Kylppäri uusiksi kellarissa + lattialämmitys

[Matti]

Kertokaas kokeneemmat ja viisaammat, menisikö kylppäriremontti edes suunnilleen oikeeseen suuntaan jos teen näin:

Lähtökohta:
-talo rintamamiestyyppinen 1½ kerroksinen, rakennusvuosi jotain -58-60
-kylppäri kellaritasossa kulmassa (2 seinää kivijalkaa vasten), 1 pikkuinen ikkuna toisella sivulla
-seinissä nyt paneelit (uusittu 10 vuotta sitten)! Tempasin pari paneelia irti ja takaa paljastui alumiinipaperi, jonka takana 5 cm styroksi suoraan kivijalkaa vasten. Koolaukset (2"x2") propattu suoraan kivijalkaan myös. Kivijalka on kosteahko maanalapuolisilta osaltaan, varsinaisesti hometta en näe, vähän tosin koolaukset on jostain kohtaa tummentuneet.
-lattian reunoilla n. 10 cm valu, jonka takana 5 cm styroksi suoraan kivijalkaa vasten. Näyttää menevän myös lattiatason alapuolelle.
-seinällä yksi pieni vesikiertoinen patteri
-laatat lattialla, lattia oli "märkä, mutta terve" kuntotarkastajan mukaan 3½ vuotta sitten. Kosteus nousee siis saumoista läpi.
-korkeus lattiasta kattoon 2,0 m
-lattiapinta-alaa n. 3 m2
-ulkopuolella kivijalka suoraan savimaassa kiinni, ei eristeitä

Tavoite:
-patteri seinältä pois
-vesikiertoinen lattialämmitys (kattilasta löytyy ylimääräinen lähtö, linnuntietä pannuhuoneeseen matkaa n. 3 m) Sähköllä en halua lämmittää, koska pelletillä säästän puolet energiakuluista.
-kaakelilujaa seinille, SPU:ta tai jotain vastaavaa väliin?
-vesieristys lattiaan
-laatat seinille ja klinkkerit lattiaan, ehkä voisin piikata syvempään lattiaa että saisin sisäkorkeutta ainakin suihkun kohdalle enemmän (tekisin syvennyksen suihkun kohdalle)
-seinälle poistoilmapuhallin ilmanvaihtorööriin (nyt vain pyöritettävä läppä päällä)
-saunan puolelle samat klinkkerit lattiaan (nyt maalattu betonilattia). En vesieristä, koska lattia koska lattia varmasti aina vähän kostea (ei lattialämmitystä eikä muutakaan). Antaa nousta kosteuden saumoista. Saunalle ei ole tarkoitus tehdä muuta. Se on ihan ok kunnossa päällisinpuolin.

Mahd. ongelmakohtia:
-miten eristän seinät? Toimiiko ajatettelemani SPU P tässä tapauksessa kun seinä on ja tulee olemaan kostea?
-kuinka paksu lattialaatta on? Mitä sen alla on, vai onko muuta kuin savea?
-Nyt ei ole aikaa/energiaa alkaa mylläämään pihaa auki eristääkseen/salaojittaman kivijalka = pakko tehdä hengittämään sisäänpäin. Ulkoapäinhän se paras ja oikein ratkaisu olisi.
-mitä tapahtuu kun kylppäristä tulee "pullo", minne ennen lattian saumoista noussut kosteus nyt päätyy/kuivattaako lattialämmitys tarpeeksi maata laatan alta/kivijalkaa? Pitäiskö kuitenkin jättää vesieristeet lattiasta pois?

[heikkih]

Jos et rakenna lattiaa uusiksi salaojineen ja kapillaarisen vedennousun estävine eristeineen, niin ei kannata laittaa siihen vesieristettä.
Estäisi vain betonilaatan kuivumista.

Myöskään seiniin ei kannata laittaa vesieristeitä (kosteus-/höyrysulkuja) eikä sisäänpäin kuivumista estäviä lämpöeristeitä, mikäli et hoida rakennetta ulospäin kuivuvaksi.
Riskinä on veden nousu perusmuurin yläpuolisiin rakenteisiin.

