Maapohjainen kellari talon alla

[Rizhto]

Terve

Meillä on Talon (-52) alla noin 10 neliön osin maapohjainen kellari. Itse kellarissa on viemäröity betonilattia, mutta vanhan pois puretun portaikon alle ei oltu tuhlattu betonia. Portaat oli rakennettu maakivien varaan. Maaperä on kellarin kohdalla hyvin savipitosta, ja keväisin sokkelin alta virtaa vettä ja hiekkaa itse kellariin. Keväisin kellarissa voi siis olla jopa puoli metriä vettä. Ilmanvaihto oli muurattu 70-luvulla umpeen kellarisieni oli välistä päässyt jylläämään (nyt kuollutta). Nyt kellarissa on uusi ilmanvaihtoputki puhaltimella, mutta kellari on silti erittäin kostea. Kosteus ei sinänsä haittaa, sillä kellaria ei käytetä. Yläpuoliset talon lattiarakenteet ovat kuitenkin uhan alla, ja jotain pikku "tattia" siellä on alkanut levitä (puun väristä päätellen ruskolahottaja, laitan kuvia myöhemmin). Kysymys seuraa, että kuinka kellarin maapohjainen osa tulisi valaa umpeen veden määrän vähentämiseksi? Nyt siis märkänä aikana vettä virtaa sisään sokkelin alta. Savinen maapohja tekee kellarin yleisilman muutenkin erittäin kosteaksi. Riittääkö pelkkä betoni ja verkko? Käyttön kellari ei tule, eikä sitä näin korkeilla pohjavesillä saa kokonaan kuivaksi ikinä. Vai kannattaako koko kellari pistää umpeen? ja miten?

[HillyMan]

Jos sitä veden tuloa ei pysty estämään niin se pitää saada hallintaan, parhaiten onnistuu kun tekee salaojakaivon. Eli salaojaa sille alueelle joka on märkä ja kokoajakaivo jonne ne vedet laskee, sinne sitten pumppu joka automaattisesti pumppaa vedet viemäriin (lattiakaivoo olis hyvä niin on hajulukko). Lattian valuu niin että kaivon kansi jää lattian kanssa tasan. Jos salaojia ei saa pitkiä vetoja niin ei sen niin väliä, kunhan sen veden saa sinne kaivoon.

[Rizhto]

hyvä ajatus sinänsä. Kellari onkin jo viemäröity omalla kaivolla, mutta siitä ei ole hyötyä, koska veden pinta on kaivossakin yhtä korkealla keväisin ja viemäri ei vedä. Veden pinnan korkeus kellarissa on siis myös pohjaveden pinnan huippu. Tietysti putken voisi vetää kellarin ikkunasta pihalle ja tarkastusputken kautta kaupungin verkkoon (luvatonta touhua). Ajoittainen "uima-allas" talon alla lienee hyväksyttävä, mutta jos tuon maapohjan saisi peitettyä, niin vähenisi tuo ympärivuotinen kosteustila.
Onkos siitä haittaa jos vain valaa lattiaan betonin ilman kummempia eristeitä? Tarviiko alle mursketta tms. ja kuinka paksusti?

[?keskellä kämmentä]

Ensin vois kokeilla ihan vain sen kaivon vajaammaksi pumppaamista...
Veden pinta tulee kuitenkin siitä uudesta betonistakin läpi.
Mutta jos betonin alla on mursketta, salaojat, poistokaivo ja toimiva pumppu,
joka poistaa veden kellarista tarpeeksi kauas maan pinnalle/viemäriverkkoon/johonkin poistoputkeen?,
nin sitten kuulostaa jo paremmalta ja pinta on kuivempi.
Tai jos sinne kellariin tekee tiiviin pinnan, kuten uima-altaassa,
nyt vain veden ulkopuolella pitämiseksi, nin ilma pysyy kuivempana,
mutta noi ei oikein taida toimia...
Teillä on tietysti sadevedet, kattovedet, pintavedet, pihan pinnan kallistukset yms kunnossa...

[Rizhto]

Juu, kyllä siellä kallistukset on kunnossa (loiva rinnetontti) ja talossa rännit. Mitään salaoja/hulevesi järjestelmiä ei ole, ei ole ollut uutenakaan. Talon ympäriltä piti kuitenkin kaataa 26 lähes satavuotiasta koivua pois vakavien lahovaurioiden takia. Ne ovat luonnollisesti pitäneet maaperän hyvin kuivana (talon ympärillä ei kasvanut edes nurmikkoa). Mitäs jos vetäis koko kellarin täyteen mursketta tai soraa? Jättäis vain röymintä/tuuletustilan.

