finnfoam

[ryobi]

Kysäisen mielipidettänne kellarin sisäpuolisesta eristämisestä.

Mites kun finnfoam neuvoo seinien sisäpuolisen eristämisen toteutettavan niin, että saneerauslaastilla finnfoamia suoraan seinään kiinni ettei väliin jää kosteita ilmarakoja. mitä mieltä olette, onko pienin riski jos lähtee eristämään sisältäpäin. Finnfoam tulisi siis kiinni rivinteeraukseen.

Otetaan nyt lähtökohdaksi se, että taloa ympäröi salaojitus, mutta toteutus on vajaavainen, eli salaojaputki ei ole tarpeeksi syvällä, ulkoseinä pietty, ei patolevyä.

Kellarissa koneellinen poisto.

[maanma]

Mulla sama tilanne - ilman tuota koneellista IV:tä. Ajattelin laittaa 30mm FFoam ainakin kylmiin osiin kellaria. Lämpimiin Siporex. FFoam+Fuktisol tulee ulkopuolelle mahd. pian.

Kapillaarinen nousu on suurin riski.

[Sampo]

Tässäpä pähkinä purtavaksi:

Meillä on kellari jaettu kahteen osaan,molemmissa tiilirivinteeraus,ilmarako ja betonisienä,patolevy,salaojasora.Ja mittareiden mukaan tasan sama lämpötila kummassakin nyt kun olen pitänyt väliovea auki.Toisessa kuitenkin joskus muinoin lisätty Finnfoam 30mm sisäpuolelle.
Tänään aamulla näkyi ulkoseinillä selvä ero.Ulkopuoli oli ensinmainitussa kuivan ja siistin oloinen.Foamilla jälkieristetty oli valkoisessa huurassa.

Mikäs "fuktifysikaalinen" ilmiö tässä tapahtui

[Norottaja]

Tekisin kuitenkin lisälämmöneristyksen ulkopuolelle, jos vielä kuitenkin joutuu seinän vierustat aukomaan... sokkelin kasvaminen yli ulkoseinäpinnan on tietenki aika ikävä efekti.

Saa kuitenki rakenteen lämpimämmäksi -> kastepisteen ulospäin.... HETkinen, sulla oli se piki siellä ulkopinnassa.. enpä uskallakkaan ilman kirjaviisautta tai esimerkkirakennetta mennä sanomaan mikä toimii. pitääköhän se rakenne kuitenkin saada kuivumaan sitten sisäänpäin.. miten se ff:n läpi onnistuu?

rakenteena valmistajan paperille painama tyyppirakenne on aina kuulopuherakennetta parempi, luulen minä. Ihmetyttää vain kyllä tuollainen "kostea ilmarako", pistät kammalla laastin seinään, niin sulla on oikea kapilaaripillistö, kun eihän sitä ikinä saa tiiviisti kauttaaltaan... ja rajapinta, missä materiaali muuttuu on se joka merkitsee, ei mielestäni niinkään taskut tms.

Kuura pysyy pois lämpöä vuotavasta seinästä... eriste sisäpuolella varmistaa rakenteen jäätymisen ulkopinnalta..

olisko muuten vinkkejä varastoinnissa kieroutuneen lakkaoven oikaisuun? ja olis muuten 35 v ikkunoita karmeineen noutohintaan nurkissa lojumassa, yks komeron lakkaovi karmeineen.. ASKON pikkukeittiön kalusteista en taida vielä raaskia luopua

[Matti Alander]

Fuktifysikaalinen ilmiö todella tapahtuu ja syy on kahden tiiviin pinnan lisäämä kapillaarisuus joka nostaa sokkelin kosteutta ylös maaperästä, huokoisalipaineeseen perustuen.
Sisäpuolinen eristys taas laskee sokkelin ulkopuolen lämpötilaa ja seinärakenne joutuu koville jäätyessään.
Höyrytiivis eristys sisäpuolella myös estää sisäänpäin kuivumisen.
Jos vielä ulkopuolella maanpinnan yläpuolella on käytetty hyvin yleistä varsin höyrytiivistä Yki sokkelimaalia, estyy kuivuminen miltei kokonaan. Ihmettelyn aiheeksi tällöin syntyy myös maalin kupliminen melko nopeasti ja lopuksi kuoriutuminen pois.
Tällaisessa rakenteessa vesihöyryjen osapaine-ero saattaa ylittää tuhat Pascalia ja maalauksen pysyminen on mahdotonta.