Voisit koolata esim. alumiinisoiroilla jonkun kaakeliluja-levyseinän irti seinästä niin että koristeseinän tausta pääsee tuulettumaan. Jos kuitenkin todella haluat eristää, niin rivinteeraus eli 3-5 sentin ilmaraolla sokkelista erotettu tuulettumaton kivimateriaaliseinä olisi paras ratkaisu. Sen päälle sitten halutaessa tuulettuva koristeseinä.

Kannattaa harkita tarkkaan että laittaako lämmitystä lämpöeristämättömään lattiaan. Itse laitoin 10 vuotta sitten niin että alla oli vain 5 cm finnfoamia. Ei tuohonkaan viitsi syytää lämpöä kovin usein. Osittain tuosta syystä nyt rakenteilla on uusi sauna+kylppäri, missä lämmitettävän laatan alle tulee 20 senttiä eristettä (Isodrän 30).

[koeffte]

sorry lainailen hiukan tätä ketjua..

Lähtökohta:
-vm -57 talo jossa täyskoinen kellari. (kork. n. 200cm)
-savimaalla, 16m savea,pohjavesi ilmeisesti aika matalalla..
-kellarin seinät lattiasta kattoon eristetty tojalevyllä,joka lähes kaikkialta rapattu,katto paljas betoni.(tällä hetkellä aika hurjan näköinen, kun rappauksia ja tojaa on varissut seiniltä ja upea keltainen muoti väri pinnassa)
-lähes alkuperäisessä kuosissa,saunaa on lyhennytty takaseinästä,eli sauna nyt kellarin kleskellä,ilmeisesti myös silloin paneloitu uusiks.
-alkuperäisissä suurpiirteisissä piirrustuksissa,näyttäisi olevan salaojat, sekä 3klp anturoita,miten sitten tehty, en tiedä.

jahka kunnallinen viemäri saapuu jos saapuu,ajattelimme samalla tehdä salaojat+sadevesiviemärit, sekä asentaa fuktisolit/isodränit.

KYSYMYS:kun lattiassa ja sokkelissa on salaojittavat lämmöneristeet,minkälainen tulisi olla pesuhuoneen seinien? entä kuivien kellaritilojen?

tarkoitus olisi käyttää laattaa paljon +lattiaan vesikiertoinen lämpö
jos esim. käytän spu eristeitä(mitä niistä?)+kaakelilujaa,tarvitaanko kaakelilujan alle puurunko?
tarvitseeko seinän alaosa jättää eristämättä,niinkuin spu suosittelee?

myös rivinteeraus voisi kosteisiin tiloihin tulla kysymykseen,mutta olisi hankala toteuttaa.
sokkelia on maan yläpuolella n. 50cm,talo on lisäeristetty eli myös sokkelin eristäminen ulkopuolelta voisi tulla kysymykseen?

kiitos ja anteeksi

[Matti]

Jos et rakenna lattiaa uusiksi salaojineen ja kapillaarisen vedennousun estävine eristeineen, niin ei kannata laittaa siihen vesieristettä.
Estäisi vain betonilaatan kuivumista.

Myöskään seiniin ei kannata laittaa vesieristeitä (kosteus-/höyrysulkuja) eikä sisäänpäin kuivumista estäviä lämpöeristeitä, mikäli et hoida rakennetta ulospäin kuivuvaksi.
Riskinä on veden nousu perusmuurin yläpuolisiin rakenteisiin.

Voisit koolata esim. alumiinisoiroilla jonkun kaakeliluja-levyseinän irti seinästä niin että koristeseinän tausta pääsee tuulettumaan. Jos kuitenkin todella haluat eristää, niin rivinteeraus eli 3-5 sentin ilmaraolla sokkelista erotettu tuulettumaton kivimateriaaliseinä olisi paras ratkaisu. Sen päälle sitten halutaessa tuulettuva koristeseinä.

Kannattaa harkita tarkkaan että laittaako lämmitystä lämpöeristämättömään lattiaan. Itse laitoin 10 vuotta sitten niin että alla oli vain 5 cm finnfoamia. Ei tuohonkaan viitsi syytää lämpöä kovin usein. Osittain tuosta syystä nyt rakenteilla on uusi sauna+kylppäri, missä lämmitettävän laatan alle tulee 20 senttiä eristettä (Isodrän 30).

