Ensimmäiset kosteusvauriot/homeet löytyneet???

[tarmasti]

Mulla oli nuoruudessa -70 luvun lopulla omakohtainen kokemus homealtistuksesta. Kotimökkinä oli vanha hirsitalo jonka isäukko oli pelle-pelottomana vuorannut kattohuovalla
Asuin viikot muualla (opiskelemassa) ja aina viikonloppuina kotona käydessäni iski astmatyyppinen hengenahdistus ekana yönä. Toisena yönä ei henki meinannut enää paljon kulkeakaan. Opiskelukämppään palattua oireet poistuivat pikkuhiljaa alkuviikon aikana. Lääkäriltä sain antihistamiinia ja monta antibioottikuuria mutta mitään syytä ei löytynyt. Homeista tai ainakaan niiden aiheuttamista vaivoista ei silloin vielä juurikaan puhuttu. Tämä tapahtui siis yhden talven aikana. Keväällä tilanne yhtäkkiä muuttui, henki kulki taas normaalisti viikonloppuina kotimökissäkin. Äitimuori sitten kertoi että oli löytänyt seinässä kiinni olevan vanhan pianon takaa pieneltä alueelta tummaa homepilkkua, jonka oli pessyt pois. Pianoa oli vedetty vähän irti seinästä ja siinä se. Sen jälkeen vaivat katosivat.

Mitä tästä opimme: Ainakin sen, että koska talossa jatkuvasti asuville ei tullut mitään oireita, on tuo altistuminen/oireilu melko henkilökohtaista. Ja sen ettei hometta tarvitse olla edes paljoa kun se joillekin oireita aiheuttaa. Mä en ilmeisesti kuitenkaan kroonisesti "altistunut homeelle", sillä sen jälkeen ei samanlaisia oireita ole ilmennyt. Tai sitten ei vaan ole samaa homelajia tullut vastaan.

[sofi]

Myös mikrobialtistuksen pituus ja sen jälkeiset terveysongelmat eroavat valtavasti toisistaan, toiset selviävät nuhalla, tosille kehittyy homeallergia, jopa astma tai homepölykeuho tms. Pahinta näissä terveysongelmissa on se että altistuttuaan ja herkistyttyään mikrobeille / niiden aineenvaihduntatuotteille, se herkistys / terveysongelma jää pysyväksi ja siten siitä ei "parane", vaan saattaa joutua käyttämään lääkkeitä oireisiin lopun ikäänsä.

Lapsuuskylässäni oli useampi homepölykeuhkoon tai muihin keuhkosairauksiin sairastunut vanhan polven maanviljelijä. Ja monta, jotka eivät oirehtineet tai sairastuneet mitenkään vaikka homeita hengittelivät ja vahvoja sätkiäkin eräät käärivät ja niitä ketjussa polttelivat. Pahin tapaus oli Antti-niminen isäntä, joka piti peltotilansa piirissä myös hevostallia, joka aiemmin oli palvellut navettana jossa Antti oli pitänyt karjaa. Antin keuhkot home tuhosi ja lääkearsenaali oli hirmuinen. Allergioita puhkesi ja hän joutui lopettamaan hevostallinsakin pidon, vaikkei juuri joutunut tallissa itse käymään (tallissa oli yksityishevosia vuokrakarsinoissa ja omistajat hoitelivat hevoset ja heinätyöt jne. itse). Koirista piti luopua ja kaikesta sellaisesta elämästä, johon Antti oli tottunut. Hän menehtyi lopulta keuhko-ongelmiinsa. Osansa oli varmaan psyykeelläkin - elämänhalun menettämisellä. Ei elämä steriilissä allergiasaneeratussa kodissa ollut oikeata elämää maajussille, joka oli aina lisäksi tottunut tekemään, mutta nyt ei jaksanut happitankkiensakaan kanssa paitsi istua ja tuijotella ikkunasta ulos (kävimme kylässä monta kertaa ja vaikutelmat olivat hyvin surulliset). Tässä pointtina edellisen kirjoittajan huomio: kaikki eivät ole läheskään yhtä herkkiä homeille. Antin vaimo, joka ikänsä oli maatöitä tehnyt miehensä rinnalla ja navetassa juossut, kun navetta oli, heiniä ja olkia ja kauroja pöllytellyt, ei oirehtinut millään tavoin. Eivätkä oirehtineet lapsetkaan. Yhdelläkään ei aikuisenakaan astmaa, ei mitään, vaikka perheessä sisäelikoitakin oli koko joukko, kissoja ja koiria, eikä siisteys koskaan kaupunkilaista luokkaa. Aikamoinen tragedia, eikä ainoa lajissaan. Ja kaiken takana "vain" pikkuruiset itiöt.

