Uutta vai vanhaa?

[nymana]

Toteaminen, uusi on aina parempi tai toisin päin, ei todista muuta kuin sanojan sivistymättömyyden.

Remontoidessa vanhaa, tulee aina esittää kysymys miksi tehdään ja mitä tehdään. Jos perustelut ovat tekemiselle, tulee kysyä miten tehdään ja miksi niin tehdään. Onko kyseisessä kohteessa joitain arvoja jotka edellyttää sen säilyttämisen, korjaamisen vai voiko sen jopa korvata uudella.

Ajattelu malli, jossa oletetaan automaattisesti uuden olevan parempi, on harmittavan syvällä suomalaisessa jo aika tyhjäksikin käyneessä sielussa. En ymmärrä miksi ihmiset eivät ymmärrä sitä ajallista kerroksellisuutta, jota talon hengeksikin nimitetään. Tai ymärretään se talon henki, mutta ei sitä mistä se tulee. Ja se tulee noista pienistä asioista.

Ei rintamamiestaloa alunperin ole rakennettu harvaksi ja vetäväksi ja kaikinpuolin narisevaksi. Uskallan väittää, että ne on rakennettu paremmin kuin 95 % nykyään rakennettavista uusista taloista. Jos nyt rakennettavat uudet talot jätettäisi niin huonolle pidolle kuin useimmat rintamamiestalot ovat joutuneet, ne mätänisivät muutamissa vuosissa asuin kelvottomiksi.

Suomalainen jurri luulee voivansa elää hyvin omassa luolassaan erottuneena luonnosta ja vieläpä rasittamatta sitä. Tämä kaikki on huuhaata. ihminen on osa luontoa ja tulee aina olemaan. Jonkinlainen yhteys luontoon tulee aina säilyttää ja minä en ainakaan luontoa itsestäni erota "muovipussilla".

Niin ja vaikka minun mielipiteeni vanhasta on enemmän puolustava, niin minä en silti salli mitään toimimattomuutta tai negatiivisia tunteita herättäviä seikkoja. Vaikka se on vanhaa tulee sen myös toimia ja useimmiten se toimiikin paremmin kuin nipullinen uusia.

Antti

[Oto Hascak]

[Lisäprovo] Onko muilla keskuspölynimuria? [/Lisäprovo]

Menee hiukan Off topicin puolelle, mutta menkööt. Ikinä en ole keskuspölynimuria käyttänyt eli meillä on kotona ollut aina "tavallisia" imureita. Rouvalla taas on ollut molemmissa lapsuudenkodeissaan keskuspölynimurimet, jonka seurauksena olen joutunut taipumaan siihen, että meidän projektiin tulee keskuspölynimuri. Rouvan mielestä tavallinen imuri on huono ja epäkäytännöllinen. Koska minulla ei ole kokemusta keskuspölynimurimesta, niin en voi alkuunkaan ymmärtää rouvan hehkutusta sen ylivertaisuudesta. Mietinpä asiaa miltä kantilta tahansa, niin en voi ymmärtää keskuspölynimurimen ylivertaisuutta..? Onko se oleellisesti tavallista parempi (vaikea uskoa) tai onko se edes hivenen parempi, mukavampi, käytännöllisempi tai jotain?

Oli muuten huono provo, kun ei siihen kukaan tarttunut. Ilmeisesti keskuspölynimuria ei voi verrata kultaharkkoon..?

[Oto Hascak]

Halvaksi huolellisen kunnostamisen saa vain, kun ei laske omalle työlleen ammattimiehen palkkaa

Ja kohtuuttoman kalliiksi kunnostamisen saa vain, jos joutuu syystä tai toisesta työt teettämään ulkopuolisella taholla.

[pvalila]

Halvaksi huolellisen kunnostamisen saa vain, kun ei laske omalle työlleen ammattimiehen palkkaa

Ja kohtuuttoman kalliiksi kunnostamisen saa vain, jos joutuu syystä tai toisesta työt teettämään ulkopuolisella taholla.

