Kellarin seinät kosteat salaojituksesta huolimatta

[ryobi]

Moi, nythän on ollut erittäin sateinen kesä ja olen kellariremonttia tehdessäni huomannut että edelleenhän noi vanhat rivinteeratut seinät paikoitellen kostuu, ilmeisesti juurikin kapillaarisesti. Talon ulkopuolella on patolevy, pystysalaojitus, 1v vanhat salaojaputket sekä sadevesijärjestelmä. Noin vuosi järjestelmän toimivuutta tarkasteltiin ja hyvältä näytti, nyt kun sitten remontti alkaa etenemään kunnolla niin oireilu huomattiin .

Vanha lattia piikattiin pois ja uusi lattiarakenne tehtiin fuktisolia käyttäen. Mielestäni salaojitus ei ole tukossa ja muutenkin en näe virheitä asennuksessa, putket ovat anturoiden alapuolella ja kaatojakin on.. Rak.inssi oli sitä mieltä, että talon alla voisi olla jokin pohjavesisuoni josta ei ole tiedetty, voiko olla näin koska seinien kostuminen voimistuu juuri kovien sateiden aikana? Mittailimme että pahimmassa tapauksessa lattian alla oleva fuktisol levy saattaa olla salaojituksen alapuolella....

Miten/voiko ongelmaa korjata tai edes elää tämän kanssa, seinät ovat siis vanhat tiilistä muuratut riviteeraukset ja tollaiseksi noi oli tarkoitus jättääkin. Itse olen miettinyt uutta rivinteerausta uuden lattian päälle tai sitten ajattelin piikata jostakin kohtaa lattian auki ja tarkistaa löytyykö vettä, jos näin on niin ajattelin mahdollisesti roilottaa lattiaan "kujat" ja asentaa niihin salojat, mielipiteitä?

Kiitos paljon

[speed82]

Terve
Mitä tarkoittanee patolevyn kanssa pystysalaoja? Eikös ne salaojat patolevyratkaisussa ole vain poikittain siellä anturan alapinnan tasalla.
Epäilisin että kosteus seinissä on todellakin kapillaarista ja patolevy ei pysty kuivattamaan sitä. Oletko käyttänyt lämmöneristettä patolevyjen päällä? Sehän heikentää ennestään patolevyjen toimintaa.

[ryobi]

Joo, siis tarkennuksena, että tuo mainitsemani "pystysalaojitus" on siis 300mm salaojasora-kerros joka ulottuu aina anturan alareunasta maan pinnalle saakka kaikilla neljällä seinällä. Salaojaputket ovat siis aivan oikeassa paikassa.

Patolevyn päällä on 100mm routa-eps. Koko työn on toteuttanut urakoitsija. Nyt jos tekisin uudestaa, toteuttaisin homman fuktisoleilla, eipä vaan tullut lueskeltua kirjoituksia fuktisoleista ennen remontin teettämistä, perkules! Eipä tarvinnut sitten jälkikäteen miettiä mitä käyttää kun tein kellarin lattian. Nyt vaan pitäisi miettiä ratkaisuja tästä eteenpäin. Talon vierustan kaivattaminen ei kiinnosta jo johtuneista kustannuksista ja pihan myllertämisestä...

[Hower]

Jos sulla rivinteraus makaa kiinni kapillaarisesti kostean vanhan laatansuikaleen päällä(kö?) niin eipä siinä ulkopuoliset työt paljonkaan auta. Uuden laatan päältähän sen rivinteerauksen pitäisi alkaa.
Olisko mahdollista vetää rälläkällä pienissä pätkissä koko rivinteerauksen alaosaan rakoa ja laittaa siihen jotain kosteuskatkoa? Tosin se rivinteeraus lienee? kostuttamassa uutta laattaa sivulta vai onko laatassa joku irrotuskaista rivinteerauksen vieressä?

[Tomppa]

Ettei vaan menis pintavedet anturaa rasittamaan tuon pystysalaojituksen ansiosta vai onko maanpinta luiskattu talosta poispäin tiivillä maalejeilla?

[ryobi]

Ei ole maan pintaa luiskattu talosta pispäin tiiviillä aineella,mikäli ymmärsin oikein. Salaojasorapatja nousee anturan alareunasta maan pintaan saakka 300mm paksuna patjana..

