasilla on ilmastoa lämmittävä vaikutus erityisesti silloin, kun ne päätyvät niin korkealle ilmakehään, että osa niistä sataa alas mannerjäätiköiden, vuoristojäätiköiden tai pohjoisnapaa ympäröivien kelluvien jäiden yllä. Kalifornian yliopiston viime kesänä julkaiseman tutkimuksen mukaan pohjoisille napajäille kulkeutuvat nokihiukkaset saattavat vaikuttaa Jäämeren kelluvien jäämassojen sulamiseen vielä enemmän kuin ilmakehään kertyneet kasvihuonekaasut.
Etelä-Aasiassa nokipäästöt ovat keskeisin Himalajan jäätiköitä sulattava tekijä. Ilmakehään kertynyt ylimääräinen hiilidioksidi lämmittää tällä hetkellä Maapallon jokaista neliömetriä 1,56 watin teholla, mutta esimerkiksi Tiibetin ylängöllä noki tuottaa keskimäärin 20 watin suuruisen lämmitystehon neliömetriä kohti...

http://www.fiskarsinpellettikamiina.fi/ ... stoisomaki
ks linkistä: Noki ja ilmaston lämpeneminen


koulukoti

[jtbo]

Kun edellisen kerran tapahtui tälläinen superpurkaus (hiukka isompi tulivuorenpurkaus, usein osa vuorta katoaa siinä prosessissa), niin maapallon keskilämpötila laski muistaakseni 3 astetta, se johtui niistä pienhiukkasista jota vuori kylvi useamman päivän ajan ympäristöön ja ilmakehään, kesti todella kauan, että tuo lämpötila nousi takaisin.

En muista kuollaksenikaan missä tiededokkarissa noista tulivuorista oli juttua, mitenkään se ei liittynyt ilmastonlämpenemiseen, sillä eihän se kävisi laatuun, jos tulisi ilmi jokin luonnon menetelmä, joka lämpötilan saa laskemaan.

Samoin isompia kiviä kun törmäilee planeettaamme, niillä on ollut ilmastoa muokkaava vaikutus, osa on hävittänyt kaiken elollisen palloltamme, osa on vain tehnyt jääkausia, joista toipuminen on kestänyt miljoonia ja taas miljoonia vuosia.

Koska viimeaikoina (en tarkoita paria edellisviikkoa ;) ) ei ole kovin isoja purkauksia ollut, eikä kovin isoja kiviäkään tietääkseni tippunut niskaan, niin toki näiden ilmiöiden puuttuminen auttaa lämpötilan siirtymistä 'normaalia' kohti.
Onneksemme ollaan lähestymässä aktiivisempaa aikaa noiden kivien suhteen ja sopivaan paikkaan sopivan kokoinen kivi, kun tipahtaa, niin starttailee nuo tulivuoretkin, ihmisen ja muiden elollisten kannalta toki tällä voi olla valitettavia seuraamuksia, noin paikallisella tasolla nyt ainakin.

Kun sitten ajatellaan jäätikkö, jotka sulavat, niin eikös se ole kuitenkin niin, että sulaessa pinnalta häviää sitä tavaraa auringon vaikutuksesta? Ja eikös nyt ole niin, että syvemmällä jäässä on vanhempien aikojen moskia? Pitäisikö nyt siis värjätä jollain kemikaalilla tuo noki valkoiseksi, että voitaisiin peittää uudella moskalla nuo vanhat moskat ettei esim. teollistumisen alkuaikojen euroopan tupruttamat moskat sulata jäätikköä?
Englannissakin höyrykoneen keksimisen jälkeen maa oli mustaa ja sitä hiilipölyä sekä nokea joka paikka täynnä, kumma jos tuo ei sulata nopsemmin kuin se laskeuma joka nyt tuprutellaan, sillä suomalaisen kotitalouden tuottamat nokihiukkaset jotka päätyvät jäätikölle ovat mielestäni varsin vaikeasti löydettävissä ja jos ne jäisivät pois, niin ei sillä kokonaisuuden kannalta taitaisi olla mitään merkitystä, ei ainakaan siinä määrin, että pitäisi elämää tehdä kalliimmaksi ja hankalemmaksi.
Jos taas sujuvasti voidaan niiden syntymistä estää ilman isoja suunnan tai rahan omistajasuhteiden muutoksia, niin ei siinä mitään ongelmaa, mutta kun tiedämme kuinka näissä asioissa tuppaa käymään...