Oto Kulta, Oto Kulta, herää jo: vain pienellä osalla ihmisiä on sinun taitosi. Monikin vanhan talon asukas on aivan yhtä pätevä ammatissaan kuin sinä, mutta se ammatti on vain jokin aivan muu kuin sinun!

Aina kyse ei ole edes osaamisesta. Vuorokaudesta ei vain aina löydy riittävästi tunteja, on pakko teettää töitä ulkopuolisella. Kun tunnit alkavat olla kortilla, niin logiikaksi tulee: tuon voisin tehdä itse ja säästäisi euron. Mutta silloin tämä asiakkaan työ myöhästyy kaksi päivää ja se maksaa sakkoina, maineen menetyksenä jne. ainakin kolme. Näin kävi jopa Pekka Huhdalle, muistaakseni eteisen lattian kanssa eikä tuo työn ulkopuolisella teettäminen ihan vaivatonta ollut sekään. Ostaen onneen on kuoppainen tie.

Mutta asiaan: mihin hittoon katosi se sinun lippalakkipäinen kuvasi? Nyt ikonina on mies, joka on pitänyt lippistä niin paljon ettei tukankasvu ole enää ongelma. Lähtikö sinulta tukka päästä kun aloit omaa mökkiä rakentamaan?

[MikkoJ]

Hehehe. Tää on kyllä metka ketju. Täytyy sanoa etten oo koskaan kuullut/nähnyt kenenkään kerskailevan keskuspölyimurilla . Miun mielestä se kuuluu sarjaan turhat keksinnöt. Makunsa kullakin mutta uusavuttomuus on omakotitaloasumisessa myrkkyä.

[Tomppa]

Mutta asiaan: mihin hittoon katosi se sinun lippalakkipäinen kuvasi? Nyt ikonina on mies, joka on pitänyt lippistä niin paljon ettei tukankasvu ole enää ongelma. Lähtikö sinulta tukka päästä kun aloit omaa mökkiä rakentamaan?

Nyt j...lauta Oto kuva vaihtoon!

[Oto Hascak]

Halvaksi huolellisen kunnostamisen saa vain, kun ei laske omalle työlleen ammattimiehen palkkaa

Ja kohtuuttoman kalliiksi kunnostamisen saa vain, jos joutuu syystä tai toisesta työt teettämään ulkopuolisella taholla.

Oto Kulta, Oto Kulta, herää jo:

Älä kullittele. Ei mun tarkoitus ole missään nimessä päteä "taidoillani". Halusin vaan oikaista väitteesi, että vanhan kunnostaminen olisi automaattisesti kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Kunnostamisen kustannukset pysyvät aika kivasti hansikkaassa, jos on mahdollisuus tehdä hommat itse. Moni opettelee kaiken alusta ja joku toinen osaa jo valmiiksi. Jollakin on aikaa ja jollain toisella ei ole edes halua järjestää aikaa. Aika moni täälläkin varmasti allekirjoittaa väitteeni, että vieraan työvoiman käyttö on merkittävä lisäkustannuserä. Olen myös jotenkin sellaisessa käsityksessä, että moni näiden sivujen käyttäjistä ei ole suoranaisia rakentamisen ammattilaisia ja ovat oman projektinsa myötä opetelleet naulan hakkaamista sekä tapetointia..? Elämä on valintoja täynnä ja kukin toimii parhaaksi havaitsemallaan tavalla. Itse painelen kirkkoon kuulumattomana miehenä työmaalle hakkaamaan ulkovuorausta kuistin katon yläpuolelle.

mihin hittoon katosi se sinun lippalakkipäinen kuvasi?

Ei siinä kuvassa ole lippalakkia päässä...

Ilman lippalakkia


Lippalakin kanssa

Nyt j...lauta Oto kuva vaihtoon!

Jostakin syystä tuo dr Phil avatar saa joka kerta saman reaktion aikaiseksi... Äkkiä te siihen totutte...