Millasilla maalajeilla tms tuo luiskaus tehdään, kuinka pitkälle tuo tulee ulottua sokkelista poispäin? voiskohan tuo tosiaaan olla syynä, kun mä sain ohjeet että tuo on ihan hyvä noin.

[Hower]

Savella on meillä luiskattu sokkelista alkaen, saven päällä suodatinkangas seinän vieressä ja sen päällä kaistale kivituhkaa ennen nurmikkoa.

[Matti Alander]

Saattaa olla että pintavettä pääsee pystysalaojitusta pitkin runsaastikin, koska vesitiivis kerros maan pinnalta puuttuu. Yleisimmin vesitiivis kerros toteutetaan 200 mm paksuna savikerroksena, joka luiskataan ulospäin vähintään 3 metrin matkalla. Hyvä tuote yläosan tiivistämiseen on myös Bendoniittimatto, joka on kuivatettua savea, joka turpoaa kosteuden vaikutuksesta erittäin tiiviiksi matoksi yläosaan. Kyseistä tuotetta toimittaa ainakin Kaitos Oy Helsingissä.
Kuitenkin eniten epäilen kapillaarista kosteudennousua vanhasta pohjalaatasta tiili rivinteeraukseen. Kapillaarista nousua voi yrittää katkaista Howerin ehdottamalla tavalla asentamalla rivinteerauksen alle esim. Bitumikaistaa.
Rivinteerauksen ilmarakoon voi jostain myös päästä vettä ja vanha talo ei aina välttämättä ole aivan suora, jolloin vesi valuu ilmaraon alaosassa helpointa tietä alaspäin. Lopulta se sitten imeytyy kapillaarisesti sisäpuolen tiiliseinään.
Vettä voi päästä monestakin paikasta ilmaväliin, esim. viistosateella sokkelin ikkunanpuitteista, ilmanvaihtoritilöistä tai patolevyasennuksessakin voi olla jokin virhe. Salaojasorakin voi olla laadultaan huonoa ja aiheuttaa vedenpainetta rakenteisiin.
Tällaiset ongelmat ovat vaikeahkosti selvitettäviä ilman näkemätä, mutta asiaan perehtymällä yleensä kyllä ovat löytyneet.
Patolevyrakenne on tällaisissa tapauksissa paljon herkemmin oireileva, kuin salaojittava lämmöneriste, koska sen todellinen kuivaava vaikutus on kovin heikko tai sitä ei ole ollenkaan.
Vastaavia tapauksia on tullut joskus vastaan myös Fuktisol seinissä, mutta salaojittavan eristeen kuivaava ominaisuus on kuivannut rakenteen nopeasti ja ongelmaa miksi seinä oli kastunut ei koskaan saatu selville.
Mikäli salaojittava eriste on asennettu lattian alla ulkopuolen salaojitustason alapuolelle ja se pääsee täyttymään vedellä kärsivät sen kapillaarikatko ym. ominaisuudet. On vähintään tehtävä reikä kellarin lattiaan ja pumpattava vesi pois Fuktisol kerroksesta, jonka jälkeen tuote alkaa taas toimiman suunnitellulla tavalla.

[Keijo]

Miten/voiko ongelmaa korjata tai edes elää tämän kanssa, seinät ovat siis vanhat tiilistä muuratut riviteeraukset ja tollaiseksi noi oli tarkoitus jättääkin. Itse olen miettinyt uutta rivinteerausta uuden lattian päälle tai sitten ajattelin piikata jostakin kohtaa lattian auki ja tarkistaa löytyykö vettä, jos näin on niin ajattelin mahdollisesti roilottaa lattiaan "kujat" ja asentaa niihin salojat, mielipiteitä?

Vanhempien talossa tehtiin ensiavuksi juuri näin. Eli lattiaan roilot, sinne salaojaputket ja yhteen huoneeseen upotettiin saavi lattiaan ja sieltä vesi uppopumpulla pois. Alkutilanne oli että keväällä lattialle nousi vettä pahimmillaan 5 cm. Edellinen omistaja oli näppärästi ratkaissut asian pitämällä kamoja trukkilavojen päällä, mutta tuon ensiavun jälkeen kellari kuivui todella nopeasti siihen kuntoon että siellä pystyi säilyttämään tavaraan ihan lattiaakin vasten.

