Kylppäri uusiksi kellarissa + lattialämmitys

[Matti]

Kiitoksia kommenteista.

Vähän päivitystä tilanteeseen:

Lattia nyt kaivettu maalle asti. Valun alla oli siis 3 cm styroksi, jonka alla musta muovi. Styroksi oli vettynyttä ja muovin alta löytyi kosteaa hiekkaa/savea. Viemäriputket ovat muovia, lattiakaivo mukaanlukien, joten nämä eivät ole varmaankaan 50/60-luvun vaihteesta. Kivijalka loppuu lähes samalle tasolle mitä maapohja on nyt, ehkä 10 cm on maata päällä. Muuttaako tämä kenenkään näkemyksiä lattiarakenteesta?

Lattian olen aikeissa valaa Ardex A35:lla pikaisen aikataulun vuoksi. Pitäisi nyt kesäloman aikana saada kylppäri kylpykuntoon. Onko kellään kokemusta ko. sementistä?

Tässä nykyinen suunnitelma taiteilijan esittämänä :


Kuvittelisin että kivijalan alaosan kosteus tulee lämpimän luo, ja haihtuu näinollen lattian kautta seinän viereltä. Samalla lattialämmitys lämmittää kivijalkaa ja siirtää kosteutta ylös/ulospäin. Yläpäässä kosteus haihtuisi maanpäälliseltä osalta ulospäin. Lattialämmityshän olisi päällä kesät talvet. Onks hyvä tai edes välttävä näin?

[HillyMan]

Ensinnäkin sun pitää laittaa irroituskaistale uuden lattiavaluun ja seinän väliin joten seinä ei kuivu lattian kautta mihinkään.
Toiseksi kun et laita vesieristettä niin noi sun eristeet vettyy nopeammin kun se minkä poistat / poistit jo koska ne saa vettä myös yläkautta, tosin sitä kuivumistakin tapahtuu ylöspäin. Laattoja tosin saattaa irtoilla aika-ajoin. Miksi et tee kerralla lattiaa kunnolla?
Finnfoamin tilalle kun laitat fuktisolin niin voit laittaa vesieristyksen lattiaan, seinähän ei sitä tarvitse kun korkeintaan suihkun kohdalla ja sekin menee kellarissa kosteussululla mun mielestä.

[Matti]

Ensinnäkin sun pitää laittaa irroituskaistale uuden lattiavaluun ja seinän väliin joten seinä ei kuivu lattian kautta mihinkään.
Toiseksi kun et laita vesieristettä niin noi sun eristeet vettyy nopeammin kun se minkä poistat / poistit jo koska ne saa vettä myös yläkautta, tosin sitä kuivumistakin tapahtuu ylöspäin. Laattoja tosin saattaa irtoilla aika-ajoin. Miksi et tee kerralla lattiaa kunnolla?
Finnfoamin tilalle kun laitat fuktisolin niin voit laittaa vesieristyksen lattiaan, seinähän ei sitä tarvitse kun korkeintaan suihkun kohdalla ja sekin menee kellarissa kosteussululla mun mielestä.

Miks siinä pitäisi olla irroituskaistale lattiavalun ja kivijalan välissä? Valun kuivumisen takia vai minkä?

Oliskos Finnfoam parempi valun alla? Fuktisolihan sinne on tulossakin, kuten kuvassa.

Jos lattian vesieristäisi, onnistuisiko kivijalan hengitys laittamalla alaosaan esim. betonilaatoista alimman kerroksen, sen yläpuolelle sitten eriste+kaakeliluja? Tällöin alin laattarivi jäisi siis hengittäväksi.

Kerros oma ehdotuksesi lattiarakenteesta?

[Matti]

No niin, nyt on Fuktisolit ja Ardexit tallissa. Samoin sain sopivaan hintaan ostettua 16/2 mm muovipäällysteistä kupariputkea 30 m kiepin.