[pvalila]

Hehehe. Tää on kyllä metka ketju. Täytyy sanoa etten oo koskaan kuullut/nähnyt kenenkään kerskailevan keskuspölyimurilla . Miun mielestä se kuuluu sarjaan turhat keksinnöt. Makunsa kullakin mutta uusavuttomuus on omakotitaloasumisessa myrkkyä.

Auh, kalikka kalahti. Siis keskusimuri meillä on, kerskailusta en oikein tiedä.

Vanhassa kämpässä meillä oli ikkuna auki aina imuroinnin ajan, ja silti ilma tuntui imuroinnin jälkeen huonolta. Oli kunnon imuri ja oli hepasuodatin, mutta silti. Imuri nostattaa pölyn ilmaan, eivät kaikki liikkeelle lähtevät partikkelit imurin sisälle ajaudu. Ja vaikka suodatus olisi hyvä, niin silti ilma on päästettävä imurin pölypussin läpi kuljettuaan takaisin huoneeseen, eikä se tällä kiertomatkalla paremmaksi muutu.

- Ruuhka-aikaan Lontoon ilmassa on niin paljon saastetta, että uudenaikaisen auton pakokaasuissa on kuulemma vähemmän päästöjä kuin auton moottorin sisään imemässä ilmassa. Liekö totta, mutta aivan varmasti tuollaisen ekoautonkin pakokaasuja hengittämällä menee henki.

Talvella keskusimuri tulee hintoihinsa, kun se puhaltaa ulos kuutiokaupalla lämmintä ilmaa; vaan onpahan ihanan raikas sisäilma imuroinnin jälkeen (haa, kerskailen sittenkin!).

Voisihan keskusimurin laittaa puhkumaan sisätiloihinkin, mutta silloin siitä on vähän idea poissa.

[pvalila]

Älä kullittele. Ei mun tarkoitus ole missään nimessä päteä "taidoillani". Halusin vaan oikaista väitteesi, että vanhan kunnostaminen olisi automaattisesti kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Kunnostamisen kustannukset pysyvät aika kivasti hansikkaassa, jos on mahdollisuus tehdä hommat itse.

Ookei, vetskari kiinni.

Luettuani satoja sinun kirjoittamia viestejä voin myös vahvistaa sen, ettet sinä taidoillasi kerskaile; aihetta kyllä olisi. Enempi kyse on siitä, että sinulla on järkyttävän vähän omakohtaista kokemusta sellaisen ihmisen elämästä, jonka on pakko ainakin vaativammat kunnostusjutut ulkopuolisella teettää. Ja siinä olet ihan oikeassa, että itse tekemällä säästää ihan oikeasti muchos dinaros.

Vanhan kunnostaminen ei tule automaattisesti uutta halvemmaksi tai kalliimmaksi. Hyvä esimerkki on minun ulko-oveni, oikein hyvä umpimahonkiovi (karmit myös) jonka joku on joskus mennyt paneloimaan mahonkipetsatuilla mäntypaneeleilla.

Teoriassa halvin vaihtoehto on kunnostaa se itse. Piilevää hintaa tulee siitä, että kahden vuoden remontoinnin jälkeen minulla on niin paljon huonosti hoidettuja työasioita, että niiden edelleen laiminlyönti aiheuttaa kustannuksia. Piilevää hintaa tulee myös siitä, että perhe on kyllästynyt remontiin ja polttaa päreensä, jos tässä talossa ei jo ala hetkeksi nk. normaalielämä; varsinkin vihaisen vaimon lepyttely on kallista. Piilevää hintaa tulee myös siitä, että varsinaisen työajan päälle on laskettava se aika, joka menee kun surffailen, soittelen puhelimella ja muutoin viisastutan itseäni osatakseni laittaa oven kuntoon. Sitten menee piilevä aikaerä, kun hankin tarvikkeet. Lopuksi ja ei vähäisimpänä kulueränä on se, että lopputulos saattaa olla epätäydellinen eli ovi lähtee kaiken siihen uhratun vaivan ja rahan jälkeen kaatikselle.

