voi meitä parkoja..

[Jonssi]

Iltalehti otti esimerkiksi rintamamiestalon, joka on asumiskuluiltaan kallis. Joku Ministeri tämänkin kirjoituksen lukee ja ilmoittaa että vanhojen talojen energian kulutukseen on puututtava vahvalla otteella. Unohtaen että jo pelkästään talon yleisnimi(rintamamies) kertoo kiinteistön olevan isänmaalle hyvin arvokas muistomerkki.

Unohtaen myös että vanhoja kiinteistöjä asuu usein ne, joilla on halua vaalia pitkän elinkaaren tuotteita, eikä kertakäyttörakentamista.

iltalehti viikonvaihteessa: sähkön hinta

[tuuma]

Ensin nousi öljy sitten sähkö, koska niiden kWh hinta on aina ollut likimain sama ja ilman minkäänlaista järkevää selitystä "kytkökseen" Voi P..hana kun taas alkoi sappi kiehuu

Artikkelissa voivoteltiin lopuksi niitä, jotka valinnut sähkölämmityksen. Muutama kuukausi sitten voivoteltiin niitä, jotka valinnut öljylämmityksen. Seuraavaksi varmaan puu/pelletti valinnan tehneet kokee saman tavalla tai toisella ja sitten aurinkokeräimet pistetään verolle ja sitten huomataan että ihmisen suustahan sitä hiilidioksidia vasta tuleekin ja näin hengittäminen ja varsinkin hengitystiheyden nostoa aiheuttavat harrastukset pistetään verolle ja sitten kaikki...

Kyllä ne optiot jollain aina kerätään

[Jari Holopainen]

Olen pohtinut etenkin sähkön hinnoittelun kohdalla sellaista, että kilpailuttaminen nostaa hintatasoa pidemmällä aikavälillä, vaikka kilpailutilanteessa jonkin yhteisön tuote on sillä hetkellä edullisin. Voisiko jopa väittää, että kilpailuttaminen on yhteiskuntamme polttoaine, jolla hintatasoa hinataan aina ylöspäin. Ja jottei moottori hyytyisi heti ensimmäiseen ylämäkeen, on kansalaisilla oltava ostovoimaa ostaa aina uusinta uutta vimpainta ja ehkä talojakin. Rintamamies-talo ei taida oikein hyvin sopia tähän ideologiaan, sillä hyvinrakennettuina ne kestävät liian pitkään. Liekö nykyisen talon elinkaari enää 40 vuottakaan, mutta rintamamiestalo kestää huollettuna äidiltä tyttärelle.
Olisiko aika uudenlaiselle "rintamamiesfilosofialle", sillä nyt sotiminen on siirtynyt maan rajojen sisälle, ja oleellista on, onko sitä ostovoimaa ostaa, vai syrjäytyykö kansalainen globaalitalousideologian kääntöpuolen hökkelikyliin. Onko jopa niin, että nykyajan nuoret ministerit ovat niin ilmastonmuutoksella peloiteltuja, että vain viimeisin passiivitaloteknologia kelpaa suunnannäyttäjäksi? On kuitenkin tunnettava menneisyys, jotta tulevaisuutta voidaan rakentaan: nyt tulevaisuutta rakennetaan lähinnä tämän hetken mielikuvien pohjalta.

[pvalila]

Kyllä rintamamiestalotkin olivat uutena lujasti ajassa kiinni.

Rintamamiestalojen keskimäärin turhan korkea energiankulutus on asia, jolle onneksi on tehtävissä aika paljon. Edellisen energiakriisinkin aikana tehtiin, mutta tuonaikaiset vakioratkaisut olivat osittain tehottomia ja erittäin harvoin kosteusteknisesti moitteettoman toimivia.

Tieteellisesti pätevää tietoa vanhojen talojen energiatalouden parantamisesta on huonosti saatavilla (ainakin popularisoidussa muodossa), mutua on sitäkin enemmän.

Tämän palstan kirjoittajat ovat ihmisiä, joiden taloilla on vielä pitkä elinkaari jäljellä. Tämä ei päde kaikkiin rintamamiestaloihin, monet ovat jo saattohoidossa. Jos omistajien Investointikyky on heikko ei investointien kannattavuudella ole merkitystä, tekemättä jäävät. Monen hyvän talon kohtalona on huono sijainti, kuolevissa taajamissa ei ole järkevää miettiä asioita puolen vuosisadan aikajänteellä.