[whiski]

Hei Sofi, tiedätkös että on niin tuttua tuo! Yksityisyrittäjänä joutuu ottamaan työn kuin työn vastaan. Selkä sökö, pirunmoinen määrä allergioita ja nyt vielä uhkana asbestoosi. Ja täällä löytyy urheita uhoajia, joiden mielestä homeesta ei ole vaaraa! Home altistuma on jo selvä ja nyt joutuu miettimään suodattimia, kun konttaa homeisia kellareita, mutta pakko yrittää tehdä leipää perheelle. Antti siis tuttusi on tyypillinen esimerkki todellisuudesta maalaiselämässä ja todella valitettavan yleinen tapaus.

[sofi]

Hei Sofi, tiedätkös että on niin tuttua tuo! Yksityisyrittäjänä joutuu ottamaan työn kuin työn vastaan. Selkä sökö, pirunmoinen määrä allergioita ja nyt vielä uhkana asbestoosi. Ja täällä löytyy urheita uhoajia, joiden mielestä homeesta ei ole vaaraa! Home altistuma on jo selvä ja nyt joutuu miettimään suodattimia, kun konttaa homeisia kellareita, mutta pakko yrittää tehdä leipää perheelle. Antti siis tuttusi on tyypillinen esimerkki todellisuudesta maalaiselämässä ja todella valitettavan yleinen tapaus.

Voimia sinulle, Whiski . Olen todella miettinyt kartoittajien ja muiden (esim. terveystarkastajien) arkipäivää; vailla minkäänlaisia suojaimia todellakin ryömiskellään kahta kauheammissa rakenteissa (milloin tutkitaan aidosti ja pahoin vaurioituneita kohteita), jotka varmasti jättävät "muistojäljet" elimistöön, keuhkoihin etenkin. Suojaimia ei käytetä, koska "aistinvaraisten havaintojen tekeminen vaikeutuisi", totesi eräs kartoittaja. Aika hurjaa. Terveystarkastaja puolestaan, kysyttäessä, ettei hänkään eikä hänen työtoverinsakaan tapaa suojaimia käytellä homeita raaputellessaan ja mitä lie kasvustoja pöllytellessään keuhkoihinsa . Näin vaikka Homeloukku-ohjelmassa olivat Hannele Rämö ja kumppanit suojautuneita kuin atomisodan edellä (kiitos vain Hannelelle - tekee oikeasti hyvää työtä ). Mutta ohjelmassa asukit seisoskelivat tutkimusten ajan ei-alipaineistetuissa tiloissa kuin olisivat juhliin olleet menossa; täydessä tällingissä, vailla suojia .

Etteivät vain pitkällä tähtäimellä sairastuisi homeiden ynnä muiden kasvustojen tähden pahiten juuri ne henkilöt, jotka yrittävät meitä homeilta suojella (työstään taloudellista hyötyä toki saaden. Mutta myös vapaaehtoisia on)?

[whiski]

Kiitoksia toivotuksista, vaikka en niiden toivossa kirjoittanutkaan ! Minua vain häiritsee nämä ylioptimaaliset unelmoijat, joiden mielestä mikään ei ole vaarallista, kun ei ole omalle kohdalle osunut ja kun sitten osuu, niin voi surku, kun ei ole kukaan varoittanut. Vaikka tässä ketjussa ei suoranaisesti näiden asioiden ns pilkkaajia olekkaan, niin pakko on kirjoittaa homeen vaarallisuudesta, vaikka homejuusto onkin nannaa

[rmt-57]

Huh huh Vakavia asioita nuo homeet. Niistä taitaa olla tietämys vielä pienenlaista, sillä on varmasti sellaisiakin mikrobeja jotka eivät aiheuta ihmisille vaaraa, ja sitten on noita "pahoja" juttuja jotka vievät pahimmassa tapauksessa hengen tai terveyden loppuelämäksi. Itse sain "siivuni" homehaitoista asuessani -39 rakennetussa kerrostalossa jossa vuoden asuttuani meni hengitystiet tukkoon.

