tuliskos ne lattiat tehtyä nyt ihan päin helv*****

[ketse]

Eli rakenne olis kellarissa (myös suihku ja sauna) tälläinen höyrysulku,EPS,lattialämmityskaapelit,valu,laatta onko nyt ihan viturallaan ja koko pirtti pian pilalla että piikataanko lattiat auki vai onko vielä toivoa

Niin ja vesieristystä ei ole muuta kuin nurkissa seinän ja lattia "saumassa"

[heikkih]

Höyrysulun tilalle olisi kannattanut laittaa kapillaarikatkokerros mutta ehkä se toimii noinkin kunhan annatte lattia kuivua sisäänpäin (ette laita vesieristettä siihen).

[Matti Alander]

Tuon kanssa voi elää, mutta ihan oikeaoppinen se ei ole.
Muovikalvon käyttöä ei ole enää suositeltu käytettäväksi lattiarakenteissa kymmeneen vuoteen. Jo valettaessa muovikalvon päälle jää vettä, joka muodostaa vedenpaineen lämmöneristeen ja muovikalvon väliin. Rakenteeseen jääneellä vedellä ja kosteudella ei ole hääppöisiä mahdollisuuksia päästä pois rakenteesta.
Tavallaan sinulla on myös rakenne väärinpäin, kun höyrynsulku sijaitsee viileämmällä puolella. Lämmöneristetty lattia pyrkii pääsääntöisesti kuivumaan ulospäin, kuten kellarin seinäkin, koska korkeammassa lämpötilassa on korkeampi höyrynpaine, kuin viileämmässä. Tällöin olisi parasta mikäli lämmöneristyksellä olisi mahdollisimman vähäinen vesihöyrynvastus.
Eps-materiaalissa on vesihöyrynläpäisevyyttä, mutta kosteus törmää vesihöyrynä muovikalvoon ja Eps-materiaalin vettyminen alkaa hitaasti.
Sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus on eduksi tälle rakenteelle, sekä hyvä ilmanvaihto kellaritiloissa. Ylimääräinen kosteus pyrkii myös aina tasapainotilaan, eli tiheämmästä kosteudesta harvempaan, siksi kellarissa mahdollisesti kuivuvat isännän kalsaritkin kuivuvat kellarin huoneilman kosteuteen.

[ketse]

Eli tän kanssa nyt jotenkin pärjää kun jokakaisessa kellarin huoneessa jossa tämä rakenne on löytyy poistoilmaventtiili hormiin? mahdollisesti jos laittaisi viellä huipparin niin parantaisi asiaa?

[pvalila]

Kuten Heikkih mainitsi, pintamateriaalien hengittävyys on tuossa rakenteessa tärkeä; et kuitekaan maininnut pintamateriaaleista mitään.

Tuliko tiloihin vedeltyä vesieristettä laattojen alle? Ja mitä lattiassa on pintana kuivissa tiloissa? Millainen maaperä on, onko alla salaojat, oliko kellarissa vanhan lattian aikaan vettä?

Normaalisti lattialämmitys on huono juttu ilman kapilaarikatkoa, mutta eiköhän tuota ainakin mukavuuslämmön verran voi lämmittää? Hätää ei ole niin kauan, kun muovi on ehjä.

Ei kai tuossa voi muuta kuin todeta, että alaspäin tuo ei kuivu ja alhaalta se tulee joskus muovin petettyä vettä hieman ryyppäämään. Tuo on ihan normaali tilanne tavalliselle rmt:n kellarin lattialle ja kaikki pysyy yleensä hallinnassa kunhan vain lattia saa kuivua rauhassa sisäilmaan päin. EPS-levyn valmistajalta voit kysyä, miten juuri tuo tuote toimii märkänä (eristääkö, alkaako muhia).

Suihkukaappi voisi olla kova juttu. Ja pintamateriaalien uusiminen hengittäviksi ennen kuin muovi talon alla pettää. Ilmanvaihdon tehostaminen ei auta, jos lattialla on esim. muovimatto tai hengittämättömällä laastilla saumattu laattalattia.

Lattiasi saattaa aivan hyvin kestää yhtä kauan kuin talosikin. Muoviin luotettiin yli kaksikymmentä vuotta, eivät ongelmat tulleet esiin nopeasti eivätkä joka talossa.