Toiseksi kallein vaihtoehto on uusi ovi. Kehvelin oven, joka on enemmän "teakiä" kuin teakiä, saa aika halvalla. Näyttää vähän aikaa joltain, mutta sisimmissäni tiedän heittäneeni paremman oven pois. Kunnon umpipuinen ovi maksaa maltaita, jos on sattumalta tykästynyt jalopuihin.

Silti minä luulen, että kaikkein kallein vaihtoehto on vanhan oven kunnostuttaminen ammattilaisella. Aikaa palaa jo sen ammattilaisen löytämiseen, sitten pitää järjestää ovi hänen luokseen ja jokin tilapäinen ratkaisu niiksi viikoiksi, kun ovi jossain makaa. Ja entä karmit, tuleeko joku hiomaan niistä rotweilerin kynnenjäljet kotiini vai revitäänkö karmitkin irti?


Ammattimiehenä katselet maailmaa ammattimiehen silmin. Yritin vain jaarittelullani näyttää sinulle välähdyksen siitä maailmasta, jossa me muut tarvomme. Ja kun sinusta on kysymys, niin voit kyllä hyvin puhua "taitojen" sijasta taidoista: vaatimattomuus toki kaunistaa, mutta ei sinusta missiä tarvitse tulla.

[Tuulenhovi]

Olkoonkin, että kaikille ikänsä kerrostaloissa asuneille ei mikään riitä ja heidän lienee syytä katsella majaa jostakin modernimmasta asumuksesta.

Milläs perustelet tuon? Itse olen alkujaan kerrostaloihmisiä. Olen asunut -60 rakennetussa kerrostalossa, jossa tehtiin ikkunaremontti kunnostamalla vanhat pokat ja vaihtamalla rikkoutuneet lasit. Sitten muutin -53 rakennettuun taloon ja yritin kaikkeni yhtiökokouksessa, että vanhat ikkunat olisi kunnostettu, mutta pienellä enemmistön päätöksellä ikkunat vaihdettiin uusiin. Onneksi uudet olivat aikalailla vanhan tyyliset, ettei 50-luvun henki ihan totaalisesti kärsinyt. Rintamamiestalossamme on -79 vaihdetut kamalat ikkunat. Mieluummin katselisin alkuperäisiä. Joskus tulevaisuudessa, jos rahaa on, vaihdetaan ne todennäköisesti uusiin, tällöin teetetään perinteisennäköiset ikkunat. Kaksi kertaa olen kokenut pettymyksen lattioiden suhteen: kun tuohon 50-luvun osakehuoneistoon muutimme, toivoin muovimattojen alta löytyvän vanhan lautalattian, samaa toivoin myös rintamamiestalostamme. Eipä löytynyt kummastakaan...

Missään vaiheessa en ole kaipaillut mitään modernia, joten huomioitakoon sellainen seikka, että kaikki kerrostalot eivät ole uusia..!

-Tuulenhovin emäntä-

[vms]

Hmm...

En tiedä ketään _itse siivoukseen osallistuvaa_ jonka mielestä keskuspölynimurissa olis jotain naureskelemista? Olisko uusavuttomuuden huippu sitten sen siivoojan palkkaaminen Aika monella on sit kuiteski väri-tv vaikka ei kai sekään oikein "kuulu" tämmöiseen asumiseen Ja joku oli laittanu tänne lämpimät vedet jälkiasennuksena ja heittäny valurautapadan pihalle kukka-astiaksi, ajatella Joten olen semmoista imuria lupaillut portaiden alle kunhan kiireellisemmät asiat on hoidettu.