[HillyMan]

Mulla on sellanen tunne että kun suurimmalle osalle ihmisistä nämä tavalliset homeet ei juuri aiheuta oireita ainakaan kovin lyhyellä ajalla niin niitä on helppo vähätellä. Itse olen vain joillekkin siitepölyille herkkä mutta eihän sitä tiedä mitä kävisi jos asuisi pitkään hometalossa. Nenä mulla on kyllä sen verran herkkä että haistan kyllä heti ovesta astuessa että kaikki ei ole talossa hyvin, homeesta se ei vielä kerro mitään. Aina kun ollaan tekemisissä keuhkosairauksien kanssa niin henki kulta on höllässä, ilman happea ei pitkälle pötkitä. Oma isoisä kulki yhdessä vaiheessa happipullojen kanssa joten tiedän kyllä jotain asiasta.
Olen itse myös syyllistynyt homeiden vähättelyyn sen tunnustan, enkä aio ottaa hysteriaa edelleenkään. Tiedostan kyllä että jotkut ovat erittäin herkkiä niille.

[whiski]

Hysteria on erikseen ja hysteriaksi nimittäminen on eri asia! Ei se että varoitetaan homeesta ole hysteriaa, enneminkin pidän hysteriana sitä, ettei siihen uskovat osaa muuten siihen kommentoida, kuin että se on hysteriaa

[erow]

Tuntuu niin pieneltä vaivalta tuo keittiön pikkuvuoto nyt, raapiessamme pintoja pois yläkerrasta löytyi ensin yksi kosteusvaurio, sitten toinen, ja toinen ja toinen.
Pienen vitutuksen jälkeen ollaan siinä pisteessä että luultavasti vanha huopakatto on vuotanut aikoinaan, tämä aiheuttanut sen että vettä on päässyt sinne mihin sen ei pitäisi päästä, eli toinen ns. kylmävarastoista on katon ja seinien laudoitusten osalta mennyttä tavaraa. On lahoa ja sieniviljelmää. Kuntotarkastaja kävi katsomassa tuon ensimmäisen löydöksen jälkeen ja siinä vaiheessa tuntui että noh säikähdyksellä päästiin, mutta nyt tilanne on toinen. Rakennusmestari arvioi että vauriot ovat luultavasti myös syvemmällä rakenteissa kun kattotuolithan noiden vierestä juoksevat.

Huomenna tulee kuntotarkastaja tekemään täyden kartoituksen vaurioiden osalta ja sitten revitään auki myös laudoitus seinästä ja katosta niin nähdään missä kunnossa kattotuolit ovat.(sormet ristissä). Myyjä on ainakin vielä toistaiseksi ollut valmis korvaamaan, mutta uusien löydösten kautta tilanne vähän muuttui, yös budjetin osalta. Oma päätös on tässä vaiheessa ainakin imuroida kaikki purut yläpohjasta pois jotta päästään näkemään todellinen kunto myös sitä kautta. Täytyy vaan olla onnelinen että lähdin tavaraa repimään irti sillä tuo varasto ja huone missä pahin vahinko on tulee lastenhuoneeks 8kk tyttärellemme. Laitan kuvia vielä myöhemmin.

[Yläpohja]

Meiltä löytyi yllätys yllätys yläpohjasta ongelma. Selkeä rakennusvirhe: villa suoraan kiinni kattoruoteisiin. Ruoteet yläkolmiosta ihan mustat ja silmin havaittavaa kasvustoa.
Talo on ollut meillä 3 vuotta. Mikä on oikea marssijärjestys? Otanko ensin yhteyden välittäjään vai pyydänkö joltain asiantuntijalta lausunnon vaurion laadusta ja arvion kustannuksista ja vasta sitten yhteys välittäjän kautta myyjiin? Myyjäpariskunta on eronnut joten ei hyvältä näytä. Vihjeitä hyvistä asiantuntijoista tampereen seudulta vaikka yv:nä olisi hyvä apu tähän masennukseen.

[pvalila]

Muista, että ostamallasi talolla ei ole mitään varsinaista takuuta. Myyjällä on tietty vastuu, mutta aika suuri pitää vaurion olla, ennen kuin myyjä joutuu kukkaroaan raottamaan. Toisaalta, kalliita homekorjaukset usein ovatkin...

[sofi]

Meiltä löytyi yllätys yllätys yläpohjasta ongelma. Selkeä rakennusvirhe: villa suoraan kiinni kattoruoteisiin. Ruoteet yläkolmiosta ihan mustat ja silmin havaittavaa kasvustoa.
Talo on ollut meillä 3 vuotta. Mikä on oikea marssijärjestys? Otanko ensin yhteyden välittäjään vai pyydänkö joltain asiantuntijalta lausunnon vaurion laadusta ja arvion kustannuksista ja vasta sitten yhteys välittäjän kautta myyjiin? Myyjäpariskunta on eronnut joten ei hyvältä näytä.