[Sampo]

Fuktifysikaalinen ilmiö todella tapahtuu ja syy on kahden tiiviin pinnan lisäämä kapillaarisuus joka nostaa sokkelin kosteutta ylös maaperästä, huokoisalipaineeseen perustuen.
Sisäpuolinen eristys taas laskee sokkelin ulkopuolen lämpötilaa ja seinärakenne joutuu koville jäätyessään.
Höyrytiivis eristys sisäpuolella myös estää sisäänpäin kuivumisen.
Jos vielä ulkopuolella maanpinnan yläpuolella on käytetty hyvin yleistä varsin höyrytiivistä Yki sokkelimaalia, estyy kuivuminen miltei kokonaan. Ihmettelyn aiheeksi tällöin syntyy myös maalin kupliminen melko nopeasti ja lopuksi kuoriutuminen pois.
Tällaisessa rakenteessa vesihöyryjen osapaine-ero saattaa ylittää tuhat Pascalia ja maalauksen pysyminen on mahdotonta.

No siinähän se oikea vastaus tuli
Tosiaan enemmänkin huolestuneena sitä seinää katselin,ja huurteessa se on vielä tänäänkin.. Syksyllä jo mietin että olisikohan paras pudottaa ne "Foumilevyt" alas sieltä sisäseiniltä,kovin lujasti eivät ole kiinni-eikä luultavasti liimalla vaan ruuveilla+isoilla prikoilla mutta levyn ja tiilen väliin ei jää riittävästi ilmarakoa joten kapillaaria syntynee.Myös sokkelimaali on osittain irtonainen juuri tältä sisältä eristetyltä osalta-että siinä se nähdään miten viisaasti ovat eristäneet joskus 80-luvulla...
Toisen kellarin seinä(ilman foamia) taasen hengittää mukavasti tiilen läpi vaikka siinä lämpöä meneekin samalla harakoille.

Mikähän tuossa voisi olla parannusehdotus?
Mieluiten en kyllä kaivaisi seinänvierustoja enää uudelleen auki kun ne juuri ennen talven tuloa sain täytettyä..

[Matti Alander]

Tuskin kiireellä kannattaa alkaa tekemään mitään, koska ongelmat ovat varsin pieniä, mutta pidemmän päälle suosittelen ulkopuolen operointia uudestaan.
Meillä on Turussa kolme asennusporukkaa, jotka tekevät ympäri vuoden pääsääntöisesti rakennusten kellareiden Fuktisol eristyksiä ja kuvailemasi rakenne ei ole meille kovinkaan harvinainen.
Uudisrakentamisessa ja korjaamisessa on yksi varteenotettava ero ja se on uudisrakennuksen eduksi, koska siellä kapillaarikatkot on asennettu jo uutena, niin sisäpuolinen eristäminenkin on ongelmattomampaa.
Ikävin asia tapauksessasi on tulevat ylimääräiset kustannukset, toiseen kertaan teteetettäessä.

[Sampo]

Tuskin kiireellä kannattaa alkaa tekemään mitään, koska ongelmat ovat varsin pieniä, mutta pidemmän päälle suosittelen ulkopuolen operointia uudestaan.

Kiitoksia Matti,vastauksesta.
Mutta osaatko sanoa mitään näin netitse,ilman edes valokuvia kohteesta että olisiko syytä kuitenkin purkaa ne hiivatin Foamilevyt sieltä seiniltä ensiapuna.Tai millaista vahinkoa voisi kuvitella olevan tulossa jos tilanteen antaa olla nykyisellään.
Kuitenkin,kuten olen aiemmin foorumilla kertonut,kosteusprosentit kellarissa saatiin hallintaan,tai ainakin holtittomasta kohtuulliseen tasoon(40-60%) salaojituksen rakentamisen ja ilmankuivaimen asennuksen jälkeen.
Enkä minä kai sitä tässä pelkää että sokkeli menisi tohjoksi mokomasta ilmiöstä mutta ainakin kellarin sisällä vallitsevan ilman laatu kiinnostaa pidemmällä tähtäimellä.Siinä on kuitenkin makuuhuone yläpuolella ja silleen..

[Hower]

Matti Alanderin pohdintoja aiemmin:
"Lämmöneristykseen on syytä paneutua koko seinän matkalta, niin yläpuoliseen, kuin alapuoliseenkin.
Kun puhumme lämmöneristyksestä kosteusteknisen käyttäytymisen osalta on ajatus eristämisestä käännettävä päälaelleen. Siis eristämme lämpöä vastaan, eikä kylmää vastaan. Sisätilaa lämpimämpi maaperä kääntää kosteusvirran ei toivotulla tavalla maaperästä kohti huonetilaa.
Parasta olisi eristää ulkopuolelta koko kellarinseinä. Tämä taas johtaa mittasuhdeongelmiin ja taloa leveämpi sokkeli näyttäisi hassun näköiseltä.
Siksi yleensä joudumme tekemään kompromissin, eristämään maan alapuolisen osan ulkopuolelta ja yläosan sisäpuolelta laittaen eristeen ristiin välttääksemme kylmäsiltaa.
Ulkopuolisen lämmöneristyksen on syytä olla vesihöyryä hyvin läpäisevä ja sisäpuolen eristyksen ei pidä läpäistä lainkaan höyryä.
Lämpötila-asteluvuilla ei ole sinänsä merkitystä, tärkeää on vain, että ulkopuolella olisi pääosan vuotta viileämpää, kuin sisällä.
Eristys voisi esimerkiksi olla: Ulkopuolella maan alla Fuktisol 100-200 mm ja sisäpuolella Uretaanilevy esim. 50 mm."