[Jari Holopainen]

Näkisin kyllä, että rintamiestalot ovat ajan hengessä mukana, vaikka ilmastonmuutoksenkin näkökulmasta. Jos miettii nykyisin rakennettavien talojen filosofiaa, niissä näyttyy läpinäkyvyys (suuret ikkunapinta-alat), tyhjä tila (korkea tila) ja ehkä monimuotoisuus (kulmia). Parempi kysymys voisi olla, että mitä varten on menty tähän ääri-yksilöllisyyttä korostaviin ratkaisuihin? Elämä voi avautua mielenkiintoisena ja ehkä kalliinakin, mutta varten-funktio puuttuu? Onko suuret lasipinnat esim. sitä varten, että kaikki näkevät että juuri tällä talolla on kulttuurin piirin kuuluvat viimeisimmät vimpaimet ja ehkä näkyy sekin, paljonko on varaa laittaa rahaa talon rakentamiseen. Läpinäkyvyys ja tyhjä tila voivat olla vallan symboleita, minkä varjona voi olla se, että pyritään lähinnä siihen ettei ole tarkoituskaan olla varaa tähän.
Ministeri Vanhasen sanoin ei kannata olla pahoillaan siitä, että monilla menee hyvin. Tästä lausunnosta voi olla montaa mieltä, mutta käsittääkseni rintamamiestalojen rakentaminen lähti aivan päivänvastaisesta lähtökohdasta kuin nykyinen taloprojekti ja hyvinvointi: käytettiin niitä materiaaleja mitä oli paikallisesti saatavilla (kaikille yhteisiä) sekä talon muoto oli neliö/suorakaide (sekin on rintamiestaloille yhteistä).
Yhteistä on ollut myös tilojen käyttötarkoitus, jota on myös kritisoitu siitä, että nainen on tällaisessa rakennuksessa alistettu hellan ja makuuhuoneen väliin. Ajattelen kuitenkin siten, että perhe-elämässä on kyse enemmän vapaasta tahdosta sekä rakkaudesta kuin vallankäytöstä esim. malliin nyrkin ja hellan välissä, joten uskoisin, että rintamiestaloissa on ajateltu silloisen perheen parasta. Palveleeko rintamiestalo tämän päivän perheen parasta, lienee niitä mietittäviä kysymyksiä.

[Tinakenkäpoika]

Pörssiyhtiöiden tärkein tehtävä on tehdä rahaa osakkeen omistajilleen. Jos tietty voittoprosentti pitää saavuttaa, niin sen saavuttamiseen ei ole oikein muita keinoja kuin nostaa hintaa. Itse ainakin rakasta 51 vuotta vanhaa purukasaa ja yritän parhaani mukaan että se olisi vielä kunnossa kun jälkikasvulle se sitten perintönä siirtyy. Ja mitä tuohon sähkön kulutukseen tulee, niin edellisessä asunnossa(rivari) asuessani sähkölasku oli siinä siirtoineen 160€/2kk läpivuoden(öljylämmitys), tässä torpassa näin kesäaikana sähkölasku siirtoineen on 100-110€/2kk(sähkölämmitys) ja talvella 230-250€/2kk, näin perstuntumalla tuntuu että jos tuon rivarin öljyn muuttais sähköksi, niin aika samaan menisi tämän kanssa.

Onkohan kukaan tutkinut esim. teollisuushallien energiataloudellisuutta?

[mkk]

Huoli ympäristöstä on ollut ajankohtainen teollisesta vallankumouksesta lähtien. Sen trendikkyydessä on tällä hetkellä yksi varsin kuvottava piirre: meille uskotellaan, että huolehdimme ympäristöstämme parhaiten ostamalla uutta ja ekologista. Tämä tietenkin sopii markkinataloudelle varsin hyvin, mutta ympäristöarvot sinällään ovat sitten päin peppua. Tuotteiden ja palveluiden ekologiseen elinkaariajatteluun liittyy tiiviisti niiden käyttöikä. Kun lasketaan käytettyjä luonnonvaroja, saadaan parhaiten kuva siitä, mikä on ympäristön kannalta kestävää (esim. jalanjälki-ajattelu, MIPS). Ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei kannata ostaa uutta, vaan esim. korjata vanhaa, kierrättää jne. Öljyn käyttäminen on tietenkin useimmiten tälläkin laskutavalla hulluutta, mutta vanhan dieselauton vaihtaminen uuteen voi helpostikin kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin vanhalla autolla ajaminen säästäen ja vaikka vanhan paistoöljyn käyttäminen biodieselinä tms. Rintamamiestaloissa materiaalia voi kierrättää helposti, minkä tämäkin sivusto todistaa ja talot säilyvät sukupolvilta toisille, jos niistä pidetään hyvää huolta. Karu fakta, joka meidän on pakko melko äkäiseen ymmärtää on se, että jossain määrin mukavuuksista on pakko luopua, jos tämä pallo aiotaan pitää asuttavassa kunnossa. Jos rintamamiestalo on energiasyöppö, niin voihan sitä vetää villasukat jalkaan ja pärjätä vähän vähemmillä lämmöillä.

