Uteliaisuus

[Pelikeijo]

Kieltämättä erikoisen töykeää käyttäytymistä! Kyllä nyt luulisi voivan ainakin esttäytyä. Siitähän voi syntyä vaikka minkälaista keskustelua. Meillä vuoden maalla asumisen jalkeen alkaa pikkuhiljaa olla lähimmät naapurit tulleet tutuiksi. Suurin osa juurikin sen pihaan lompsimisen ja kättäpäivää esittelyn kautta. Häiriöksi asti noista ei sentään ole ollut. Talon edellinen asukas on ollut juttujen perusteella varsin kiistelty persoona, josta on kaikilla ollut oma mielipiteensä sanottavana ja jokaiselta vieläpä ihan kysymättä . Tästäpä olenkin itse tehnyt sitten psykoanalyysiä naapureistani. Toiset ovat olleet kuulemma kovastikin riidoissa ja nyt niin iloissaan, kun saivat fiksuja nuoria naapureita, eivätpä tiedä mihin joutuivat . Toiset ovat tulleet tämän edellisen, ilmeisesti hyvinkin vaikean persoonankin kanssa toimeen, eivätkä pahaa sanaa hänestä sanoneet, vaikkakin pieni virne hänestä puhuttaessa on ollut kasvoilla. Eiköhän sellaisten naapureiden kanssa tule juttuun ihan pitkässäkin juoksussa.
Sitten siitä meidän kokemasta uteliaisuudesta; Eräs naapureistamme (sattuipa olemaan juuri näitä edellisen kanssa pahiten riidelleitä...) tuli ensimmäistä kertaa tuttavuutta hieromaan ja heti ovesta päästyään lampsi kyselemättä yläkertaan ja alkoi hämmentämään sivuvintillä olleitä edellisen asukkaan lippuja ja lappuja ! Sain johdateltua hänet jotenkin hienovaraisesti pois kiusaannuttavasta tilanteesta, minkä jälkeen hän kurkkasi tupaan oven raosta ja jatkoi taas kyselemättä alakertaan tutkimaan suihkun hanoja ja muita nippeleitä. En enää jaksanut välittää vaan annoin ukon tyydyttää tiedon janoaan . Jos olisi emäntä ollut paikalla, niin olisi äijä saanut maistaa nykyisten asukkaiden temperamenttiä ja sitten olisi tietysti uudet naapurit olleet vielä pahempia kuin se edellinen. Kun jamppa seuraavan kerran marssi päivittämään tietojaan pihan osalta sanoi hän jo pitkälti ennen navettaan astumista että teillähän on paljon pesukoneita. Silloin kyllä hälytyskellot kumahti niin että korvissa soi vieläkin! Mistäs ihmeestä heppu voi tietää että vietiin navettaan muutama vara pyykkikone viikkoa aikaisemmin ?! Sinne se meni koneita taputtelemaan heti ovesta sisään astuttuaan... Oli siis hyvin todennäköisesti hiippaillut nurkkiin tutustumassa aikaisemmin, kun ei itse oltu paikalla (Jos nyt ei sitten ollut kiikarilla tiirannut metsissä meidän touhuja)! En minä tohtinut ruveta vielä siitäkään räyhäilemään, mutta päästin kyllä koiran pihalle tekemään tuttavuutta (Sakemanni-Husky-Laika mutantti. Aika paljon harventui sen jälkeen juttutuokiot .
Kaiken kaikkiaan ollaan kyllä viihdytty hyvästi ja tietoisesti haettiinkin paikkaa joka ei olisi aivan kenenkään silmän alla. Nyt lähin naapuri on puolen kilsan päässä ja ihan hyvä niin.

[Tähkä]

Kun ostimme talomme reilu vuosi sitten oli jännää huomata, kuinka nopeasti huhut liikkuu lähiympäristössä. Työkaverini oli vierailemassa noin 4 kilsan päässä ja siellä hänelle kerrottiin, että joku (eli me) oli ostanut silloin Lisu nimellä kulkeneen talon. uudet omistajat olivat kuulemma pistäneet tuulemaan oikein kunnolla, mm maalanneet ulkoseinät heti alkuun, mitä emme siis olleet tehneet. Muutenkin tuntui että osalla autoista oli 60 rajoitus alueella vauhtia jotain 30 kilsaa tunnissa, mutta aika nopsasti alkoi vaudit normaalisoitumaan.
Meille on käynyt esittäytymässä vain yhdet naapurit, ja yhden ohi kävelleen vanhuksen kanssa juttelin, kun olin pihatöissä. Ihan mukavaa sakkia täällä tuntuu olevan, naapuri tuo kananmunia silloin tällöin, ei ole tarvinnut juuri kananmunia kaupasta hankkia. Kaikilla paikkakuntalaisilla tuntuu olevan kyllä tarve kertoa salaisuuksia edellisistä asukeista, tai kautta rantain tunnustella mitä tiedämme heistä. Ei se sinänsä minua haittaa, mutta itse olen vähän sitä mieltä että toisen jutut on toisen juttuja eikä niistä juoruilla. Nokikolari oli aivan huippu kun sanoi heti että älä suutu, mutta hänellä on tapana kysellä ihmisiltä heidän työpaikkojaan tms. Ompahan kerrottavaa seuraavissa taloissa.
Meillä ei ole mitään hiippareita muuten esiintynyt, ja luulen että tien läheisyys sekä suora näkymä kahteen naapuriin pelastaa aika paljolta. Naapurit kyllä seuraa menoa pihassa, kun kesälomareissun jälkeen sanoivat että teidän piha näyttikin autiolta.
Sen sijaan, kun olin ekaa kertaa suunnistamassa paikkakunnan iltarasteilla törmättiin vaimon kanssa huonoon esimerkkiin uteliaisuudesta. Aluksi vaari kyselin asuinpaikan ym. ja alkoi sättimään talon -91 kuollutta vanhaa isäntää ja kertomaan juoruja, joista osan tiesimme valheiksi, vaikka emme sen suuremmin talomme myyjiä tunteneetkaan.
Paikallinen Rautia-kauppias oli myöskin melko utelo, kävin ostamassa harkkoja ja laastia. Heti kysyi missä meinaat muurata, ja sanoin pienen miettimisen jälkeen että Lisussa (tuntuu että sillä nimellä talo tunnetaan vielä 10 kilsankin päässä). Heti kertoi myyneensä meidän konehallin vuonna 1985, mutta piti kyllä muutoin mölyt mahassa. Ei ihme että sanoo tietävänsä yli 2500 ihmisen asuinpaikan.
Meille on kyllä kaikki pihassa käyneet esitelleet itsensä ja lähinaapuri kertoi kyllä isänsä ja tyttärensäkin asuinpaikat. Sisälle en ole saanut houkuteltua kahville kuin myyjistä miehen, joka katsoi kyllä kiinnostuneena mitä olimme tehneet, hänen vaimoaan ei ole juuri tontilla näkynyt. Ymmärrän kyllä lapsuuden kodin myynnistä tulevan harmin.