Lämminvesivaraaja pois päältä reissun ajaksi?

[jtbo]

Osaakos arvoisat foorumilaset kertoa mikä on se aika, minkä jälkeen 60 litran varaaja kannattaa pistää reissun ajaksi pois päältä? Itse olen mutuillut, että jos olen 5 päivää reissussa, niin kannattaa laittaa pois päältä, mutta varmaankin täällä joku on ihan laskenut tätä asiaa?

Kuinkas onko muutoin haittaa tuon viivästyneen lämpimänveden saamisen lisäksi tuollaisesta toiminnasta?

Kokeilin haeskella juttua aiheesta, mutta joko en osaa tai sellaista ei ollut

[pvalila]

Jos pelkkää sähkönkulutusta ajattelet niin boileri kannattaa laittaa päälle aina viime hetkellä ennen kuin lämmintä vettä tarvitaan - vaikka tästä aiheutuisi ylimääräisiä kuumennuskertoja.

Älä ajattele minimoivasi boilerin sähkönkulutusta vaan yritä ajatuksissasi minimoida boilerista ympäröivään huoneeseen siirtyvä lämpömäärä; kun tuo hukkalämpö on minimissä on myös sähkönkulutus minimissä. Mitä suurempi on lämpötilaero huoneen ja boilerin sisällä olevan veden välillä sitä suurempi on lämpövirta.

Äkkiseltään ilmiötä saattaa verrata tasaiseen matkanopeuteen vs. nopeuden pumppaaminen ylös-alas. Analogia ei kuitenkaan ole toimiva, fysikaalinen tausta on erilainen.

[jtbo]

Sähkönkulutushan se on mielessä, tuntuu turhalta polttaa sähköä johonkin mihin sitä ei tarvita, sama tunne kuin jos jättäisi valot päälle reissun ajaksi.

Tuota bakteerijuttuakin toki olen miettinyt, joku bakteeri tarvitsi aika korkean lämpötilan, ettei ala elämään vedessä, mutta kauanko sitä lämpöä tarvitaan, että bakteerit kuolevat, jos laitan veden lämpiämään ja alan käyttämään heti kun on lämmintä, niin ne bakteerit taitavat vielä sinnitellä?

Etenkin tälläiseen vuodenaikaan, kun ei vielä sähköllä tarvitse lämmittää, kaikki sähköllä tuotettu lämpö on vähän turhan oloista, kuukauden päästä saattaa olla jo toinen tilanne.

Lämmitysvaiheessahan vastus hohkaa pitkän aikaa päällä, en edes tiedä kauanko ja millä teholla 60litran vesimäärää lämmitetään, kun tämä on lämmennyt, eristeet auttanevat hieman tuossa lämpövirta-asiassa (pönttö ainakin on ihan kylmä pinnasta ja pieni kylppärikään ei tuolla yksistään tunnu lämpiävän), jos tietäisin sähkömäärän mikä menee tasalämpöisenä pitämiseen vuorokaudessa ja paljonko taas sähköä menee vesimäärän lämmittämiseen tavoitelämpötilaan, olisi helppoa laskea onko tuossa päälle/pois renkkaamisessa sähkönkulutuksellisesti mieltä.

[Zener]

Itse laskin, että kun en pidä öljypoltinta kesällä päällä käyttöveden vuoksi, ja lämmitän puilla, niin säästän noin litran verran löpöä päivässä. Eli kuukaudessa noin 30 euroa. Tuo kattila on vielä vanha ja se vuotaa lämpöä niin, että pannuhuone on ihan kuuma, jos vesi on lämmintä.

Eli ei kannata varmaan nähdä niin paljoa vaivaa, että stressaa tuon 60 litran varaajan tähden. Rahallinen säästö on niin pieni. Jos viikon ajaksi menee matkalle, niin voi panna pois päältä, mutta muuten ei varmaan kannata paljoa sammutella. Siis ainakaan rahansäästön tähden. Varmaan on parempiakin tapoja säästää rahaa.

[jtbo]

Toki tilanne saattaa muuttua, jos niitä viikon matkoja olisi 40kpl vuodessa

[PETEBJ75]

Olen huomannut etta jos varaaja on ollut aivan "kylmana" niin lammityksen jalkeen tulee aikas ruosteista vetta varaajasta

[tuuma]

Tuolla on hyvä taulukko, josta voi tehdä syvällisempää tuumailua.

