Sadevesijärjestelmä - rännikaivo vai rännisuppilo

[tommium]

Salaojaputket lähes asennettu ja Fuktisolien laittokin etenee hyvällä vauhdilla. Sadevesiputkien laitto alkaa alkaa olla vuorossa seuraavana ja kysymys kuuluukin että voiko talon kulmiin syöksyputkien alle laittaa pelkät rännisuppilot vai pitääkö asentaan rännikaivot? Suppiloiden kanssa pääsisi hieman helpommalla mutta onko järjestelmän huoltamisen kannalta järkevämpi asentaa kaivot. Voiko kaivot tehdä itse 315 rumpuputkesta koska sitä meille on jäämässä yli nähtävästi juuri sen verran että siitä saisi 4 kaivoa tehtyä. Liitosten tiiviyden kannalta tulisi kuitenkin hieman enemmän jumppaa verrattuna valmiin rännikaivon liitoksiin. Kommentteja ja vinkkejä odotellessa.

[Minttu]

Meillä on rännisuppilot. Salaojitusvaiheessa KUKAAN ei suositellut rännikaivoja, vaan kaikki sanoivat että niistä on vaan vaivaa. Enempää en tiedä, uskoimme viisaampia ja nyt siis suppiloilla mennään. Hyvin toimii.

[Matti Alander]

Rännisuppilo on enemmän käytetty ja omasta mielestäni toimivampi. Rännivesijärjestelmä olisi muutenkin parasta tehdä tiiviinä, käyttäen oikeita viemäriputkia, jotka ovat ryhdikkäämpiä ja myös helpompia asentaa.
Rännikaivojen pohjan lietetilan vesi jäätyy helposti rikkoen koko kaivon ja omatekoisena ei niistä rumpuputkea käyttäen tahdo saada riittävän vesitiivitäkään.
Rännisuppilon valinnassa kannattaa panostaa laatuun: Valmistusmateriaali pakkasta paremmin kestävää Plypropeenia, joka selviää suppilon kyljessä olevasta PP merkinnästä. Imuaukon suppilon pohjassa tulee olla ylöspäin kuplan mallinen, jotta se pystyy välittämään vettä rankkasateellakin riittävästi. Kuplassa tulisi olla suurempi reikä vesiletkuhuuhtelua varten ja imuaukon tulisi olla epäkeskeinen, jotta suppiloa pystyisi hieman säätämään.
Kunnollinen rännisuppilo on myös kohtuullisen halpa n. 10 €:n luokkaa, joten siinä ei paljon pysty säästämään.

[tommium]

Kiitos taas infosta, rännisuppiloilla mennään. Sen verran vielä heräsi lisäkysymystä että mihinkä "kerrokseen" tuo sadevesiviemäröinti kannattaa tehdä? Suodatinkankaan alle (nykyisen salaojasorapatjan päälle, suodatinkangas päälle ja lopputäyttö) vai suodatinkankaan päälle (suodatinkangas soran päälle, sadevesiputkisto ja lopputäyttö). Helpointa olisi tietysti kaatojen takia tehdä nyt tuohon sepelin päälle mutta onko taas jotain mitä ei ole otettu huomioon?

[Matti Alander]

Matalaperustaisissa ratkaisuissa, salaoja- ja ränniputket asennetaan yleisesti miltei vierekkäin. Huomioon täytyy vain ottaa perusvesikaivon pallopadotusventiilistä johtuvat korkeuserot, jotka ovat n. 14-16 cm riippuen hieman valmistajasta.
Kellarillisissa ratkaisuissa mielestäni paras paikka on salaojasepelikerroksen yläosassa, suodatinkankaan alla, siten että sepeliä on sadevesiputken päällä 100 mm suojaamassa putkea.
Salaojitussepelit 5-11 tai 8-16 mm ovat itsestään tiivistyviä, joten niitä ei tarvitse erikseen tiivistää. Kannattaa ehkä käyttää kuitenkin hieman reilumpia kaatoja putkissa, esim. 1,5 tai 2 cm metrillä. Myös putkimateriaalina rännivesijärjestelmissä olisi suotavaa käyttää SN 8 luokan maaviemäriputkea esim. Uponal, jotka ovat liitoksiltaan tiiviimpiä ja rakenteeltaan jäykempiä. Maaviemäriputkilla myös rakentaminen on helpompaa ja painumia ei tule yhtä helposti, kuin vetelillä sadevesiputkilla.
Koska putkituksen kestoiäksi suunnitellaan kuitenkin vähintään 50 vuotta, ei hintaero ole kovinkaan merkittävä kokonaisuudessa.
Useasti asiakkaille myydään sadevesijärjestelmään heikkolaatuisia haitarikurveja ja haaroja, joita ei pidä käyttää, kuin korkeintaan salaojaputkissa. Tällaiset kurvit keräävät runsaasti epäpuhtauksia, ovat huonosti tiivistettyjä, eikä niillä oikein tahdo saada esim. pystyputkia pysymään suorassa. Suositeltavampaa on käyttää tavallisia viemäriosia tai Jotiflex 0-90 asteeseen säädettäviä viemäriputken osia, jotka eivät käytännössä ole edes kalliimpia.
Rännivesijärjestelmä kannattaa asentaa mahdollisimman lähelle seinää, jäätymisen välttämiseksi kellarillisissa versioissa ja matalissa routaeristeen alle.
Saattaa kuitenkin keväisin lämpötilojen vaihdellessa syntyä jäätä jo rännisuppiloon. Jäätä voi poistaa mekaanisesti tai käyttämällä suolaa tai rautakaupoista saatavaa erillistä jään sulatus ainetta.

[mvaarimo]

Miten suppilo sijoitetaan suhteessa maanpintaan? Jääkö se suppilon yläreuna kokonaan maanpinnan yläpuolelle? Miten tehdä valmistelut kun ei vielä ole lopullinen maanpinta sevlillä ennen kun on täyttö ja kallistukset tehty? Jos hankkii espäkeskeisen rännisuppilon, niin pystyykö eliminoimaan sen että kovilla sateilla ei roisku vesi suppilosta? Pitääkö laittaa suora ränni alas suppiloon, ja suppilon yläreunan alle, vai miten estetään veden mahdollinen roiskuminen?

[Matti Alander]

Putket voi aluksi jättää ylipitkiksi ja pätkiä sitten, kun maanpinnan korkeus on tiedossa. Rintamiestaloissa on yleisesti hyvä korkea sokkeli, joten joudut jatkamaan peltisiä syöksytorvia alaspäin melko varmasti.
Syöksytorven pää saa olla niin lähellä suppiloa, että kuitenkin saat suppilon irti ja pystyt huuhtomaan sen puhtaaksi.
Epäkesko on hyvä keksintö, jolla voidaan suppilon sijaintia säätää ja saatavana on myös korkeareunaisia suppiloita, jotka roiskuvat vähemmän.
Suppilon voi myös täyttää pienillä pyöreillä kivillä, jolloin kivipinta estää roiskumista seinille halkoessaan tulevaa vettä.

[voiettä]

Mulla on sitten noita uponorin korkeareunaisia suppiloita jos tarvit! vajaa kaks laatikkoa löytyy ja käyvät 110mm putket päähän.tuli kesämiehen kanssa kieli muuri ja ylitoimitus