Aika paljonhan nää on omia päätöksiä ja arvoja; jos mulla on vaihtoehtoina tässä elämäntilanteessa viilata ja höylätä päivä sen sijaan että maalaan vanhaa ja paikkaan lohkeamat ja muutaman vanhan reiän sillä kirotulla akryylimassalla (tai vaikka Oiva:lla) ja menen ipanoiden kanssa silakkamarkkinoille loppupäivää viettämään valitsen jälkimmäisen. Voin ehkä kaivaa sen höylän esiin sit joskus jos elän niin vanhaksi ja alkaa pyöriä kehää...mutta en silti aio vaihtaa täältä yhtään ovea tai ikkunaa uusiin koska ne on paikoillaan käyden aika nätisti ja voin kunnostaa ne tarpeen mukaan tässä nurkissa pikku hiljaa. Siis sitä balanssia haetaan uuden ja vanhan välillä

Oikeestaan mua ei pienet (lattian) narinat tai villasukkien pitäminen haittaa, oon nähny sen että sen uuden hienon talonkin voi menettää ihan itsestään riippumattomista syistä eikä se kuitenkaan välttämättä tuo enempi onnea tai edes tyytyväisyyttä.

Oon joskus lapsena leikkiny uudisraivaajaa ja asunu yhden pitkän kesän ja syksyn teltassa; aamulla heräsin vesilammikosta ja sit laavulle vesisateessa keittämään teetä notskilla, metsän halki kouluun. Ja koulun jälkeen oli sit risusavottaa

Kaikkia perinnerakentajia tyydyttävä tönö valmistui syksyllä; siirretyn hirsikehikon koko oli 3x6 jossa myös sauna ja olihan se juhlaa, sähkötkin saatiin jo muutaman vuoden päästä. Meitä oli aluksi neljä ihmistä (ja pian putkahti viides), pari kissaa ja koira ja hamsteri. Pyykit pestiin käsipelillä ja huuhdottiin jorpakossa myös talvella. Jotkut asiat on klassikoita jotkut vaan vanhoja?

Yks juttu mikä aina jotenkin tuntuu kummalta on tää kerrostaloasumisen/asujien morkkaus. Sitäkin oon kokeilu kaupungissa ja lähiössä ja siinä on ehdottomasti puolensa eikä ne ihmiset ainakaan mun havaintojen mukaan mitenkään erityisen (uus)avuttomia tms ole? Elämänmeno vaan on erilaista: eri asia on sitten se että meillä on kuitenkin hyvin vähän varsinaista kaupunkiasumista joten hyvin pienellä joukolla suomalaisia on varsinaista kokemusta kaupunkiasumisesta, sen sijaan lähiöissä ja kirkonkylämäisissä paikoissa asuu paljon väkeä joilla on kaupungin ja maaseudun huonot puolet mutta ei kummankaan hyviä puolia



V-MS

[Tuulenhovi]

Uutta ja vanhaa sekoittaen mennään täälläkin... Itselle sopivassa määrin kumpaakin.

Kerrostaloasujina olemme kumpikin lapsuuden ja nuoruuden kesiä viettänyt maalla. Mökillä ja mummulassa. On tullut myös osallistuttua kerrostalon pihatalkoisiin, yms. joten ihan kaikessa emme voi kumpikaan allekirjoittaa tuota kerrostaloasujien uusavuttomuutta. Myönnettäköön, että meillä uusavuttomuutta esiintyy jonkin verran ihan vaan mukamas kiireisen ja mukamas helpomman elämisen vuoksi... Osaishan sitä vaikka mitä jos vaan viitsis ja jaksais yrittää...

[Pekka Huhta]

Halvaksi huolellisen kunnostamisen saa vain, kun ei laske omalle työlleen ammattimiehen palkkaa

Ja kohtuuttoman kalliiksi kunnostamisen saa vain, jos joutuu syystä tai toisesta työt teettämään ulkopuolisella taholla.

Aina kyse ei ole edes osaamisesta. Vuorokaudesta ei vain aina löydy riittävästi tunteja, on pakko teettää töitä ulkopuolisella. Kun tunnit alkavat olla kortilla, niin logiikaksi tulee: tuon voisin tehdä itse ja säästäisi euron. Mutta silloin tämä asiakkaan työ myöhästyy kaksi päivää ja se maksaa sakkoina, maineen menetyksenä jne. ainakin kolme. Näin kävi jopa Pekka Huhdalle, muistaakseni eteisen lattian kanssa eikä tuo työn ulkopuolisella teettäminen ihan vaivatonta ollut sekään. Ostaen onneen on kuoppainen tie.