[wekkuli]

Energian kulutushan on ollut käytännössä jatkuvassa kasvussa koko sotien jälkeisen ajan. Jos suomalaisten energiankulutus on 50 vuodessa kymmenekertaistunut, niin tarkoittaako se sitä, että 50v vuotta vanha talon energiankulutuskin on kymmenkertaistunut? Sehän on paradoksi, ei vanhat talot voi olla syyllisiä kulutuksen kasvuun, niiden lämmityskulutushan vain pienenee, kun talvet lämpiää ja luonnollisen poistuman kautta vanhat asuinneliöt valtakunnallisesti pienenevät.

Kyllä energiankulutuksen kasvuun on suurin syyllinen elintaso ja tuo nykyaikainen trendi rakentaa isoja lukaaleita. Käytännössä turhia kuutioita on hirveät määrät uusissa omakotitaloissa, kun kahteen sataan neliöön ei saada mahtumaan kuin pari makuuhuonetta ja helvetilliset, tyhjyyttään kumisevat hallit olohuoneiksi. Eristysteknisesti rmt on vanhaa tekniikkaa, mutta energiataloudellisesti vanha talo on muodoltaan oikea ja ennen kaikkea tiloiltaan maltillinen, käytännöllinen ja taloudellinen. Se on koti eikä mikään edustustila.

T: Suora sähkö, ilppi ja varaava takka = kokonaissähkönkulutus vuodessa noin 12000kWh sisältäen lämmityksen ja kulutussähkön. Mistähän löytyisi uusi 4mh + oh + k omakotitalo joka alittaa tuon luvun?

[Jari Holopainen]

Taitaa olla niin, ettei teollisuushallien ym. tuotantolaitosten sähkönkulutusta juurikaan esitellä julkisuudessa. Tuotos ja työpaikat ovat julkisuudessa tärkeämpiä kriteerejä kuin ns. pakolliset tuotantokulut. Tämä asia jos mikä olisi tutkittava ja otettava kriittisen käsittelyn alle. Mutu-tuntuma kertoo, että merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä tällä alalla on saavutettavissa, ja eihän se ole keneltäkään pois jos hallit ja muut tuotantolaitokset toimivat energiatehokkaasti. Muistelen ministeri Pekkarisen lausuntojen kielivän hieman yksipuolisesta suhtautumisesta asiaan, sillä hänen mukaansa teollisuuden energiansaanti on vain turvattava.

Turvaksi rintamamieskoti on myös rakennettu. Kun en ole esiintynyt tällä palstalla kuin muutaman kerran vasta ja kun en tunne aikaisempia kirjoituksia, niin aiheesta löytyy ensi hätään professori Saarikankaan kirjoittama artikkeli omakotitalosta http://www.suomenkotiseutuliitto.fi/kot ... rihist.pdf. Siinä on myös sivuttu rintamamiestalon filosofiaa samoin kuin väitöskirjassaan Model Houses for Model Families (1993). Saarikankaan tutkimuskysymykset ovat käsitelleet sukupuolen ja tilan välisiä suhteita sekä tilan ja sen merkitysten muotoutumista. Miten esimerkiksi tila on sukupuolittava ja sukupuolitettu?

[Kauppis]

Joo - eilisestä lehdestä luin, jotta koska EU:n direktiivien takia lämmitysöljyyn on jossain vaiheesa lisättävä enenevissä määrin biopolttoöljyä, tulee lopputuote kuluttajalle kallistumaan. Ja jostain kuulin jonkun sähköyhtiöherran selittävän, että koska heidän kesän hyvän vesitilanteen vuoksi on juoksutettava vettä ohi voimaloiden, tulee sähkön hinta nousemaan tämän hukkaan mennen energian arvon vuoksi...

Nykyiset pientalot harvoin, jos koskaan tuntuvat mukavilta olla/vierailla. Siis niinkuin jo pelkästään sisäilman vuoksi. Ja sitten energiatehokkuuden takia rakennetaan se isoikkunainen ja monikulmainen tiivis talo, missä on koneellisesti pumpattava ilmaa sisään ja ulos, että siinä voisi terveellisesti asua. On kuulunu ttarnaa, että täälläpäin tuossa -80-l loppupuolella olevia taloja ei kannata korjata, sillä se korjaustyö maksaisi liki uuden verran.