[Matti Alander]

Muovia mollataan monasti materiaalina, mutta vika ei olekaan muovin, vaan sen sijoitus virheellisesti. Muovi on yksi maailman parhaista rakennusmateriaaleista, se on pitkäikäinen ja kevyt, sekä helposti muotoiltavaa. Se ei myöskään lahoa tai mätäne. Siitä todellakin saadaan aikaiseksi monenmoista eristeistä henkilöautoihin.
Rakennusfysiikka on aina toiminut samoin periaattein ja toimii edelleen, mikäli toteutetaan sen vastaisia rakenteita alkaa muodostua ongelmia, heti tai myöhemmin. Rakenteen tulisi olla aina tiivis sisältä ja ulospäin harveneva. Ennen ilmatiiveys toteutettiin pinkopahvein, nyt kehittyneemmillä materiaaleilla.
Kellarin lattiaa koskevat myös samat säännöt ja kun tähän lisätään lämmöneristystä riittävästi lattian alle pystytään estämään kosteudennousu höyrynä maaperästä kohti sisätilaa.
Kapillaarikatko on lattiarakenteissa myös äärimmäisen tärkeää ja ratkaistava jollain konstilla. Salaojasora on yleisesti huono kapillaarikatko, eikä toimi, kuin hyvin paksuilla kerroksilla, jotka lähentelevät puolta metriä. Kivimateriaaleista parasta on pesty Sinkeli, jossa Kapillaarinen nousu on 15 cm:n luokkaa. Pienikin hieno aines määrä esim. sateella valmistetussa sepelissä pilaa koko rakenteen.
Salaojittavat lämmöneristeet ovat erittäin hyviä Kapillaarikatkoja, niissä Kapillaarinen kosteudennousu on ainoastaan muutamia millejä.
Vesieristeitä ostellessa kannattaa selvittää eri valmistajien tuotteiden vesihöyryn vastus. Vesieristeet ovat kehittyneet huomattavasti ja nykyisin on saatavana höyryä läpäiseviäkin eristevaihtoehtoja.
Tällaisessa rakenteessa jossa muovikalvoja on käytetty, ei pitäisi vettä päästää imeytymään laattaan, koska kosteus jatkaa matkaansa Kapillaarisesti ja höyrynäkin alaspäin kohti muovikalvoa, johon se pysähtyy.
Nykyaikaisiin Eps-materiaaleihin Styroxeihin ja Finnfoameihin imeytyy vettä hyvinkin hitaasti, mutta kuivuminen on miltei mahdotonta varsinkin kun muovikalvo on vastassa.
Salaojittavat eristeet ovat käytännössä vettymättömiä, mikäli ne asennetaan ohjeiden mukaisesti ilman muovikalvoja rakenteessa ja mahdollinen pohjavesi pääsee purkautumaan pois levykerroksesta.
Suihkukaapit ovat monasti idioottivarmoja ja remonttien yhteydessä kaikkien kalusteiden jotka käyttävät vettä alle kannattaa sijoittaa lattiakaivo, niin vesivaraajien, kuin pesukoneidenkin.
Muovikalvo on lattian alla varsin pitkäikäinen, enkä usko sen olevan moksiskaan vielä kahdesta vuosikymmenestä.

[ketse]

Kuten Heikkih mainitsi, pintamateriaalien hengittävyys on tuossa rakenteessa tärkeä; et kuitekaan maininnut pintamateriaaleista mitään.

Tuliko tiloihin vedeltyä vesieristettä laattojen alle? Ja mitä lattiassa on pintana kuivissa tiloissa? Millainen maaperä on, onko alla salaojat, oliko kellarissa vanhan lattian aikaan vettä?

Normaalisti lattialämmitys on huono juttu ilman kapilaarikatkoa, mutta eiköhän tuota ainakin mukavuuslämmön verran voi lämmittää? Hätää ei ole niin kauan, kun muovi on ehjä.

Ei kai tuossa voi muuta kuin todeta, että alaspäin tuo ei kuivu ja alhaalta se tulee joskus muovin petettyä vettä hieman ryyppäämään. Tuo on ihan normaali tilanne tavalliselle rmt:n kellarin lattialle ja kaikki pysyy yleensä hallinnassa kunhan vain lattia saa kuivua rauhassa sisäilmaan päin. EPS-levyn valmistajalta voit kysyä, miten juuri tuo tuote toimii märkänä (eristääkö, alkaako muhia).

Suihkukaappi voisi olla kova juttu. Ja pintamateriaalien uusiminen hengittäviksi ennen kuin muovi talon alla pettää. Ilmanvaihdon tehostaminen ei auta, jos lattialla on esim. muovimatto tai hengittämättömällä laastilla saumattu laattalattia.

Lattiasi saattaa aivan hyvin kestää yhtä kauan kuin talosikin. Muoviin luotettiin yli kaksikymmentä vuotta, eivät ongelmat tulleet esiin nopeasti eivätkä joka talossa.

Elikkäs kellarissa on joka paikassa niin märissä kuin kuivissakin tiloissa laatta ja sen alla ei vesieristettä ole.Maaperä on savimaata ja vanhan kellarin lattian aikaan vettä ei ole ollut.Salaojat on sieltä 60luvulta joiden toimivuudesta ei mitään tietoa....tarkoitus kuitenkin salaojittaa ensi vuonna