Itse tekemällä säästää toki paljon, mutta ei se itte tekeminen sinänsä mikään käsittämättömän pyhä ja loukkaamaton tabu ole. Eli sinänsä se että teetin sen eteisen lattian pohjatyöt oli kaikin puolin perusteltu juttu jopa jälkeenpäin ajatellen - kaikkea ei tartte tehdä itte eikä ehtiä itte. Jos tekee ja ehtii, niin säästää rahaa, mut ei se mikään absoluuttinen välttämättömyys ole, eikä homman teettämällä mitenkään kasvojaan menetä.

Tässä on sama juttu kuin mulla on ollut puuveneiden kunnostamisen kanssa. Mitä useemman vuoden sitä hommaa tein, sen paremmin vakuutuin siitä että pro-harrastelijankin kannattaa teettää osa hommista muilla, jolloin lopputulos on parempi ja riskit koko homman mönkään menemisestä pienemmät.

Mutta rehellisyyden nimissä meni ihan helvetisti aikaa siihen että ylipäänsä oivalsin että kappash, jokuhan vois tulla tekemään tän eteisen lattian. Mulla ois vieläkin alapohja auki jos oisin sitä ruvennut itte tekemään. Nyt äijät teki sen 3/4-valmiiksi ja mä olen sitte jatkanut. Viikonloppuna sain lämmitysputket valmiiksi ja ehkä ens viikkoon mennessä saa lattialaudat hakattua paikalleen. Eli ei teetetynkään homma ntartte olla avaimet käteen-duuni, mä pystyin jatkamaan siitä mihin ukot lattian jätti.


Mulla on vähän semmoinen fiilis että nää provoketjut ei ole kovin hedelmällisiä. Mä olen oikeastaan aika kyllästynyt perustelemaan muille sitä että miksi mä teen niinkuin teen. Riittää kun perustelen ittelleni. Seinäpanelointi hakataan yhdellä isolla naulalla laudan keskeltä, koska se on porraskäytävässäkin tehty niin. Lattialauta on samaa 145-millistä kuin ennenkin, vaikka samaan hintaan ois saanut 300-millistä. Ei liika hienoa kannata tehdä, eikä vääränlaista. Tarkoitus ei ole tehdä tosihienoo, vaan tehdä just sillä tavalla kuin se olisi voitu tehdä 90 vuota sitten työmenetelmiä myöten. Mulla menee tietty aikaa siihen että hinkkaan laudat poikki talon ikäisellä itte viilatulla sahalla, mutta jotenkin se vaan tuntuu oikeelta. Sirkkeli ei tunnu. Mä tiedän ettei kukaan muu viitti olla yhtä idiootti ja kalvaa hommia valmiiksi käsityökaluilla, mutta mulle se sopii ihan hyvin. Antakaa mun tehdä niin.

Tekisi melkein mieli vetää käpy nenään siitä innosta jolla uudisrakentajat ja vimosen päälle saneeraajat jaksaa pistellä perinnemiehiä ja "kailalaisia". Moititaan että jengi on niin hemmetin kaavoihinsa kangistunutta ettei niille kelpaa kuin yhdellä ainoolla tavalla tehty - ja sitten saman pottuilun päälle esitetään ainoona omana vaihtoehtona pelkästään kaiken purkaminen pois ja rakentaminen uudestaan moderneilla materiaaaleilla. Yhden ehdottomuuden tilalle tarjotaan ainoona vaihtoehtona toista ehdottomuutta. Missä helvetissä tässä on se rakentavus ja "ajatusten herättely" jos nämä provoketjut on ihan sitä samaa "mun tapa on parempi"-inttämistä alusta loppuun asti joka kerta. Milloin jollain on oikeasti munaa sanoa että "joo, kyllä sen voi tehdä tollakin tavalla, mut mä teen tällä lailla kun tää on minusta parempi" ja antaa sitten sen toisen olla ja tehdä just niinkun se itte parhaaksi näkee? Ei kun väännetään vaan samoja kuluneita vastakkainasetteluja siitä että korjataanko ikkunat vai vaihdetaanko ne, ilman yhtään minkäänlaista sen tuoreempaa sisältöä. Me on kuulkaa nähty tämä juttu jo, voitaisko siirtyä eteenpäin?