Jos pihalla ei savun haju käy nokkaan eikä piipusta näy tupruavan mitään vaikka tasan tarkasti takassa on täysi hönkä päällä, niin kuinkahan paljon sitä saastetta sieltä oikein tulee pihalle? Pitäisikö investoida 10 000 euroa vai 100 000 euroa puhdistusjärjestelmään? :D

[HillyMan]

Jos pihalla ei savun haju käy nokkaan eikä piipusta näy tupruavan mitään vaikka tasan tarkasti takassa on täysi hönkä päällä, niin kuinkahan paljon sitä saastetta sieltä oikein tulee pihalle? Pitäisikö investoida 10 000 euroa vai 100 000 euroa puhdistusjärjestelmään? :D

Kannattaa ottaa varman päälle ja investoida siihen 100 000 euron kapineeseen niin ei pääse viherpiiperot hyppimään silmille
Eihän tästä nyt niin hirveän kauan ole kun noita isoja tulivuorenpurkauksia oli, 1980 St. Helen joka on tuprutellut jälkeenkin, nyt joku mainitakseni.
On niitä varmaan ollut muitakin, maapallon historiaa ajatellen tuo on tapahtunut ihan vasta. Ihmisen historiasta se on kohta jo unohtunut

[koulukoti]

jep,
kaikki on niin suhteellista:

Indonesiassa metsä palaa käytännössä jatkuvasti:

lainaus: http://blogit.hs.fi/politiikanvieraat/i ... iset-tulet
Indonesiassa on yhden arvion mukaan noin sata tuhatta maan alla hitaasti kytien palavaa kivihiilisaumaa. Palot etenevät pikku hiljaa kivihiilisaumaa pitkin ja polttavat sen hiilidioksidiksi vähintään yhtä tehokkaasti kuin jos hiili kaivettaisiin ylös ja poltettaisiin sähköä tuottavissa voimaloissa. Kukaan ei osaa sanoa tarkkaan ottaen miten paljon hiilidioksidia nämä maanalaiset tulet tuottavat. Kivihiilipalot sytyttävät metsä- ja turvepaloja...
Sekä vuosina 2003 että 2004 Indonesiassa paloi ainakin viisi miljoonaa hehtaaria turvesoita ja suosademetsiä. Kumpanakin vuonna ilmakehään vapautui näiden palojen takia ehkä miljardi tonnia hiiltä, viisikymmentä kertaa Suomen vuotuisia hiilipäästöjä enemmän.....

Eli eiköhän puulämmitetä ihan rauhassa ja tehdään parhaamme iloisen tulen lieskan aikaansaamiseksi...

On vaan puiden ulkokuivatuskin aika konsti nykyisissä ilmasto-olosuhteissa! Pakko pinota puita sisään hyvissä ajoin ennen uuniin laittamista, vaikka olisivat miten ylivuotisia...

koulukoti

[jtbo]

No tuohan se pari kertaa on itsenikin yllättänyt, kun halkoliiteristä otetut ainakin 4-5 vuotiaat puut alkaa sihisemään takassa ja välillä syttyminen vaatii astetta enemmän houkutusta, kuitenkin liiterin kohdalla on pitävä katto eikä sisäänkään sada, vaan niin on ilma kosteaa ollut, jatkuvasti pilvet leijuu maanpinnan tasossa tehden sumua, että kastuu puut liiterissäkin. Heikommat puut lahoavatkin sitten pystyyn pihapiirissä, mutta eipä toisaalta komposti pääse liian kuivaksi