Kerrassaan outoa.

[valtsy]

J Ja jostain kuulin jonkun sähköyhtiöherran selittävän, että koska heidän kesän hyvän vesitilanteen vuoksi on juoksutettava vettä ohi voimaloiden, tulee sähkön hinta nousemaan tämän hukkaan mennen energian arvon vuoksi...



Kerrassaan outoa.

Niinhän se on ollut aina joko sataa liikaa tai liian vähän mutta sopivasti ei koskaan Ja hinnat pompsahtelee ylöspäin yhtä varmasti kuin kansanedustajien palkat jostan ne on optio rahat kerättävä

[Rautu]

Energian kulutushan on ollut käytännössä jatkuvassa kasvussa koko sotien jälkeisen ajan.

70-luvun energiakriisi taittoi energiakulutuksen kasvukäyrän ja sen jälkeen kasvu on ollut vähäistä. 80-luvulla muutamina vuosina energiankulutus jopa laski. Sähkönkulutus on kasvanut tasaisemmin, mutta sähkö on vain osa kokonaisenergiankultuksesta.

Taitaa olla niin, ettei teollisuushallien ym. tuotantolaitosten sähkönkulutusta juurikaan esitellä julkisuudessa. Tuotos ja työpaikat ovat julkisuudessa tärkeämpiä kriteerejä kuin ns. pakolliset tuotantokulut. Tämä asia jos mikä olisi tutkittava ja otettava kriittisen käsittelyn alle. Mutu-tuntuma kertoo, että merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä tällä alalla on saavutettavissa, ja eihän se ole keneltäkään pois jos hallit ja muut tuotantolaitokset toimivat energiatehokkaasti.

Teollisuushallien energiakulutusta optimoivat ihmiset työnään. Varsin suuri osa teollisuushalleista lämpiää tuotantokoneiden hukkalämmöllä eli ongelmana on enemmänkin jäähdytys kuin lämmitys. Jos joku pystyy esittämään teollisuudelle energiansäästöratkaisun, jolla on kohtuullinen takaisinmaksuaika (koneiden suhteen 2-3 vuotta, kiinteistön suhteen 3-5 vuotta), niin tämä toteutetaan välittömästi. Muussa tapauksessa pitäisi asiasta vastaavalle antaa kenkää työnsä huonosta suorittamisesta. Eli teollisuuden energian käytöstä ei kannata olla huolissaan.

Energiankulutusta pitäisi ohjata sen hinnalla. Mitä kalliimpi energia, sen järkevämpää on investoida energiansäästöön. Öljylämmitys ja sähkölämmitys ovat varsin energiatehokkaita kumpikin. Nyt valtiovalta yrittää ohjata kuluttajia niistä eroon muutoin kuin hinnan avulla, jolloin toimenpiteet tulevat olemaan varsin tehottomia. Öljylämmityksestä halutaan eroon siksi, että öljynkulutus laskiksi, jolloin hinnatkin laskisivat käytännössä autoilun eduksi. Toinen syy on öljyriippuvuuden pienentäminen, sillä poliittiset olot öljyntuottajamaissa ovat jokseenkin epävakaat. Suora sähkölämmitys on tuhlausta siinä mielessä, että hyödyntämällä ilma-, maa- tai poistoilmalämpöpumppuja saadaan talteen sama lämpömäärä pienemmällä sähkönkulutuksella.

Rintamamiestaloissa voi suuresta lämmitysenergian tarpeesta tulla tulevaisuudessa ongelma. Näin varsinkin taajamissa, joissa polttopuuta ei saa omalta tontilta eikä toisaalta voi aivan surutta työntää savuja naapurien silmille. Minusta rintamamiestaloa remontoitaessa kannattaa miettiä myös keinot energian säästämiseksi. Itse ainakin ajattelin, että remontin jälkeen talo säilyttäisi arvonsa seuraavat 50 vuotta.

[wekkuli]

Energian kulutushan on ollut käytännössä jatkuvassa kasvussa koko sotien jälkeisen ajan.

70-luvun energiakriisi taittoi energiakulutuksen kasvukäyrän ja sen jälkeen kasvu on ollut vähäistä. 80-luvulla muutamina vuosina energiankulutus jopa laski. Sähkönkulutus on kasvanut tasaisemmin, mutta sähkö on vain osa kokonaisenergiankultuksesta.