[ryobi]

Joo, täytyy hommata piikkauskone nyt ma ja tehdä pieni koereikä lattiaan sellaiseen kohtaan jossa kosteutta on noussut seinälle. Nyt kun ei ole kahteen päivään taas sadellut kuin jotain pieniä kuuroja, seinien ongelmakohdat ovat ainakin silmä määräisesti kuivuneet normaalille tasolle, eli mitään ei enää huomaa. Itse olen tässä pohdiskellut seuraavat operaatiot:

1. pintamaiden tiivistys ja luiskaus(kaadot talosta poispäin on jo tosin varsin hyvät)

2. Lattiaan tarkastusreiäin teko, mikäli vettä näkyy, totean että talon alla on vettä=kehitetään pumppausjärjestelmä. Lattiaremontin jälkeen lattia kyllä tuntuu todella kuivalta ja lämpimältä, eli en usko että fuktisolit olisivat ainakaan kokonaan menettäneet ominaisuuksiaan.

3. Vanha,KAUNIS tiilirivinteeraus joka seisoo anturan päällä joutuu jäämään uuden, harkkorivinteerauksen taakse. Uusi rivinteeraus lähtisi sitten uuden ja kuivan lattian päältä.

Täytyy vielä tutkia ja katsoa kuinka monet kohdat joutuu remontissa toteuttamaan. Minimimäärällä olisi kyllä tarkoitus mennä, koska tuota kellaria on jo kohta 6kk tullut hierottua ja nyt alkaa jo näyttämään joltakin

[Matti Alander]

Selityksestäsi olen ymmärtänyt että tiili rivinteerausta pitkin kosteus on noussut ainoastaan muutamasta kohdasta.
Tällöin epäilykseni alkaa tiivistymään ulkoseinän vesivuotoon. Ehdottaisin että ottaisit rivinteerauksesta alhaalta yhden tiilen pois kostuneesta kohdasta ja seuraisit tilannetta kovan vesisateen jälkeen vaikka aukosta käsin tunnustelemalla, löytyykö ulkoseinän ja rivinteerauksen välistä vettä ?
uuden seinän päälle suin päin muuraamalla uusi rivinteeraus, menetetään jo huomattavasti neliöitäkin. Mielestäni vanha kostumaan pyrkivä rivinteeraus tulisi poistaa uuden tieltä ja asentaa uuden rivinteerauksen alle huopakaista kapillaarikatkoksi, jos rivinteerausta lähtee uusimaan.
Reijän voit tehdä lattiaan ja asentaa reikään vaikka 315 mm muovirummun pätkä pystyyn, johon n. 300 mm tai enemmän lietepesää, josta pystyy tarvittaessa pumppaamaan.
Ulkopuolen salaojituksen voisi myös tarkastaa tarkastus- ja perusvesikaivosta onko salaojaputkitusta vedenpinnan alapuolella, jolloin sieltä saattaisi löytyä toimintahäiriö. Samalla voit vaaita myös putkien tason ovatko ne mahdollisesti tosiaankin liian ylhäällä.
Mikäli on tehty rakennustapaohjeiden mukaisesti on salaojitusputkien alla 100 mm tasaussepelöinti ja käytännössä vesikin liikkuu kymmenen senttiä putkiston alapuolella.
Mielestäni kuitenkin ulkoseinän vesivuoto alkaa näyttää todennäköisemmältä, joten aloita siitä.

[ryobi]

Kyllä kaiken pitäisi olla säädösten mukaisesti tehty, tässä kävi rak. inssikin katsomassa salaojituksen ja mittailujen jälkeen ei nähnyt mitän väärää. Ottamassani valokuvissa näkyy sepelikerros kaivannon pohjalla, eli käsittääkseni siis pohjalla on mainittu sepelitasaus. Taidan aloittaa homman siitä, että saisin tuota maan pintaa tiivistettyä ja katsoa sitten miten vaikuttaa. Kuitenkin kosteusongelmat pysyivät vuoden verran kurissa remontin jälkeen ja ongelmat ovat alkaneet esiintymään nyt poikkeuksellisen sateisena kesänä. Viime kesä ei ollut niin sateinen eikä ongelmia ollut, ja nytkin sateen jälkeen rakenteet alkavat kuivumaan varsin nopeasti, ja näyttäisi että sadetta tarvitaan varsin runsaasti kerralla että mitään alkaa puskemaan läpi. [b]EI KAI [/b]tässä niin hevosen selässä olla, sillä rakenteen ovat joko betonia tai tiiltä ilman pinnotteita, eli kuivumista pitäisi tapahtua.

