Jep, totta toinen puoli. Itse koen, että olisi ollut helpompi tinkiä ostovaiheessa kuin jälkikäteen käydä käsi ojossa pyytämässä korvauksia.maanma kirjoitti:Kairauskohta pitää miettiä tapauskohtaisesti. Siitä muodostuu vaan sellainen ongelma, että jos asia on tutkittu ja jonkinlainen riski on löytynyt niin korvausvaatimuksia on paha mennä esittämään. Korvaus on saatava siirrettyä ostohintaan, mikä voi olla vaikeampi juttu.Luu kirjoitti:Nyt pari vuotta myöhemmin (ja kellarin kosteusvaurioiden jälkeen) vaatisin ehdottomasti, että kosteusmittauksia tehdään pintaa syvemmältä, tulkoon sitten pari reikää rakenteisiin. Kellarin lisäksi vintillä pitää uskaltaa kurkata rakenteiden sisään.
Eli jos edes hiukankin suunnittelee korjausmuutoksia potentiaalisiin kohtiin niin minä jättäisin useinmiten kuntotarkastuksen niistä kohdin teettämättä. Sitten menisin käsi ojossa pyytämään puolet ongelmakohdan materiaalikustannuksistaja ehkä hiukan (en puolet) työkustannuksista.
Lähdettiin tässä tekemään pientä fixausta alakerran pesuhuonetiloihin ja niinhän siinä kävi, että sekä pesuhuone että sauna menivät kokonaan uusiksi, eli kosteutta oli rakenteissa usestakin eri syystä. Edellinen omistaja oli rempannut alakerran 80-luvun lopulla kaikkien kuulemieni experttien mukaan "aikakaudelle hyväksyttyjen menetelmien mukaan". Toisin sanoen korvausten saaminen olisi pirun vaikeaa.
Eli mikäli kuntokartoitus olisi tehty pintaa syvemmältä, olisimme osanneet varautua tähän sekä henkisesti että taloudellisesti ja ehkä emme olisi maksaneet talosta täyttä hintaa.
Juuri nyt ei mulla riitä energiaa lähteä riitelemään korvauksista kun kaikki vapaa-aika menee remontissa.