No vähäistä ja vähäistä, kaikki on suhteellista. Kokonaisenergiankulutus on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1970. Energiakriisi aiheutti hetkellisen notkahduksen (kuten myös 90-luvun alun lama), eikä jokainen vuosi ole ollut edellistä suurempi, sillä käytännössä talven ankaruus vaikuttaa aika paljon vuosittaiseen energiankulutukseen. Mutta kasvutrendi on kuitenkin ollut jatkuva ja selvä.

Paradoksaalista on mielestäni juuri se, että 50v vanhoja taloja syytetään energiasyöpöiksi. Syytös on aika naurettava ottaen huomioon tuo kokonaisenergiankulutuksen kasvu. Se ei mitenkään ole selitettävissä vanhojen talojen lämmitystarpeella, joka oletettavasti on pysynyt vakiona per talo ja kokonaisuutena laskenut luonnollisen poistuman kautta (kun vanhoja taloja puretaan).

Olis kiva nähdä joskus taulukko, jossa esitettäisiin pylväsdiagrammina eri vuosikymmenillä rakennettujen lämmitettyjen asuintilojen osuudet kokonaislämmitystarpeesta. Veikkaan että tuollainen tilasto hiljentäisi valtakunnalliset lisäeristysintoilijat...

[TimoAB]

Meillä remontoidaan parhaillaan kivirintsusta eristykseltään vähintään uusien standardien mukaista. Lisäksi laitamme lämmitysjärjestelmäksi pelletin + aurinkokeräimet. Tämä vaiva ja rahanmeno siksi, että ei energiakriisistä ja kasvihuoneilmiöstä turhaan puhuta - meidän kodikkaat ritsumme ovat osa pakettia (=Suomen rakennuskanta), joka tuottaa 30 pinnaa meidän kasvihuonekaasuistamme. Siksi meillä vaakakuppi kääntyi panukailasta uretaaniin.

Suomi koettaa kovasti täyttää ilmastosopimuksensa, koska vaihtoehtoa ei ole. Uskon, että kaikki fossiilisiin polttoaineisiin ja/tai sähköön sitoutuvat energialähteet tulevat kallistumaan kovasti (suora sähkö on pahin, koska sähkö tuotetaan hiiltä polttamalla). Siksi uskon, että biomassaa (joka on hiilineutraalia) tullaan tukemaan jo lähiaikoina. Näin luultavasti sen hinta tulee nousemaan maltillisimmin.

[Jari Holopainen]

Teknologian kehittyminen lienee tärkeimpiä ilmiöitä suhteessa rintamamiestaloihin. Ehkäpä rintamamiestalot oli alunperin ajateltu siten, että teknologian käyttö/tarpeellisuus oli niissä minimoitu (toimii mm. ilman sähköä). Eli tarkoitan tällä myös sitä, että lähes jokaisella oli mahdollisuus rakentaa talo ja sen lämmitysjärjestelmä oli sen aikaisen käsityksen mukaan optimoitu. Nythän taloa ei voinne/eikä saakkaan yksin rakentaa, sillä sen verran erikoistumista vaativia järjestelmiä nykytalot sisältävät.
Yksi kysymys lienee mikä on talossa tarpeen ja mitä nykyinen lainsäädäntö edellyttää? Tyhjä tila lienee myös tärkeä kysymys, kuten teollisuushallien kohdallakin, mitä varten tila on olemassa ja miten sen ylläpito hoidetaan, vieläpä kustannustehokkaasti. MIkä on sopiva määrä tilantuntua ja lämmitettävää alaa täällä maanviljelyn äärialueella?

Omakotitalon kohdalla kyse on mielestäni ennen kaikkea unelmista. Mistä unelmien elämä koostuu? Ennen saattoi iso lapsikatras olla unelmaelämän tae, johon rintamamiestalo ei nykykäsityksen mukaan antanut parhaita (tila)edelletyksiä, mutta nykyään yhden lapsen perheissä rintamiestalon tilaratkaisu lienee melko sopiva. Nykyajan unelmia näyttäisi enemmän olevan erilaiset kodinkoneet, joita varten tarvitaan erilaisia tiloja sekä niin tärkeät ystävät, ja joita varten taloja tunnutaan enemmän rakennettavan itse asukkaita varten. Ehkä ennen oli helpompi tulla kylään rintamamiestaloon, koska muotonsa ja varustelun suhteen talo on/oli anonyymi. Se ei erottunut joukosta. Nykytaloissa kylään ei pääsekään ilman turvakamerakuvaa ja rikostaustaselvitys on hyvä olla takataskussa. Elämä on vakavaa nykyään.