Tämä nyt oli osa mielipiteidenvaihdosta mitä Matti Alanderin kanssa kävin aiemmin. Parempi lukea koko stoori sivulta 3 vähän harhanjohtavan otsikon "lattia-idea..järkeä vai ei"- alta. Kun puutuin tuohon "kylmäsillan välttämiseen" Alanderin ohje oli eristää koko seinäpinta myös sisäpuolelta...
Eipähän muutenkaan tuo fysikaalinen päättely minua vakuuttanut, joten takuuvarmasti meikäläisen kellarin seinät pysyvät sisäänpäin kuivuvina jatkossakin. Ei niistä fuktisoleista tietysti haittaakaan ole...onko rahallista hyötyä, päätelköön jokainen itse.

[Matti Alander]

Sisäpuolisen eristyksen yhteydessä kellarinseinässä puhutaan aina kombromissista ja samassa yhteydessä ulkopuolen pitää olla hyvin vesihöyryä läpäisevää, sekä ainakin maanalaiselta osaltaan lämmöneristetty kertoimella kaksi sisäpuoleen verrattuna.
Kellarinseinä voi olla sisäänpäinkuivuva, kuten alunperinkin, tällöin vain sisäilman täytyy olla kellarinseinää kuivempaa, jotta kosteus siirtyisi sisäpuolelle. Siis jos sisäilman kosteus on RF 80 %, kuivuu seinärakenne ainoastaan samaan prosenttiin.
Sama toimii myös käänteisesti, eli sisäilma kuivuu kohti sokkelia, mikäli tämän kosteus on alhaisempi. Siis Fuktisol eristetty kellarinseinä kuivuu hyvinkin nopeasti alle 40 % RF, jolloin rakenteella on myös sisäilmaa kuivaava vaikutus, eikä erillisiä ilmankuivaimia tarvita.
Sijoittaako rahaa taas kyseisiin rakenteisiin saa jokainen itse päättää, perustelen ainoastaan hauskasti sanottua Fuktifysikaalista toimintaa.

[MM]

Mutta jos höyrypaine kellarissa on maaperästä sisäänpäin, eikö silloin tiivis sisäpinta tee samaa hallaa kuin tiivis ulkopinta maan päällä? Eikö koko rakenteen silloin pitäisi olla peilikuva tavallisesta seinästä, eli rakenne harvenee sisäänpäin? Eli paneeli suoraan harkkoon tai halltex?

[Hower]

MM: Mutta jos höyrypaine kellarissa on maaperästä sisäänpäin, eikö silloin tiivis sisäpinta tee samaa hallaa kuin tiivis ulkopinta maan päällä?

No tässäähän se pointti juuri on. Matti Alander perustelee fuktisolin asentamisen tarpeellisuutta nimenomaan tuolla riskillä...

M Alander: Siis eristämme lämpöä vastaan, eikä kylmää vastaan. Sisätilaa lämpimämpi maaperä kääntää kosteusvirran ei toivotulla tavalla maaperästä kohti huonetilaa.
Parasta olisi eristää ulkopuolelta koko kellarinseinä.

Olen kysynyt häneltä useampaankin kertaan milloin lämmitetyssä kellarissa olisi kylmempää kuin ulkona maan alla. Ei tullut vastausta....

[maanma]

Olen kysynyt häneltä useampaankin kertaan milloin lämmitetyssä kellarissa olisi kylmempää kuin ulkona maan alla. Ei tullut vastausta....

Normaaliolosuhteissa ei koskaan.

[Peccer]

Hmmm, aihetta sivute, mutta voinko laittaa tuollaisen 20mm finnfoamin kylmän verannan ja lämpöisen eteisen seinään lisälämmöneristeeksi?

[maanma]

Mikäs "fuktifysikaalinen" ilmiö tässä tapahtui

Pintakosteus jäätyi maanpäälliseen osaan, koska sisälämpö ei riittänyt pitämään sitä sulana.

Näin voi käydä myös ilman FFoamia, mutta pakkasta vaaditaan enemmän.