Kahta erilaista eristettä kellariin..??

[Jonssi]

Tervehdys,

Onko maalaisjärjellä selitettynä jotain selkeää estettä sille, miksei voi käyttää kahta erilaista eristettä maanalaisessa eristyksessä. Oletuksena on, että salaojat kiertää koko talon ja ovat muutenkin asennettu kaikkien tieteen ja taiteen sääntöjen mukaisesti.

Talossa on neljä sivua ja luonnollisesti yhtä monta kulmaa. Yhdessä kulmassa on märkätilat (sauna ja suihku) ja näissä tiloissa kellarin sisäpinnassa määräysten mukainen vesieristys. Näin ollen rakenteen pitäisi olla ulospäin kuivuva, kun taas muualla ollaan joko paneelipinnalla tai paljaalla betonilla. Tässä kohtaa tulee mieleen, jotta voisiko märkätilojen ulkopuoliset kohdat(+hiukan ylimääräistä) eristää salaojittavalla eristeellä, joka antaisi rakenteen kuivua ulospäin. Sitten taas muualla käytettäisiin patolevyä ja styroksia(EPS), jolloin rakenne voisi kuivua sisäsään päin.
Koska tällaisessa ratkaisussa salaojittavaan eristykseen käytettävä pinta-ala olisi noin neljännes koko eristettävästä neliömäärästä voisi kustannussäästö olla merkittävä.(Oletus perustuu oletukseen, joka antaa olettaa että salaojittava eristäminen on kallista).

Minkä kustannuksella tässä haetaan(lue=haen) kustannussäästöjä?

Mukana myös kuva, joka kääntää koko selitykseni päälaelleen. Ruskea osuus olisi salaojittavaa ja valkoinen osuus taas EPS-levyä. Märkätilat on myös mainittu piirroksessa.

[heikkih]

Tulen hämmästymään kovasti jos joku pystyy perustelemaan miksi tuo ei olisi toimiva ratkaisu.

Nuin tekisin itse jos talossa jo ennestään olisi patolevyt ja styroxit.
Siis korvaisin patolevyt ja styroxit salaojittavalla eristeellä niillä kohdin missä ei voi kuivua sisäänpäin.

[juh]

Varmaan ihan toimiva ratkaisu, mutta mielestäni kannattaa huomioida styroksien vettyminen maan alla, ja tämän myötä eristyskyvyn heikentyminen (jos tämä nyt edes on todellinen ongelma). Finnfoamit ei tietenkään vettyisi niin helposti, mutta hintaa on taas reilummin.
Sisäänpäin kuivuminen aiheuttaa myös kosteusrasitetta sisätiloille. Eli käytännössä määrää pitkälti käytettäviä maaleja ja pintamateriaaleja, vaatii toimivan ilmanvaihdon, ja rajoittaa seinien viereen asennettavia kalusteita.

[Tomppa]

Kannattaa myös laskea todelliset kustannuserot salaojittavan eristeen ja muiden eristeiden välillä eikä vaan tuijottaa salaojittavan eristeen neliöhintaa.
Sinänsä minäkään en näe mitään syytä miksei tuo rakenne toimisi mutta kuinka paljon rahaa todellisuudessa säästyy vai säästyykö ollenkaan?

[?keskellä kämmentä]

Itekin miettinyt tuollaista ratkaisua, ehkä, joskus...
Lisäkysymys:
Entä jos koko kellarissa on jo rivinteeraus?
Mitenkäs sitten erilaiset eristeet toimii?

[Matti Alander]

Kannattaa myös huomioida, että ratkaisuja tehdään seuraavaksi 50 vuodeksi, eikä pariksi kolmeksi.
Kustannuseroa ei oikeastaan saa syntymään kokonaisuudessa mitenkään. Massanvaihdoista patolevytekniikalla tahtoo ainakin kaupunkiolosuhteissa tulla melkoisen kallista. Lisäksi patolevyjen ja Styrox eristeen hinta on noussut merkittävästi lähivuosina: Styrox paketti voi helposti maksaa jo 50,00 €, patolevykin 50,00 € rulla, suojalistat ja kiinnikkeet saman verran kuin salaojittavissa eristeissä ja ei ne pikihuopaleikit anturassa mitään ilmaisiakaan ole nekään.
Massan pois kuljetusta, kuormausta, uutta salaojittavaa sepeliä miltei kaivanto täyteen kuljetuksineen konetöineen jätemaksuineen, alkaa jo tulla kalliimpaa. Totta on kuitenkin että köyhän ei ainakaan kannata ostaa halpaa ja tämä pätee tässäkin asiassa, sillä tärkeintähän kuitenkin on toimivuus.
Yleisesti kannattaa aina tehdä kerralla kunnollista ja toimii tosiaankin vähintään seuraavat 50 vuotta ja useasti vielä kasvattaa talon arvoa.
Mikäli vielä putkivuoto kohtaisi taloa, niin salaojittava eriste kuivaa senkin useimmiten ilman hitaita ja kalliita koneellisia kuivauksia.
Itse kun näitä töitä tehdään täällä Turun suunnalla vuosittain kymmeniä, niin yleensä voitetaan patolevymiehet hinnalla ja se johtuu osittain massanvaihdon pienuudesta, mutta tietysti myös erittäin hyvistä ja tehokkaista työntekijöistämme, jotka ovat tehneet satoja salaojitusremontteja vuosikymmenten aikana.
Mikäli tosiaankin on patolevyt jo asennettuna eikä mielestään koe ongelmia toimivuudessa, niin pienempiäkin osoita voi tietysti toteuttaa. Eihän se pihan korjaaminenkaan mitään halpaa lystiä ole ja jokainen meistä toteuttaa näitä remontteja aina elämäntilanteensa mukaan.