Ajattelin että oliskohan tällainen rakenne toimiva:
-peltirangat 70 mm, jonka sisään
-SPU P 50 mm - taakse jää siis 20 mm ilmarako kivijalan ja SPU:n väliin. Yläosasta teen jotenkin katon paneloinnin niin, että tuo em. ilmarako tuulettuisi sisälle. Vai käyköhän siinä toisinpäin, meneekö kosteus pesutilasta seinän taakse?
-kaakelilujat päälle+laatat
-lattian piikkaan auki laattaan asti -> 25 mm SPU pohjalle -> raudoitusverkko, johon kiinni 12 mm lattialämmitysputket -> päälle n. 1-2 cm valu + laatat. Siis minimikorotuksella, että sisäkorkeus saataisiin pidettyä ennallaan.

Ja lattiaa lämmitän varmasti, ei se ton kokoisen lattian lämpimänä pito pelletillä omaisuuksia maksa.

[Matti Alander]

Pyörää ei taaskaan varmasti kannata lähteä keksimään uudestaan.
Lämmöneristys ulkopuolelle vesihöyryä läpäisevänä, niin toimii riskittä, eikä peltirankoja ym. tarvita.
Peltirankakin homehtuu otollisissa olosuhteissa, kuten ikkunalasikin. Tarvitaan ainoastaan riittävästi kosteutta, happea ja pölyä ravinteeksi.
Sisäpuoliset ilmaraot tahtovat olla ongelmallisia, kun kosteaa ja lämmintä sisäilmaa pääsee tekemisiin viileän kellarin perustuksen kanssa on seurauksena kondenssi ja yleensä varmat home- ja kosteusongelmat.
25 mm SPU eristettä on melkoisen vaatimaton eristys ja maalämmittäjän rooli on auttamattomasti edessä. Maata riittävästi lämmitettäessä alkaa kosteus maaperästä siirtyä vesihöyrynä kohti huonetilaa ja taas ongelmia tiedossa. Maaperässä on aina likemmäs 100 % suhteellinen kosteus ja nyrkkisääntönä voidaan pitää 3 asteen lämpötilaeroa maan ja huonetilan välillä. Mikäli ero on pienempi tai jopa maaperä huonetilaa lämpimämpi, alkaa kosteus virtaamaan vesihöyryn osapaine-eron takia kohti kellarin sisätilaa.
Varsinkin lattialämmityslattioissa, suuren maata vasten olevan lämmityspatterin vuoksi olisi syytä eristää reilumminkin. Itse pitäisin tuollaista 200 mm miniminä solupolystyreeni eristettä, alimmainen kerros salaojittavana versiona. Spu eristettä en lattian alapuolelle laittaisi laisinkaan, sen vesihöyry tiiviin muovikalvon omaisen rakenteen vuoksi.
Mikäli on vaarana kosteuden siirtyminen vesihöyrynä huonetilaan tulisi sisäpintojen olla mahdollisimman hyvin vesihöyryä läpäiseviä ja tuuletuspuoli kunnossa.
Myös energiakustannusten pitäminen edes kohtuullisella tasolla vaatii koko kellarin kunnollista lämmöneristämistä, mikäli kellaria aletaan pitämään asuintilana.
Kokemus alalta on myös hyvinkin toteen näyttänyt, että pidemmän päälle turvallisinta ja halvempaakin on aloittaa remontti kellarin ulkopuolelta.

[Matti]

Kaiman teoria varmaankin oikea, mutta kun 50 vuotta on pärjätty näin, niin en halua nyt massiivisiin maansiirtotöihin ulkosalla.

Mites tollainen SPU, hengittääkö se ollenkaan? Olisiko se sittenkin parempi vetää ilman ilmarakoja kivijalkaan ja antaa muhia siellä. Eipähän olisi ilmatilaa missä höyryt kondensoitua. Styroksit olivat aivan eilen laitetun näköisiä kaikki, vaikka tosiaan kivijalassa suoraan kiinni.

Piikkasin kokeeksi lattiaan reiän: n. 7 cm syvällä tuli vastaan tiheäsilmäinen raudoitusverkko, jonka alapuolella n. 5 cm styroksi. Styroksin läpi tökkiessä tuntuu vastassa taas betonin oloista pintaa. Joku siis lienee remontoinut kylppäriä jo aiemminkin. Piikkaamani betoni ei tuntunut täysin kuivalta, muttei mitenkään kostealtakaan.