Mutta edelleen mua vaivaa pari asiaa lattiassa vaikka kaiman teoria tuntuikin toimivalta:
-jos lattian valun alle, Fuktisolin päälle, laittaa vielä toisen kerroksen "höttöä" styroksia (EPS 60), niin eikö siitä tule liian pehmeä (norm. suositus kun on EPS100)? Eikös sitä pitäisi lujentaa paksuuden lisääntyessä? Toisaalta oma kiinnivaletuksi suunnittelema lattian pitäisi kyllä kantaa, vaikka alapuoli olisi ontto. Samoin näemmä suositellaan ulkopuolelle kivijalkaa vasten EPS Routa 120:tä, mutta Fuktisol (60) olisi myös kuitenkin ok routivan täyttömaan vieressä...?!
-> näin ollen siis olisin Finnfoamin/Styrofoamin puolella päällimäiseksi kerrokseksi, lähinnä sen vettymättömyyden vuoksi. SPU ei sinne toisaan taida soveltua. Kun kerran laatta pidetään jatkuvasti +25-30C lämmössä, eihän kastepiste voi olla Finnfoamin päällä, koska juurikin siinä on lattialämmitysputket! Tällöin edelleen rakenne "ulospäin harveneva" mielestäni toteutuu. Pelkään siis että styroksi kuitenkin vettyisi aikaa myöten Fuktisolista huolimatta, nimittäin lattian alta savea kaivellessa kaivantoon alkoi tulla vettä n. 30 cm kivijalan alapuolella = märkää on!. Salaojat on varmaan ylempänä, jos on. Tuo vesiraja jää kuitenkin nykyisellään tuon tasoitesoran sekaan. Mutta siis varmasti on kosteaa tuolla alapuolella, voi Fuktisolikin olla melko raskasta kamaa muutaman vuoden päästä.

Itseasiassa kävin ostamassa Finnfoamia tänään, kun ei ollut ketään kommentoimassa palstan tiltin takia.

Eli uusi suunnitelma näin:

[heikkih]

Meillä tulee saunaan ja kylppäriin 20 cm Isodräniä soran ja lattialaatan väliin. En tahdo (esim. finnfoamilla) estää laatan kuivumista (kuivana pysymistä) alaspäin.

Se irroituskaitale perusmuurin ja laatan välissä on siitä kiva että sallii laatan lämpölaajenemisliikehdinnän ilman että muuri ottaa itteensä.
Isoista tunkkausvoimista on kysymys vaikka liike ei olekaan suuri. Laatta saa kaitaleen kanssa myös elää vuosikymmenten aikana pystysuunnassa jos esim. maan vesitilanne vaihtelee kun a) viritellään merenpinnan nousua odotellessa salaojituksia 2010 ja sitten kun b) se vedenpaisumus tulee 2040. En osaa sanoa onko tuolla kaitaleella käytännön merkitystä.

[Matti Alander]

Paras rakenne tietysti olisi 200 mm 30 kg/m3 salaojittavaa eristettä. Laatta kuivuu hetkessä alaspäin ja mitään erikoisbetoneita ei tarvita.
Fuktisol levy on vettymätön ja se perustuu rakenteeseen, joka johtaa veden pois, eikä tällöin synny vedenpainetta. Fuktisol kerroksen alapuolelta tietysti tulisi ohjata vesi pois, eikä mikään eriste ole tarkoitettu vedessä kelluvaan asennukseen.
Finfoam suulakepuristettu solupolystyreenieriste ei ole vettymätön, se vettyy ainoastaan hitaammin, kuin paisutettu solupolystyreenilevy. Nykytekniikalla toteutetut paisutetutkin levyt ovat kehittyneet merkittävästi ja ovat käytännössä oikein asennettuna vettymättömiä.
Routaeristeenä käytetyt Eps-levyt ovat vettyneet niiden päälle yleisesti asennetun muovikalvon takia. Maaperä routaeristeen alla on pitkiä aikoja vuodesta lämpimämpää ja kosteampaa, kuin routalevyn päällä oleva maa, jolloin kosteus alkaa siirtyä routalevyyn, eikä muovikalvon takia pääse sieltä pois. Siis höyrynsulku on eristeen kylmällä puolella, jolloin syntyy aina ongelmia ja vuosien kuluessa melkoisen varmasti myös suulakepuristettuihin.
Muovikalvoa ei nykyisin enää suositella käytettäväksi lattiarakenteissa huonon toimivuuden takia laisinkaan, ei ylä- eikä alapuolella.
Salaojittavissa eristeissä kosteus saa vaeltaa esteettä läpi kaikissa tilanteissa vetenä, sekä vesihöyrynä, eikä vettymistä pääse tapahtumaan. Eli salaojittava lämmöneriste on erinomainen vaihtoehto kaikissa maanalaisissa eristystarpeissa.