Oli muuten juttua eräässä dokkarissa ukkosesta, metsäpalojen alueella esiintyy rankasti enemmän ja isompia salamoita, sekä myös niitä ylöspäin iskeviä malleja, jotka uudistavat otsonia. Olivat tutkineet, että kova ukkonen putsaa ilmaa erittäin tehokkaasti ja tosiaan sitä otsoniakin taisi tulla jossain määrin. Onko se sitten loppujen lopuksi hyvä vai paha, että puututaan luonnon kulkuun sammuttelemalla metsäpaloja?

No ok, etelä-suomessa muistanette Venäjän suuret metsäpalot, kun ilma oli savusta musta suomenpuolellakin, ei kai sekään kivaa olisi?

Tässä ilmastoasiassa nyt helposti toimitaan toimimisen takia, kun vasta on havaittu ilmiöitä jotka saattavat jollain tavalla vaikuttaa asiaan, ymmärtämisestä ei voida edes puhua. Kannattaako nykyisessä taloustilanteessa kovin suuria linjauksia vetää asioissa jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä ongelmia kilpailukyvylle ja ihmisten elämiseen?

Ties vaikka toimilla itseasiassa vain kiihdytettäisiin muutosta, sen verran vajaavaista käsitys planeettamme toiminnasta vielä on. Toki varsin mitättömiä vaikutusmahdollisuudet ovat suuntaan tai toiseen näillä nykyisillä mahdollisuuksilla ja tavoilla joilla asioihin ollaan puuttumassa.

Ai niin, St. Helens, ei ollut superpurkaus, tavallisia tulivuoren purkauksia on ollut tänäkin vuonna.

Edellinen superpurkaus tapahtui tietääkseni 1816, jolloin englannissa lämpötila muuttui 5-8 astetta kylmemmäksi, siis vain yhden purkauksen ansiosta, eikä vuori ollut englannissa

No tuossa eräs tarina aiheesta kiinnostuneille:
http://www.gi.alaska.edu/ScienceForum/ASF18/1857.html

[wekkuli]

Pelkkä sytytyspala tai paperitollo pinon päällä ei tietenkään riitä, vaan juuri noita sormenpaksuisia (tai ohuempiakin) palikoita päällimmäiseksi. Eli ajatuksena on saada pikkunotski sinne päälle mistä se lähtee hissukseen leviämään alaspäin. Olennaista on myös se että puut ovat kuivia ja sopivan kokoisia klapeja muutenkin, turha sitä on isoja pöllejä yrittää tulitikulla sytyttää. Näillä keleillä kyllä suljetussa liiterissäkin olevat puut tuppaavat ainakin mulla "sihisemään", eli kosteutta niissä vähän on, mutta lähtee silti. Harjoitus tekee mestarin.

Pienetkin pyöreät klapit pitää muuten halkaista. Kuoren läpi puu ei tahdo kuivua millään, eikö kovin hyvin sytykään.

Päältä sytytäminen on parempi tapa useammastakin syystä:
- Vähemmän saasteita, hiukkaspäästöjä.
- Energiatehokkaampi, kaikki puukaasut palavat tulipesässä => enemmän lämpöenergiaa poltettua puuta kohden tulee hyötykäyttöön, talon lämmitykseen.
- Hellävaraisempi takalle. Hitaammin nouseva kuumuus on helpompi lämpöshokki takan kanaville kuin heti täysillä paahtava iso liekki. => Takalle pidempi käyttöikä.

[Mikko Suokas]

Pienetkin pyöreät klapit pitää muuten halkaista. Kuoren läpi puu ei tahdo kuivua millään, eikö kovin hyvin sytykään.