Olen aikeissa nyt piikata pinta pois raudoitusverkkoon asti ja tutkailla tilannetta uudestaan. Jospa tempaisisi senkin irti ja styroksit välistä ja jotain Eristävämpää tilalle.

Entäpä lattialämmitys? Eräs putkimies näytti kerran muoviputkea, joka oli ryytynyt koko matkalta lähes tukkoon ruostehileestä. Eikä ollut lähelle kymmentäkään vuotta vanha. Selitti tyyliin että muoviputki sähköistyy kun vesi virtaa ja vetää puoleensa kuin magneetti kattilasta kiertoon lähtevää ruostetta. Kattilahan on tietysti sisältä mustaa rautaa. Kupariputkella tällaista ongelmaa ei tule, ja hän suosittelikin laitettavaksi Fincu-merkkistä putkea.

Ihan perusmalli riittäisi vesikiertoon, niin yksinkertainen kuin mahdollista, eli kiertovesipumppu ja jonkinlainen termostaatti pannuhuoneeseen millä säätää veden lämpötilaa (kävisiköhän samanlainen mikä säätää käyttöveden lämpötilaa?). Kattilassa on ylimääräiset putkilähdöt päällä. Mitähän muuta välttämätöntä siihen tarvitsisi? Lattiassahan on melko vakiolämpö ympäri vuoden, joten sen pienen säädöntarpeen kesäajalla kerkeää käymään pannuhuoneessa ruuvaamassa, eli ei mitään termostaatteja/antureita pesuhuoneeseen.

[heikkih]

Olettaen ettet tosiaankaan ala pienellä suostuttelullakaan kaivamaan muuria esille ulkopuolelta:

Minä en juuri tuon Alanderin Matin mainitseman kondensoitumisongelman takia laittaisi sitä eristettä seiniin vaan ihan vain 'verhoksi' sen kaakelilujan kaakeleineen. Jos tuulettuvuus olisi hyvä, niin kuvittelisin siellä raossa vallitsevan saman kosteuden kuin huoneessakin. Mutta totta tosiaan - se pöly! Sehän se sinne pääsee ja homehtuu jos kosteutta piisaa mistä suunnasta hyvänsä.

Siispä: mitä sitä verhojen kanssa pelleilemään? Voihan siihen perusmuuriin laittaa ne kaakelit tai jopa modernit koristekivet suoraan ilman kikkailuja saneerauslaastilla. Hikoilee tosin saunoessa enemmän kuin pakastimesta saunaan tuotu kossu. Mutta ei homehdu yhtään enempää kuin se kossu siellä pakastimessa. Ja jos lattiaa kehtaa lämmittää ihan pintaa syvemmältä, niin samoilla pelleteillähän se lämpiää ilmakin siinä huoneessa vaikka ne seinät sitä lämpöä imisivätkin 23 % enemmän kuin eristeiden kanssa.

[Matti]

Olettaen ettet tosiaankaan ala pienellä suostuttelullakaan kaivamaan muuria esille ulkopuolelta:

Minä en juuri tuon Alanderin Matin mainitseman kondensoitumisongelman takia laittaisi sitä eristettä seiniin vaan ihan vain 'verhoksi' sen kaakelilujan kaakeleineen. Jos tuulettuvuus olisi hyvä, niin kuvittelisin siellä raossa vallitsevan saman kosteuden kuin huoneessakin. Mutta totta tosiaan - se pöly! Sehän se sinne pääsee ja homehtuu jos kosteutta piisaa mistä suunnasta hyvänsä.

Siispä: mitä sitä verhojen kanssa pelleilemään? Voihan siihen perusmuuriin laittaa ne kaakelit tai jopa modernit koristekivet suoraan ilman kikkailuja saneerauslaastilla. Hikoilee tosin saunoessa enemmän kuin pakastimesta saunaan tuotu kossu. Mutta ei homehdu yhtään enempää kuin se kossu siellä pakastimessa. Ja jos lattiaa kehtaa lämmittää ihan pintaa syvemmältä, niin samoilla pelleteillähän se lämpiää ilmakin siinä huoneessa vaikka ne seinät sitä lämpöä imisivätkin 23 % enemmän kuin eristeiden kanssa.