[jussi.mottonen]

Hei!

Uskon, että yrityksemme pystyisi auttamaan sinua kellarin seinien kosteutta koskien. Yrityksemme tarjoaa patentoitua, pysyvää korjausmenetelmää kosteus- ja homeongelmiin.

Epatherm kalsium- silikaattilevy: patentoitu pysyvä korjausmenetelmä kellareihin, sisäseiniin ja -kattoihin .
Epatherm-levy tasapainottaa lämpötilan ja kosteuden eron täydellisesti. Levy imee itseensä valtavan määrän kosteutta ja luovuttaa sitä huoneilman normalisoiduttua. Korkean pH-arvonsa vuoksi se ei muodosta missään olosuhteissa uutta hometta edellyttäen että vanha home on poistettu.

Etuja:
- erinomainen huoneilman laatu
- säästää energiaa ja vähentää melua
- täysin palamaton
- luontoystävällinen ja helppo asentaa
- soveltuu allergioista kärsiville

Korjausmenetelmään kuuluvat tarvittaessa myös vesipainetta kestävät elastiset laastit , suolankeräyslaastit ja injektointiaineet .
Epatherm on tutkittu ja testattu: P-MPA-E-02-577 sertifikaatti .
Epasit suolankeräyslaasti: WTA sertifikaatti
Epasit vedeneristelaasti: MPA sertifikaatti

Kalsium-silikaattilevyllä on korkea vedenimukyky ja matala tilavuuspaino. Raaka-ainetta on aiemmin käytetty mm. paakkuntumisenestoaineissa ja happoja neutraloivissa yhdisteissä. Valkoinen juokseva pulveri johdetaan kalkkikivestä ja piimaasta, eikä sen koskaan ole todettu olevan ihmiselle vaarallista.
Kalsium-silikaatilla, kun sitä käytetään levynä , on todettu huomattavia etuja verrattuna mm. vuorivillaan, perliittiin, vermikuliitin sidonnaisiin tai natrium silikaattiin.

Kosteustekninen toiminta:
Epathermillä on se ominaisuus, että se pystyy imemään kosteutta itseensä ja vapauttamaan sen.
Sadan päivän aikana otettussa kokeessa , sataprosenttisessa suhteellisessa kosteudessa yli 2000 g/m2. Käytännössä kuitenkin suhteellisen kosteuden määrä on aika ajoin pienempi. Yhdessä kuutiossa ilmaa on vain 20 g vettä, joten Epatherm ei koskaan täyty. DIN 4108 mukainen kosteussuoja on 0.5 kg/m2 . Epatherm on 1.0 kg/m2 .

Käyttökohteita:
koulut, virastotalot, uimahallit, omakotitalot, kesämökit, päiväkodit, toimistot, arkistot, kellarit ja muut maanvastaiset pinnat, kirjastot jne...

Tekniset tiedot:
-kapillaarisen veden imukyky: 270M.-%
-ääneneristyskerroin Rw: 27 dB
-kuivatiheys: 290 kg/m3
-lämmön eristys: 0,06 W/mK
-veto/taivutuslujuus: 0,6 N/mm2
-puristuslujuus: 1,5N/mm2
-kimmoisuuskerroin: 600 N/mm2
-vesihöyryn diffuusiovastus: 6
-paloluokitus: DIN 4102/4 A1

Ps. Tuote on melko uusi Suomen markkinoilla. Tuote on Saksalaisen Epasit yhtiön valmistama. Tuotetta on käytetty mm. Helsingin normaalilyseon kosteus/homeongelmien ehkäisyyn ja Oulun senaattikiinteistöjen eri kohteissa. Olemme myös yhteistyössä Rintamamiestalo sivuston kanssa. Löydät linkin sivullemme myös pääsivustolta.



Mikäli kiinnostuit tuotteesta, niin ota rohkeasti yhteyttä.

Jussi Möttönen, KTM
Myyntipäällikkö

Procoat Paints Oy
Vahverotie 33
70800 Kuopio
050 300 3023
jussi.mottonen@procoatpaints.fi
http://www.procoatpaints.fi

050-300 3023