Välittäjä on ensisijaisesti myyjän asiamies ja vastuussa yleensä vain välityspalkkion osalta, jos niinkään. Välittäjän asettaminen minkäänlaiseen syytteeseen on monimutkaista ja vaatii asianajajaa, joka määrätyt luvat saatuaan penkoo välittäjän ( = kiinteistön välittäneen firman) papereista mm. ne, joita myyjä on antanut välittäjälle kohteesta ennen kauppaa, joissa kertonut kohteen tiedoista, ja joista ilmenee mitä myyjä on kertonut välittäjälle kohteen kunnosta näissä papereissa, ja onko välittäjä puolestaan tuonut nämä kaikki tiedot viralliseen myyntiesitteeseen tai ainakin ostajan tietoon.

Otapa ensin yhteys asianajajaan. Semmoiseen joka on erikoistunut asuntokauppariitoihin. Asianajajan kanssa laaditte myyjille sitten haluamannelaisen vaateen (kaupanpurkuvaade tai vaihtoehtoisesti hinnanalennus-, tai pelkkä hinnanalennusvaade). Muunlaisiakin sopimuksiakin solmitaan, ja erilaisiin sopimuksiin päästään. Myyjät sitten vastaavat oman a-ajajansa välityksellä. Asianajaja on erittäin tärkeätä ottaa, etenkin jos asiasta on tulossa riitaisa. Vakuutus korvaa a-ajajan kuluja 8500-13000 euroon asti (riippuu vakuutuksesta). A-ajajat laskuttavat 150-200 euroa/tunti noin summittain.

Ennen kuin vaadetta voi lähteä myyjäpuolelle laatimaan, on vauriot dokumentoitava. Täytyy olla A. kuntokartoitus, B. korjaustarvekartoitus, C. korjaustarvesuunnitelma, D. viralliset korjauskustannusarviot yhdeltä tai kahdelta firmalta, sekä mielellään asiantuntijalausunto asunnon/kiinteistön nykyarvosta, kun vauriot ovat tiedossa. Lisäksi vauriokohdista on oltava dokumentit (on otettava näytteitä terveystarkastajan ja mielellään myös kuntokartoittajan toimesta, useammasta mahd. vauriopaikasta ja lähetettävä analysoitaviksi virallisen lausunnon saamista varten). Näihin menee nappulaa tuhansia, eikä vastapuoli kustannuksiin osallistu kuin korkeintaan prosessin loppumetreillä. Oikeudenkäyntiin voi mennä 3-5 vuotta. Hinnanalennukset ovat oikeudessa (jos sinne asti joudutaan) todella alhaisia, joten olisi parempi pyrkiä sopuun asianajajien välityksellä ilman oikeudenkäyntiä. Kaupanpurkuun vaaditaan että kiinteistössä on oleellinen laatuvirhe (siinä ei voi asua, se on todettu terv.tarkastajan lausunnolla asuinkelvottomaksi jne.) ja korjauskustannukset ovat vähintään 40-50 % kohteen kauppahinnasta (minkä ostajat ovat maksaneet). Piilovirhe ei riitä kuin mitättömään hinnanalennukseen, ikävä kyllä .
Tsemppiä!

[erow]

Mistäpä löytäisi pk-seudulta hyviä a-ajajia, jolta voisi kysäistä neuvoa.

. i i r o

[sofi]

Mistäpä löytäisi pk-seudulta hyviä a-ajajia, jolta voisi kysäistä neuvoa.

. i i r o

Jätän nimen pois ettei olisi mainostamista :


Asuntokauppariitoihin(kin) erikoistunut asianajotoimisto ja Helsingissä:
Puhelin
010 309 3360

Puhelinlakimies:
Yksityisille:
0200-5151
(2,51 €/min+pvm )

Jälkimmäiseen olen itse turvautunut muutamassa kysymyksessä ja ollut tyytyväinen.

[erow]

Hyvänä vinkkinä suosittelen myös kysäisemään oman talon omistajan (eli pankin) asianajajilta neuvoa,
meillä ainakin Op:ssa oli osaava kaveri eikä maksanut mitään. Heillähän on tietenkin omat intressit että talo saadaan kuntoon.

. i i r o