No, ei laiteta rakoa katon rajaan. Mikä siellä sitten homehtuu jos rakenne olisi ulkoa sisäänpäin: kivijalka, SPU, kaakeliluja, laatta? Ei ilmarakoja = ei pölyä. Kosteus on ja pysyy kivijalassa, haihtuu maanpäällisellä osalla ulkopuolelta. Happikin lienee vähäistä kivijalka-kaakeliluja välissä.

Tuli tässä vielä mieleen yksi kuningasidea: Siporexista seinät, laatat vaan laastilla pintaan. Hengittää ja eristääkin kuulemma aika hyvin. Ominaisuudethan olisivat optimaaliset: http://siporex.fi/kuluttajille_ominaisuudet Ja siis tällaisia laattoja: http://siporex.fi/kuluttajille_tuote?id=1482216

[heikkih]

Voihan se olla ettei se SPU-eriste tai mikään muukaan siellä välissä homehdu, mutta estää kuitenkin perusmuurin kuivumisen sisäänpäin.
Rivinteeraus vaikka ohuesta harkosta voisi olla paras 'eriste'. Ja kaakelit suoraan siihen ilman pölyjä kerääviä verhoja.
Olen lukenut juttuja että Siporex olisi kova imemään vettä ja sitten pysymään kosteana. Liekö totta?

[Matti]

No, ei se tuo Siporexikaan niin hyvä idis ollut mitä jo mielessäni hehkutin. Nuo väliseinälaatat on tehty tiheämmästä/huonommin eristävästä materiaalista, joten saamani vastauksen mukaan 5 cm styroksi eristää n. 1,5 kertaa paremmin kuin 10 cm paksu Siporex väliseinälaatta.

Joten palataan SPU:hun. Se kannattaa ilmeisesti kuitenkin vetää suoraan kivijalkaan kiinni ilman mitään tuuletusrakoja. Alapuolelta on neuvottu SPU:n FAQ-sivuilla jättämään 15 cm irti lattiasta, että kivijalka pääsisi hengittämään. Mietin tässä kuitenkin että jos proppaisi nuo levyt vaan seiniin ja laittaisi vaikka kaakelilujasta soirot alas ja laatat suoraan SPU:n päälle. Onnistuisikohan näin?

Lattiaakin revin auki: eihän siellä ollut kuin n. 3 cm styroksia betonin alla, sen jälkeen n. 10 cm kosteaa hiekkaa, jonka alapuolella savea (ihan sitä ihtiään, harmaata mömmöö). Eli se kaivetaan nyt auki ihan kunnolla. Mutta mitä sinne pohjalle sitten? Jotain kapillaarista vedennousua katkaisevaa soraa, paksulti uretaanilevyä ja valu päälle? Tartteeko sinne oikeasti 20 cm paksua patjaa, vai piisaisiko 10 cm jos SPU:sta puhutaan? Alander ei suosittele SPU:ta valun alle, mutta mitä se haittaa jos se ei hengitä kaiken alimmaisena suoraan maata/soraa vasten? Kosteus on ja pysyy sitten levyn alapuolella.

Edit: Fuktisolista/Isodränistä tykätään näemmä tällä palstalla. En oikein tiennyt mitä se on, mutta Alanderin sivuiltapa tuo selvisi videon avulla viimeistään. Mites Fuktisol menestyisi tällaisessa paikassa kun ei ulkopuolisesta salaojituksesta ole selvää kuvaa? Onko sillä väliä olisiko se kosteus Fuktisolin alapuolella vai sitten esim. tuon SPU:n alapinnalla kun se ei salaojitu mihinkään? Miten olisi rakenne: muutaman sentin sorakerros - Fuktisol 100 mm - SPU 50 mm - valu? Mistä tuota Fuktisolia saa ostaa ja paljonko maksaa 4:llä levyllä selviäisin, lattia kun on n. 2 m x 1.5 m. Kannattaisiko tässä tapauksessa tähän sutaista vedeneriste päälle vai ei?

