Juu, kyllä niin on ettei niiden kanssa kannata mennä pelaamaan. Messinkihylsy on haurastunut melko varmasti, koska pinnassa on tota vihreää messinkihometta. Samaten luoti on voinut hapettua hylsyyn kiinni, joka voi sitten yhdessä aiheuttaa paineen nousun ja aserikon. Aukominenkaan ei ole järkevää, mulla on kertaalleen palanut oikeasta kädestä kämmennahat kokonaan pois epäonnisten "katotaas mitä tapahtuis jos"-tyyppisten hylsykokeilujen seurauksena.
Ne ei ole itsessään vaarallisia eikä jysähdä ominpäin, niin että voit joko jättää ne johonkin turvalliseen laatikkoon jossa niitä ei turhan tähen kolhita taikka sitten viedä vallesmannille. Mutta leikkimään niiden kanssa ei kannata mennä vaikka kuin ois pikkupoikaa sielussa.
Missään tapauksessa noita ei pidä mennä laittamaan aseeseen sen takia että ne on jo tuonkin verran rupisen näköisiä ja siitä tietää ettei niitä ole säilytetty oikein. Mulla on ittellänikin muutama kammallinen samanlaisia kotona. En niitä ole pois heittämässä, antaapa olla muistona edellisestä asukkaasta.
Parinkymmenen vuoden aseharrastus, kolme itte alusta asti rakennettua mustaruutipyssyä ja koko lapsuuden jatkunut rällääminen erilaisten räjähtävien ja palavien aineiden kanssa on kyllä jotakin opettanu. Vaikka nyt sen että melkeen joka kerta hommat menee vähän niinkun on itte ajatellut, mutta sitten tulee se sadasensimmäinen kerta, kun juttu ei meekään niin kuin esitteessä luvattiin. Ja sillon yleensä tulee pippa. Ja jos ei ole aikaisemmin noiden kanssa turannut niin se sadasensimmäinen kerta voi tulla jo ensimmäisellä kerralla.
Ei ne munkaan kokeilut aina mennyt niinkuin esitteessä luvattiin. Ensimmäiset kokeilut napalmin ja itsetehdyn mustanruudin kanssa oli vähän säälittäviä: kituliaasti palavan nappiksen sai tukahdutettua sillä että kaatoi siihen mustaa ruutia päälle. Ei ollut ihan reseptinmukaista kumpikaan aine
Pekka