Niinpä. Kovin ohkaisen pulikan halkaiseminen kirveellä on vain yhtä tuskaa, mutta hyvä keino on myös ennen katkomista kuoria se ranka kuorimaraudalla. Eihän sitä kuorta edes tarvitse irrottaa joka puolelta, vaan pari kolme vuolaisua pitkin pituutta riittää. Sitä sanottiin kai ennen aisaamiseksi.

Mikko

[HillyMan]

Pienetkin pyöreät klapit pitää muuten halkaista. Kuoren läpi puu ei tahdo kuivua millään, eikö kovin hyvin sytykään.

Niinpä. Kovin ohkaisen pulikan halkaiseminen kirveellä on vain yhtä tuskaa, mutta hyvä keino on myös ennen katkomista kuoria se ranka kuorimaraudalla. Eihän sitä kuorta edes tarvitse irrottaa joka puolelta, vaan pari kolme vuolaisua pitkin pituutta riittää. Sitä sanottiin kai ennen aisaamiseksi.

Mikko

Mulla onkin noita alta käsivarren paksuisia pyöreitä oksia ja latvuksia muutama motti, kun ei niin millään jaksais niitä halkoa varsinkin kun liiteri on niin pieni ettei siellä mahdu edes seisomaan saati kirveellä heilua.

[johny_t]

Päältä sytytäminen on parempi tapa useammastakin syystä:
- Vähemmän saasteita, hiukkaspäästöjä.
- Energiatehokkaampi, kaikki puukaasut palavat tulipesässä => enemmän lämpöenergiaa poltettua puuta kohden tulee hyötykäyttöön, talon lämmitykseen.
- Hellävaraisempi takalle. Hitaammin nouseva kuumuus on helpompi lämpöshokki takan kanaville kuin heti täysillä paahtava iso liekki. => Takalle pidempi käyttöikä.

Mä jaksan kans välillä viritellä tulet päältä sytyttäen, mutta en aina.
Vähän tuohta ja sit hakkuupilkettä vajan lattialta puiden päälle ja stidiä perään. Yleensä lähtee... :)
Kiva jos askartelemalla saa vähennettyä hiukkaspäästöjä.

Pienetkin pyöreät klapit pitää muuten halkaista. Kuoren läpi puu ei tahdo kuivua millään, eikö kovin hyvin sytykään.

Mulla onkin noita alta käsivarren paksuisia pyöreitä oksia ja latvuksia muutama motti, kun ei niin millään jaksais niitä halkoa varsinkin kun liiteri on niin pieni ettei siellä mahdu edes seisomaan saati kirveellä heilua.

Minkä "merkkistä" puuta sulla on pinossa? Kuusi ja mänty tuntuis kuivuvan kuorensa läpi, mutta lehtipuilla tulee ongelmia vastaan. Koivu menee huonoksi/lämpöarvo putoaa todella nopeasti, jos on pinossa halkomattomana rankana. Raidan kuivuminen kestää halkaistunakin pitkään, vaikka muuten on lämpöarvoltaan oiva takkapuu.

Nämä siis omia kokemuksia.

-Johny

[HillyMan]

Koivua tietysti, kait se pitää koittaa vaan halkoa edes sen verran että halkeaa vaikka ei kahtia meniskään ja sisään kuivumaan. Liiterissä ei tosiaan kuivu kuten muutkin ovat huomanneet.

[johny_t]

Koivua tietysti, kait se pitää koittaa vaan halkoa edes sen verran että halkeaa vaikka ei kahtia meniskään ja sisään kuivumaan. Liiterissä ei tosiaan kuivu kuten muutkin ovat huomanneet.

Juuh, riittää että saa pintaa rikki/sydänpuuta näkyviin.
Liiterissä homehtuu ja pihassa mätänee, jos pitkään seisoo. Siinä mulla on ongelma, jonka yritän saada jotenki edukkaasti ratkastua, mutta juttua toisessa ketjussa.