[Matti Alander]

Ihan oikeaoppisesti tulisi remontti aloittaa ulkopuolelta, laittaen perusasiat kuntoon.
Maaperässä kuitenkin on aina likemmäs 100 % kosteus, vaikka salaojitusta olisikin. Huonetilaa ja lattiaa saadaan kuivemmaksi lämpöeristämällä maan, sekä lattian väli. Tällöin vesihöyryn osapaine-erot pitävät kosteuden maaperässä.
Kellarinseinällä ja maanvaraislattialla on ihan sama toimintaperiaate, mikäli huonetilan kosteutta pyritään saamaan alaspäin. Ulkopuolen eristeen tulee olla vesihöyrynvastukseltaan pieni, jotta kuivuminen olisi mahdollisimman tehokasta.
Sekä lattia, että kellarinseinän kuivaukseen erinomainen tuote on salaojittava lämmöneriste, joka nostaa betonirakenteen lämpötilaa ja antaa ylimääräisen kosteuden virrata estettä lävitseen. Salaojittavalla eristeellä toteutat myös lattian kapillaarikatkon helposti ja oikeaoppisesti, sekä säästät huonekorkeutta.
Kellarin täyttämisessä en oikein nää järkeä, koska kosteus helposti nousee ylös täyttömateriaalissa kapillaarisesti uuteen tuuletustilaan, sekä betoniseiniä pitkin ja ongelmat sen kun jatkuvat.
Kellarista kuitenkin vielä remontoimalla saat hyvää tilaa käyttöön kohtuullisen edullisesti.

[HillyMan]

Ymmärsin että kellari on 10 neliöö, talo varmaan isompi joten kaivaminen ulkopuolelta hieman haasteellinen.

[Matti Alander]

Tuli luettua huonosti, näinpä taitaakin olla ja homma käy tosiaankin haasteelliseksi.
Mikäli ulkopuolinen operoiminen käy mahdottomaksi, alkavat nämä sisäpuoliset pumppaamot olla kombromisseja, joita täytyy harkita.
Kosteusmäärää voidaan kuitenkin alentaa eristämällä lattia salaojittavilla eristeillä ja lisäämällä ilmanvaihtoa ja antamalla kellarinseinien kuivua sisäänpäin.
Kiinteän ilmankuivaajan käyttöä voidaan myös harkita. kuitenkin mielestäni viimeinen vaihtoehto olisi vasta kellarin täyttäminen.

[Rizhto]

Juu, menis kontiaisen hommiksi, jos pitäis ulkopuolelta salaojittaa. Eikös mursketta käytetä nimen omaan kapilaarisen nousun katkaisijakerroksena? Tätä minä nime omaan ajoin takaa. Voisihan sinne murskekerroksen sisään laittaa vielä jonkin eristeen, jotta kosteuden nousu pysähtyy varmasti. Sokkelia pitkin tietysti nousee kosteutta, mutta niin sitä nousee muuallakin talossa. Eristeenä toimii sitten paksu bitumikerros. Tuo kellari on meille pelkkä riesa. Se on siis vain juureskellari, jonka huonekorkeus on 180 cm. Itse joudun 5 cm pitempänä kulkemaan siellä hyvin nöyrästi. Täysperävaunu murskekuorma maksoi tällä perällä viime kesänä 300€ ja tuohon kellarin täyttöön riittää hyvin pelkkä nuppikuorma. Ei taida halvempaa ratkaisua ihan helposti löytyä?

[almasi]

Millä tavalla kellarin täyttö helpottaa tilannetta? Luulisi pelkän ilman olevan parempi kapilaarikatko kun sepelin. Sepelillä vain peitetään olevassa oleva ongelma.
Vesi tulee kellariin sokkelin välistä? Onko kellari keskellä taloa vai seinän vierustalla? Jos tiedät mistä vesi kellariin tulee, pystyykö tuota reittiä mitenkään tukkimaan? Minne lattiakaivo johtaa? Vai millainen on viemäröity betonilattia? Talo on muuten siis rossipohjalla? Millainen kosteus on muualla talon alla? Onko aihetta tehdä suurempi ulkopuolinen salaoja remontti?
Näillä tiedoilla en todellakaan menisi täyttämään kellaria.