Lattialämmitystä olen miettinyt seuraavanlaiseksi:
-kolmitieventtiili ->kiertovesipumppu ->termostaattiohjattu venttiili (anturi putken päälle) -> 12 mm kupariputkesta kiepit lattiaan

Kauankos tuollaista betonivalua sitten tarvii kuivatella ennen laatoitusta? Eikös sentti per viikko ole nyrkkisääntö kuivumiselle, mutta sovelletaanko sitä tämänkaltaisiin valuihin? Entäs jos valaisi sen esim. Ardex A 35:lla... 3:n tunnin päästä voisi jo kävellä, vuorokauden päästä laatoittaa. Aika iso ero: 2 kk vs. 1 vrk.

[heikkih]

Miksi tahdot ehdottomasti käyttää seinissä eristettä joka estää muurin sisäänpäin kuivumisen?
Harkkorivinteerauskin olisi tarjolla (rakenne ulkoa sisään: maa, muuri, 30 mm ilma, 75 mm harkko, laasti, kaakeli).

Hyvä alaspäin kuivuva lattiarakenne tulee laittamalla 10 cm soraa ja sen päälle 20 cm salaojittavaa lämmöneristettä ja siihen lämmin laatta.
Pohjavesitaso pitäisi tietty olla alempana kuin ne eristeet että lämmöneristys toimii. Tuohon sopii vetaista vaikka vesieriste päälle.
Laittamalla sinne laatan alle hitaasti vettyvän uretaanieristeen, joudut jättämään lattiankin sisäänpäin kuivuvaksi.

[Matti]

Miksi tahdot ehdottomasti käyttää seinissä eristettä joka estää muurin sisäänpäin kuivumisen?
Harkkorivinteerauskin olisi tarjolla (rakenne ulkoa sisään: maa, muuri, 30 mm ilma, 75 mm harkko, laasti, kaakeli).

Tuntuisi vähän omituiselta jättää seinä eristämättä, 25 cm kylmää betonia toisella puolen. Hikoilisihan se varmasti, niinkuin itsekin totesit ja seinään nojatessa tuntuisi ikävältä.
Miksi se kivijalka ei osaisi kuivua ulospäin maanpäälliseltä osaltaan (n. 50 cm) jos sisäpuolella on eriste hyvä?

Olisko Leca-harkko sopiva tuollaiseen rivinteeraukseen? Mitenkä tuollainen rivinteeraus eristää verrattuna esim. aiempaan 50 mm styroksiin?

[Koivu]

Miksi se kivijalka ei osaisi kuivua ulospäin maanpäälliseltä osaltaan (n. 50 cm) jos sisäpuolella on eriste hyvä?

Totta hemmetissä se osaa kuivua. Mutta perusmuurin sisäpuolelle en ehdottomasti laittaisi eristettä missään nimessä. Tähän on aivan selkeä ja looginen syy joka ei enään ole makuasiakaan. Muutoin asiat maailmassa ei ole mustavalkoisia ja ehdottomia vaikka foorumeilla aina jääkin levy päälle yhteisön hyväksymän ainoan ja oikean tavan suhteen ja asioita luetaan kuin piru raamattua. Tästä foorumista oli itselleni paljon apua pohdinnoissani ja lopulta päätin oman kellarin suhteen olla tekemättä yhtään mitään vaikka kenties teknisesti parempia ratkaisuja olisikin olemassa. Toimiva kokonaisuus riittää tässä tapauksessa. Toiminut jo 50 vuotta niin miksipä ei vielä toimisi minunkin aikana. Oma kellari on ulkopuolelta tiivis (siinä on jotain 57 vuonna käytettyä bitumi tms. mömmöä poltettu ulkopuolelle). Annan rakenteen tuulettua sisälle ja maanpäällisen osan kautta kuten se on tehnyt tähänkin asti ja jos salaojat joskus kaivan niin heittelen noita styroksilevyjä eristeeksi. Olen kyllä samaa mieltä Matti Alanderin kanssa että ulospäin harveneva olisi hyvä rakenne joka mahdollistaisi tiiviit sisäpinnat, mutta tässä elämäntilanteessa en viitsi lähteä rakentamaan taloa uusiksi kun sen on jo joku kerran rakentanut ja se on todettu toimivaksi. Kellarissa ei ole ongelmia, sinne ei ole koskaan tehty mitään remontteja ja uskoisin että jos ongelmia olisi, ne olisi jo tullut tähän mennessä esille. Hengittävällä maalilla hoituu meidän kellariremontti. Kylppärissäkin annetaan olla alkuperäiset kaakelit kerran ne on seinissä kestäneet kaikki vuodet. Kylppäriin jää patterit seinille. Homman suunnitteluhan alkoi siitä että speksattiin lattialämmitys ja kaikki täälläkin esille tullee herkut, mutta ajan myötä ja muuhun taloon menneen energian, rahan ja vaivan vuoksi redusoitiin suunnitelmia tähän toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon hinta-laatusuhde on kohdillaan.