Oli miten oli niin ainahan se kannattaisi rahallisesti pistää pois päältä mutta kyse on enemmänkin mukavuudesta ettei tarvitse odottaa turhan kauan että saa lämmintä vettä tietty myös terveydestä, joka on mielestäni mittaamaton niin euroissa kuin oravannahoissakin

Pöpön löytyminen on tapahtunut wikipedin mukaan vasta v.1976 jossain amerikkalaisten sotaveteraanien kokouksessa ja siitä tullut se legioonalaisnimi...

Kansanterveyslaitoksen sivuilta bongattua: "Lämpötila on tärkeä legionellabakteerien kasvuun vaikuttaja. Legionellat pystyvät lisääntymään kun lämpötila on 20-45 °C. Parhain kasvulämpötila-alue legionellalle on 30-37 °C bakteerikannan mukaan vaihdellen. Legionelloja on havaittu vesinäytteistä, joiden lämpötilat ovat olleet 6-66 °C, mutta legionellasolujen vaurioituminen alkaa jo kun lämpötila on tasaisesti pitkään yli 46 °C:n. Suurin osa elinkykyisistä legionelloista tuhoutuu muutamassa tunnissa 50 °C:ssa. Tasaisesti 60 °C lämpöinen vesiympäristö ei enää sisällä eläviä legionellabakteereja.

Lämpimän käyttöveden lämpötila pitäisi olla kaikkialla ko. vesijärjestelmässä vähintään 50-55 °C. Suomessa on rakentamismääräyskokoelmassa ollut voimassa 50 °C:n aikaisempi suositus ja nyt on voimassa 55 °C määräys uusille asunnoille. Tämä merkitsee sitä, että lämmönsiirtimeltä tai -vaihtimelta lähtevä vesi olisi oltava huomattavasti tätä kuumempaa, tarvittaessa jopa 65 °C. Lämpimän käyttöveden lämpötilan muutos esimerkiksi 5 °C kuumemmaksi korottaa asumiskustannuksia n. 6-7 euroa vuodessa asukasta kohti laskettuna (1.1.2008 kaukolämmön hinnasta laskettu kustannustaso). Kylmän veden lämpötilan pitäisi olla alle 20 °C."

Tuon johdosta ja varmuuden kannalta en ihan helpolla kuitenkaan lähtisi säästämään muutamaa euroa terveyden menettämisen kustannuksella vaikkakin vaara on hyvin hyvin pieni.

[jtbo]

Noniin, tuota pöpöjuttua epäilinkin, eli parempi pitää tosiaan päällä, kun mokomat pöpöt alkavat muuten riehumaan

Vaikken ole koskaan sairastanut vatsatautia (se ei vaan tartu meikäläiseen jostain syystä), niin aina joku muu pöpö voi iskeä ja ne muut ovat varsin paljon ikävämpiä, kuten legioona ja olikohan joku salmonellakin näitä. Pitäisi kai opiskella vähän vaikka biologiaa, alkaa unohtumaan kaikki koulujutut, kun on niin kauan aikaa niistä

[pvalila]

Noniin, tuota pöpöjuttua epäilinkin, eli parempi pitää tosiaan päällä, kun mokomat pöpöt alkavat muuten riehumaan
Pitäisi kai opiskella vähän vaikka biologiaa, alkaa unohtumaan kaikki koulujutut, kun on niin kauan aikaa niistä

Minä suoritin saksalaisessa sairaalassa punataudin lyhyen (7 vrk) oppimäärän 1980-luvulla (kiitos Belgradista ostetun kylmän hampurilaisen) ja kurssin teho oli sitä luokkaa, etten ole sitä vieläkään unohtanut. Pöpöt ovat pieniä mutta niiden kanssa ei ole leikkimistä.

Etelä-Eurooppa on täynnä hotelleja, joiden käyttövesi lämmitetään aurinkopaneeleilla. Tuo vesi on usein juomakelvotonta ennen lämmittämistäkin eli perustellusti voidaan kysyä, miksi kaiken lämpimän veden pitää olla juomakelpoista kun suuhun siitä päätyy vain 0,1 %?

Jos tuosta RMK:n lämpötilavaatimuksesta pidetään kiinni ei aurinkokennojen läpi kulkenutta vettä voida sellaisenaan käyttää lainkaan ja jos se on ohjattava lämmönvaihtimen läpi bakterologisista syistä niin silloin alenee jo ennestäänkin turhan matala ulostulolämpötila entisestään.

[tuuma]

Mulle on aina tähdennetty jo pienenä ettei kraanasta otettua lämmintä vettä saa juoda. Legioonalaispöpö ei juotuna tosin taida haittaa mutta keuhkoihin hengitettynä aiheuttanee sairastumisen ja siten suihkussa on tartuntavaara suurin.