Pekka

[vms]

Ihan vastaavasti voi(si) vetää herne-maissi-paprikat nokkaan muovien ja "pullotalojen" mollaamisesta; kaikilla tavoilla voi tehdä hyvää tai huonoa, terveellistä tai epäterveellistä, viihtyisää tai epäviihtyisää asumista? Sinänsä hassua millä intohimolla näistä välillä keskustellaan, ei kai kukaan vertaa 50-luvun autojakaan uusiin, korkeintaan ymmärtäväisellä huumorilla tai hienoisella kaiholla?

Edellisessä talossa oli muovit yms. Toisaalta siinä oli helposti jopa lähempänä luontoa kuin tässä muovittomassa; ikkunat on molemmissa maltillisen kokoiset mutta siitä sai pariovet auki suoraan metsään...

Helposti tuntuu lipsuvan joskus jonkinasteisen närästyksen puolelle mutta on nää silti musta ihan hauskoja ja osin hyödyllisiä pohdintoja ja puntarointeja kunhan oppii vähän suodattamaan omia sanomisiaan ja muiden sanomia

Leipääntymistä/väsymistäkin on niin monenlaista kuten tuolla remonttiväsymystä-jutussa joka mielestäni on yksi parhaita kautta aikojen täällä; on eriasia olla leipääntynyt omaan elämäntapaansa kuin oikeesti väsyny ja palamassa loppuun vaikkapa jonkun pahan yllärin, rahojen loppumisen tai pakkomuuttopäivän painaessa päälle.

Kun puhutaan rmt:stä niin pitäiskö lanseerata joihinkin tilanteisiin ehkä paremmin kuvaava "prkl rmt"

Tsemmpiä kaikille, hieno päivä ulkona?
V-MS

[Spertsa]

Meikäläisen tönö oli jo ostaessa melkoinen sekoitus uutta ja vanhaa enkä itsekään yritä siitä tehdä mitään tietyn tyyppistä vaan ihan sen mukaan mikä itestä näyttää hyvältä, on toimivaa eikä tule liian kalliiksi tai hankalaksi. Nämä eivät kuitenkaan vielä ole mitään museokohteita vaan asuintaloja. Arvostan kyllä paljon sellaisia jotka remontoivat alkuperäisenä säästyneitä vanhoja taloja vanhaa kunnioittaen ja jos uudempaa olisin halunnut niin sellaisen olisin varmaan myös hankkinut.
Omasta suhtautumisesta remonttiin voisi antaa esimerkkinä tuon jonkun aikaisemmin mainitseman peltikaton. Me laitettiin perus profiilipeltikatto huovan päälle ja korotettiin kattoa rumasti se vajaa 10cm. Ei se korotus minustakaan kovin nätiltä näytä, mutta ei nyt niin erityisen rumaltakaan. Huovan uusiminen olisi vienyt paljon enemmän aikaa ja rahaa, koska sitten olisi jo täytynyt purkaa myös päreet pois ja laudoittaa katto umpeen. Ja jos ajatellaan talon historiallista arvoa niin tämä tapahan oli parempi, kun ei tarvinnut poistaa niitä päreitä. Nyt ne on vielä mahdollista ottaa sieltä esiin ja paikata se pärekatto jos näistä joskus niin harvinaisia tulee että tuollaista entisöimistä aletaan tekemään. Muutenkin uudistukset joita taloon on tehty on melko helppo purkaa pois kun ovat paremminkin vain pintaa. Ikkunat tähän on tosin vaihdettu joskus 2000-luvun alussa ja niitä tuskin kannattaa alkaa vaihtamaan vanhoihin.