[heikkih]

Jos jossain päin taloa tarvittaisiin tuuletuksen tehostamista koneellisesti (esim. kylpyhuoneessa), niin voisi rakennella sellaisen virityksen, jossa kyseisestä kosteasta kellarista puhallettaisiin ilmaa pihalle ja korvausilma kellariin tulisi siitä muusta tuuletettavasta tilasta. Tulisi tapettua kaksi kärpästä kerralla.

[Rizhto]

Talossa on muilta osin maavarainen laatta ja sen päälle rakennettu rossilattia. Laatan sisäpuoli on pinnoitettu kauttaaltaan bitumilla. Pistokokeissa rossilattian puutavara ja muhaeriste on kuin eilen laitettua. Ainoastaan kellarin entisen portaikon kohdalla ei ole laattaa, vaan rakennuksen runko ja yläpuolisen lattian pohjalaudoitus on kellarin ilmatilassa. Näissä runko- ja lattiarakenteissa on sitten jos jonkinmoista vauriota. Tärppilaudat ovat myös alkaneet ottaa kasvustoa, eli osa kasvustosta on hyvin elinvoimaista. Nyt kun on ollut märkä kesä, niin kosteutta on myös ollut selkeästi enemmän. Seinissä on paksulti "suolapartaa" ja lattialuukusta maapohjalle tippuneet vuorenkilven siemenetkin olivat itäneet ja kasvaneet aika hyvin käytännössä valottomassa tilassa.
Vettä kellariin tulee sokkelin alta sieltä maapohjaisesta osasta tilaa. mukana tulevasta hiekasta päätellen kyseessä on vesisuonisto. Kellari on talon nurkassa, mutta muuten talolle ei olisi tarpeen tehdä minkäänlaista salaojitusurakkaa. Lattiassa oleva viemäri on siis ihan perus vesilukko ja siitä putki, joka menee ulkona alarinteessä olevaan kaivoon. Kaivo on talon entinen juomavesikaivo, joka on muutettu 70-luvulla likakaivoksi. Nykyään talon kaikki muut viemäriputket on liitetty kaupungin verkkoon. Viemäri ei korkean veden aikana sikäli auta, että kaivossa, joka siis on taloa alempana on vedenpinta tällöin vain 1-0,5 metriä kannen alapuolella.

Onnistuiskos sitten niin, että täyte+valu+bitumikäsittely koko jäljelle jäävälle sisäpinnalle? Ikäänkuin kopios talon alkuperäisen lattia rakenteen, joka on siis kohta 60-vuotta toiminut ilman ongelmia?

[Matti Alander]

Mikäli välttämättä haluat kuitenkin kellarin täyttää, joka ilmeisesti on kuitenkin jonkinmoinen urakka, niin täytön tulisi mielellään olla selvää sepeliä, ilman kivituhkaa. Esimerkiksi kokoa 16-32 tai 8-16 mm, jos saa pestynä, niin vieläkin parempi.
Puukoolattu betonilaatta on yksi yleisimmistä riskirakenteeksi luokitelluista lattiavaihtoehdoista, vaikka olisikin koko laatta Bitumoitu. Mutta jos on kuitenkin kunnossa, niin miksi repimään pois. Nyt kun valat kellarinkohdalle uuden laatan, niin laita kuitenkin laatan alla tupla määrä eristettä, mitä laatan yläpuolelle ja mielellään salaojittavana versiona. Laatan yläpuolella voidaan sitten käyttää vaikka Systen Platon kelluvaa lattiaa, joka mahdollistaa samalla sisäänpäin kuivumisen. Voit joutua purkamaan myös osin puukoolattua lattiaa ja vaihtamaan kelluvaksi, mikäli huonetilat sen vaativat.
Kelluvista lattioista voit lukea lisää osoitteesta http://www.isola.fi

[Rizhto]

Ajatus oli, että lattian ja laatan väliin jäisi kuitenkin läpituuletettu ryömintätila. Kellarin kattoa pitkin kulkee kaiken lisäksi vielä keittiön viemäri- ja vesiputket. Juu pitää puntaroida noita vaihtoehtoja. Ei sitä noineenkaan voi jättää, mutta taas salaojittelu ym. maksaa herkästi viisinumeroisia lukuja. ohessa karkea vektoripoikkileikkaus potilaasta. Kuvat siis ei ole missään mittakaavassa.

[HillyMan]

Eihän se vaan ole rännivedet jotka sinne kellariin menee. Kun tuota alempaa kuvaa katsoo niin vesi tulisi sen verran ylhäältä ettei mahda olla pohjaavettä kumminkaan?