En siis suosittele omaa tapaani muille muuten kuin pidemmän omakohtaisen pohdinnan kautta ja että kellari on tähän mennessä toiminut ok. Toteutuksen ehdottomia hyviä puolia on käytännössä todistettu toimivuus juuri tässä talossa (mikä muuten eniten aiheutti miettimistä eri toteutustapojen väliltä) sekä vähäiset kustannukset/investoinnit. Jos tästä tarinasta olisi jollekkin muulle jotain hyötyä. Muuten olen tuon ulos harvenevan rakenteen kannattajia vaikken sitä omaan taloon toteutakaan:)

Tosin sinun kohdalla joku on jo toteuttanut kylppäriisi riskirakenteen josta pitäisi kyllä päästä eroon. Joko Matti Alanderin neuvojen mukaan ulospäin harvenevasti eristettynä tai sitten kuten minun kellarissa eli pyrit saamaan sen sisäänpäin kuivuvaksi. Avuksi mietinnöillesi olisi jos joku jaksaisi selittää veden olomuodot ja kuinka se tiivistyy, höyrystyy yms.. Täältä varmaan hakutoiminnollakin löytyy. Silloin hoksaat että mikä nykyisessä rakenteessasi on vinksallaan ja silloin sun on helpompi itse miettiä että mitä tekisit. Jokatapauksessa pienelläkin rahalla ja vaivalla saa hyvää aikaan.

Entäpä lattialämmitys? Eräs putkimies näytti kerran muoviputkea, joka oli ryytynyt koko matkalta lähes tukkoon ruostehileestä. Eikä ollut lähelle kymmentäkään vuotta vanha. Selitti tyyliin että muoviputki sähköistyy kun vesi virtaa ja vetää puoleensa kuin magneetti kattilasta kiertoon lähtevää ruostetta. Kattilahan on tietysti sisältä mustaa rautaa. Kupariputkella tällaista ongelmaa ei tule, ja hän suosittelikin laitettavaksi Fincu-merkkistä putkea.

Netistä löytyy googlettamalla jonkin putkivalmistajan iso teoria opus putkiston suunnittelussa ja siellä mainittiin ja lian kerääntymisen syyksi se että kaikki kökköpartikkelit virtaavassa nesteessä ovat hitaampia ja painavampia kuin virtaava neste ja tästä johtuen ennenpitkää takertuvat putken seinämään kun virtauksen voima ei riitä niitä enään liikuttamaan. Tuo sähköistymisjuttu ei pidä paikkaansa ja tätä voit kokeilla ihan magneetilla jos satut saamaan käsiisi täysin palanutta metallia eli ruostetta itseänsä. Muoviputken seinämän kitka on suurempi kuin sileä seinämäisen putken joten ruostetta varmaan kerääntyy enempi, mutta mitäpäs se haittaa? Sama ruoste siellä suljetussa piirissä on oli putket sitten mitä materiaalia tahansa. Muoviputkesta minä laittaisin lattialämmityksen jos tekisin.

[heikkih]

Tuntuisi vähän omituiselta jättää seinä eristämättä, 25 cm kylmää betonia toisella puolen.
Hikoilisihan se varmasti, niinkuin itsekin totesit ja seinään nojatessa tuntuisi ikävältä.

Siis se rivinteeraushan on eristämistapa. Erityisesti se ilma siellä tiiviissä välissä toimii siinä rakenteessa eristeenä.
Eikä kevytsoraharkkokaan johda kovasti lämpöä.

