Fuktisolia, vai mitä

[Samuel]

Tuli hankittua vanha talo, jossa on kostea kellari.
Talo on jyrkässä rinteessä, ja alapihan antura on aivan pinnassa (n. 20cm maanpinnasta)
http://picasaweb.google.fi/samuel.riippa/VillaSavanna

Nyt on salaojien kaivuu menossa, ja olisi kiva kuulla neuvoja kuinka tuo matalaperustus tulisi tehdä oikein, että routa ei pääsisi tekemään tuhojaan.
Anturia joudun paikkailemaan, ja takemään sen päälle luiskan.

[Koivu]

Jätän kysymykseen vastauksen viisaammille, mutta tulipahan mieleen todeta että onpahan upea talo! Tommoisia ei enään kaupasta saa..

[?keskellä kämmentä]

Vastata en osaa minäkään, mutta ihastelin taloa myös!
Pitääpä käydä oikein portilta katsomassa, kun haen koululaista koululta siitä vierestä

[Samuel]

Tervetuloa jutulle, ollaan serkkupojan kanssa hommissa jokapäivä, vielä pari viikkoa.

[pvalila]

Valumavedetkö ne siellä kellarissa eniten kiusaa tekevät?

Salaojittavat eristeet ovat hyviä materiaaleja, mutta niitäkin on käytettävä oikein. Tuollaisen rinteen alla vettä saattaa tulla siihen tahtiin, että voidaan puhua perustellusti purosta. Nuo vedet on pystyttävä ohjaamaan niin ohi talon kuin sen salaojajärjestelmänkin.

Jos tarkoituksesi on estää routiminen jatkossa eristämällä perusta hyvin ja pitämällä sisällä niin suurta lämpöä ettei rakenteen lämpötila (tai oikeammin sen alla olevan maan lämpötila) enää laske alle nollan niin silloin sinun kannattaa pitää sellaista työtahtia, ettei talvi yllätä. Yksi jäätymiskerta riittää rikkomaan vastakorjatun perustan.

Voit arvioida maaperän routivuutta laittamalla pienen näytteen maata pakastimeen. Pakko myöntää, että kahdenkymmenen vuoden jälkeen en enää muista, mitä kaikkea me labrassa noille pakasteille teimme...syömättä ainakin jäivät.

Enimmäkseen routivuutta arvioidaan epäsuorasti rakeisuusjakauman perusteella, ja sinulla taitaa tuossa maassa olla aivan merkittävä määrä eloperäistä ainestakin (humusta).

Huokosveden määrästä tuon sinunkin maaperäsi käyttäytyminen varmaankin riippuu, eli kun saat maan kuivemmaksi niin jäätymisen aiheuttamat liikkeet vähenevät vaikka lämpötila pakkaselle lipsahtaisikin.

Olisihan se mukava, jos vielä vanhana taitaisi mitä nuorena on opiskellut.

Tsemppiä sinulle ja serkullesi, talo on tosiaan komea!

[Samuel]

Talo sijaitsee onneksi hiekkaharjulla, joten tuo rinnettä alaspäin valuva vesi imeytyy maahan nopeasti.
Laitoin tuonne korkean rinteen puolelle 200mm fuktisolia, joten pystysalaojitus on ainakin kunnossa.

Tuolle matalalle osalle, josta alkuperaisen kysymyksen esitin laitoin salaojaputken ja sadevesiputken päälle routastyroksin.

[Matti Alander]

200 millin eristys ulkopuolelle erittäin kosteissa olosuhteissa takaa huomattvasti suuremmat lämpötilaerot, sekä tehokkaamman kuivumisen ulospäin.
370 litran salaojituskyky metrin matkalla 100 mm eristeessä on erittäin hyvä, mutta alaosassa kovassa maanpaineessa pyrkii levykerros litistymään 50 vuodessa jonkin verran, joten parempana säilyy myös pystysalaojitusteho vuosien vieriessä.
Levyn kuormituksen kesto pitkäaikaisesti suunnitellaan siten, että levy ei saisi puristua kokoon yli 20 prosenttia 50 vuodessa.

[Samuel]

Nyt on salaojaprojekti valmis. Oli naapurin äijät ihmeissään. Fuktisolia, goreteksiä, suodatinkangasta, suodatinkankaan liikutasaumaa, muovista suojalistaa, rosteri kiinnitysruuveja, liimamassaa.

ai niin ja matalalle osalle vaakastyroksi salaojanpäälle.

Vielä kun sais jostain voimia levitellä suodatinkankaat ja uuden pintamaan.