[HillyMan]

Ensinnäkin sun pitää laittaa irroituskaistale uuden lattiavaluun ja seinän väliin joten seinä ei kuivu lattian kautta mihinkään.
Toiseksi kun et laita vesieristettä niin noi sun eristeet vettyy nopeammin kun se minkä poistat / poistit jo koska ne saa vettä myös yläkautta, tosin sitä kuivumistakin tapahtuu ylöspäin. Laattoja tosin saattaa irtoilla aika-ajoin. Miksi et tee kerralla lattiaa kunnolla?
Finnfoamin tilalle kun laitat fuktisolin niin voit laittaa vesieristyksen lattiaan, seinähän ei sitä tarvitse kun korkeintaan suihkun kohdalla ja sekin menee kellarissa kosteussululla mun mielestä.

Miks siinä pitäisi olla irroituskaistale lattiavalun ja kivijalan välissä? Valun kuivumisen takia vai minkä?

Oliskos Finnfoam parempi valun alla? Fuktisolihan sinne on tulossakin, kuten kuvassa.

Jos lattian vesieristäisi, onnistuisiko kivijalan hengitys laittamalla alaosaan esim. betonilaatoista alimman kerroksen, sen yläpuolelle sitten eriste+kaakeliluja? Tällöin alin laattarivi jäisi siis hengittäväksi.

Kerros oma ehdotuksesi lattiarakenteesta?

Noniin nyt kun olen taas maisemissa ja nettikin taas toimii niin voin vastata kysymykseesi, sori että on kestänyt.
Irroituskaistale tulee liikuntasaumaksi sokkelin ja lattian väliin, siksi ettei tapahdu lattialle mitää halkeamisia kun se elää eri tavalla kun sokkeli. Uusi lattia on siis ikään kuin kelluva rakenne vaikka sitä ei mistään huomaakkaan. Lattian kuivuttua seinän vieret putsataan ja leikataan ylimääräinen kaistale pois ja kitataan radonia vastaan.

Jostain syystä on tullut näköjään lukihäiriö ja olen lukenut että olisit laittamassa finnfoamia lattiaan, siksi tuo finnfoam-fuktisol sekoilu. Pahoittelut siitä.
Lattiarakenteesta onkin tullut kirjotuksia niin ei siitä sen enempää.

[Matti]

No niin, lattia on tehty ja seinät pystyssä. Rakenne kutakuinkin kuten viimeisimmässä kuvassa, erona se että seinissä on SPU:n päällä myös vedeneriste (Kiilto Keramix) ja kivijalkaa vasten olevat laatat ovat 300 mm korkeita.

Lattia on valettu suoraan kiinni kivijalkaan. Arvelin että kun kyseessä on noin pienialainen (3 m2) lattia, niin ei sillä olisi suurta väliä onko se kiinni kivijalassa vai ei. Kosteus siirtyisi myös näin ollen paremmin kivijalan alaosasta lattiaanpäin.