Miksi se kivijalka ei osaisi kuivua ulospäin maanpäälliseltä osaltaan (n. 50 cm) jos sisäpuolella on eriste hyvä?

Osaisi varmaan kuivua ulospäin siltä maanpääliseltä osaltaan. Toisaalta sitä paremmin kuivuu mitä vähemmän on eristystä siellä sisäpuolella.

Toisinaan rivinteerauksessa täytetään se ilmaväli maan yläpuoliselta osalta esim. kivivillalla (höyryä läpäisevä materiaali). Tuossa tarkoituksena on ilmeisesti vähentää ilman liikkumista siellä rivinteerauksen sisällä eli minimoida lämmönhukkaa kovilla pakkasilla rivinteerauksen kapseloimasta ilmasta siihen maanpäälliseen kivijalan osaan.

Jos koko välille laittaa SPUta, niin perusmuuri pysyy kosteana alaosastaan.

Jos koko välille laittaa kivivillaa, niin sieltä alempaa on suurempi vaara villan imeä itseensä vettä.

Olisko Leca-harkko sopiva tuollaiseen rivinteeraukseen? Mitenkä tuollainen rivinteeraus eristää verrattuna esim. aiempaan 50 mm styroksiin?

Leca-harkko lienee hyvä harkko tuohon. Minä en tiedä kuinka hyvin se eristää juuri styroxiin verrattuna mutta käytännössä eristää hyvin. Ei ainakaan meillä ole harkkomuurin pinta kylmä pakkasella. Ja se perusmuurin maanalainen osahan ei ole kylmä vaan korkeintaan hieman viileä.

[HillyMan]

Miksi tahdot ehdottomasti käyttää seinissä eristettä joka estää muurin sisäänpäin kuivumisen?
Harkkorivinteerauskin olisi tarjolla (rakenne ulkoa sisään: maa, muuri, 30 mm ilma, 75 mm harkko, laasti, kaakeli).

Tuntuisi vähän omituiselta jättää seinä eristämättä, 25 cm kylmää betonia toisella puolen. Hikoilisihan se varmasti, niinkuin itsekin totesit ja seinään nojatessa tuntuisi ikävältä.
Miksi se kivijalka ei osaisi kuivua ulospäin maanpäälliseltä osaltaan (n. 50 cm) jos sisäpuolella on eriste hyvä?

Olisko Leca-harkko sopiva tuollaiseen rivinteeraukseen? Mitenkä tuollainen rivinteeraus eristää verrattuna esim. aiempaan 50 mm styroksiin?

Mulla on alkuperäinen riviteraus ja aion laatoittaa suoraan siihen löylyhuoneessakin. Selkänojiksihan tulee muutenkin saunoissa vaakaan kiinnitetyt laudelaudat nykyään jo senkin takia ettei seinä sotku hikiselistä. Pesuhuoneessa ei ole ollut tapana nojailla seiniin. Kiukaan joutuu ottamaan pikkasen isomman mutta kuten jokainen tietää niin vanhat ulkohirsisaunatkin on niin hataria että läpi näkee ja silti sinne saa löylyt. Tosin niissä ei saunota talvella. Nykyisessa saunassa on 2cm saunasatu niin katossa kun seinissä ja veikkaan ettei se kauheasti eristä, muutos lienee aika pieni kun jättää sen seinästä pois.

Kyllähän kylmille laatoille tiivistyy vettä ja pesuhuoneessa on talvella melko höyry mutta nämä ominaisuudet hoidetaan ilmanvaihdolla ja asennemuutoksella kuntoon. Jos haluaa nykyaikaisen pesutilan ja saunan niin sen paikka ei ole kellarissa, kellarisaunassa on omat ominaisuutensa kuten ulkosaunoissa, savusaunoissa ja kerrostalon sähkösaunoissa. Voi toki yrittää väkisin muuttaa näitä ominaisuuksia mutta kuten niin moni on huomannut niin seinien kastelu sähkösaunassa kosteampien löylyjen toivossa voi jopa homehduttaa koko saunan pilalle. Tarkoitan että ei kannata sisäpuolisella eristämisellä hakea pelkästään kerrostalon sähkösaunamaisuutta tai makuuhuoneen lämpötiloja