Ideaalinen lammitysratkaisu puutaloon.

[selfaddict]

Seuraanvanlainen projekti on odottamassa kotisuomessa:

1920-luvulla rakennettu mansardikattoinen 9 metria kertaa 10 metria talo. Tiedan ettei se ole rintamamiestalo , mutta rakenteet monelta osin kuitenkin samat. Kaksi kerrosta ja kylma vintti. Rakenne: Rossipohja, seinat osin hirtta, osin runkorakenteinen kattona uusi konesaumakatto. Peruspilaamaton

Tarkoituksena olisi rakentaa lammitysjarjestelma taysin uudestaan. Monia vaihtoehtoja olen mielessa pyoritellyt ja ykkokseksi on noussut aurinkokennot yhdistettyna puulammitykseen. Puuta on omasta takaa, joten jaa vain tyon ilo. Onko kellaan kokemuksia tasta yhdistelmasta. Puulammitys tulisi toteutettuna erillisilla tulisijoilla: Kettiossa hellaleivinuuni, salissa massiivinen varaava takka ja ylakertaan kaksi tai kolme ponttouunia. Hellaleivinuuni on jo muurattu ja loput tulisijat tullaan muuraamaan tulevaisuudessa.

Onko aurinkokennoilla tapahtuva kayttoveden ja jos tarpeeksi kennoja laittaa myos lammityksen hoitaminen viela liian kallista sijoitettuun alkupaa omaan nahden? Markkinoilla on jo ilahduttava maara isoja varaajia joihin saa yhdistettya aurinkokeraajat. Taman rinnalle sitten tulisi puulammitys. Onko kokemuksia lammitysputkiston ja vesisailion muuraamisesta varaavaan takan sisaan ja sielta kuuman veden johtamisesta sitten varaajaan. Josko tuollainen systeemi loytyisi valmiiksi suunniteltuna ja testattuna, ettei tarvitsisi itse lahtea muurarin kanssa kokeilemaan???

[tuuma]

Ideaali olisi varmaan ettei puuta tai muuta tarvisi ollenkaan...

Aurinkokeräimillä saat vaikka koko torpan lämmityksen koko vuodeksi kun hankit riittävästi keräin pinta-alaa ja todella suuren varaajan. Kannattavuus onkin sitten toinen juttu.

Käyttöveden lämmitykseen ja osittaiseen lämmitykseen olen itse tekemässä ns. kompromissi ratkaisua ja tuolta löytynee omia höpinöitäni tuuman moinihybridi. Jos tilannettasi äkkipäätään arvelisi niin laittaisin jotain 10-12m2 keräimiä ja 1000-2000 litran varaajan. Keräimien hintahaitari on laaja mutta esim. omani tuli kustantamaan noin 200EUR/m2 niin siitä pyörittelemällä voi hakea vähän haarukkaa investoinnille ja kannattavuudelle. Jos unohdat lämmityksen niin keräimet voi mitoittaa käyttöveden kulutuksen mukaan esim. 2m2 per nuppi. Tuolla tavoin arvioituna voit unohtaa puut aina kevät-syksy kaudeksi.

Vesikiertotakoista ei minulla ole kokemuksia mutta on niistäkin täällä ollut. Kokeile hakutoimintoa. Tässä esim. yksi ketju: vesikierto+takka

[heikkih]

Selfaddiktina lisäisin harkintalistaan ihan rehellisen puukattilan olettaen että vesikiertoinen lämmitys on tavoitteena säilyttää. Lienee tehokkaampi kuin se vesikiertoinen takka. Yhdellä täytöllä saa melko monta kilowattituntia talteen sinne varaajaan. Ja varaajaan vielä sähkövastukset, jotta sydäntalven lomalla ei jämähdä putket jäähän.

[DonJenzus]

Moi.
Ottaen huomioon tulevan kotitalousvähennys (3000€ / lärvi + Energia-avustus 10 vai 15% laitteista, niin ehkäpä maalämpö tai vesi-ilmalämpöpumppu voisi olla taloudellisesti hyvä vaihtoehto

Toki kun puut on omasta takaa, niin se on ilmaista. Ajattelin vaan, että tulisijat vie jo aika paljon tilaa. ja tulisijojen´, sikäli niitä ei jo ole. Hankinta hinnat ovat aika korkeat.

Tämä vaan ajatuksena...

[selfaddict]

Selfaddiktina lisäisin harkintalistaan ihan rehellisen puukattilan olettaen että vesikiertoinen lämmitys on tavoitteena säilyttää. Lienee tehokkaampi kuin se vesikiertoinen takka. Yhdellä täytöllä saa melko monta kilowattituntia talteen sinne varaajaan. Ja varaajaan vielä sähkövastukset, jotta sydäntalven lomalla ei jämähdä putket jäähän.

Jos jarjella asiaa ajattelee olet aivan oikeassa. Puukattila on hyotysuhteeltaan ja kayttomukavuudeltaan ykkonen. Varsinkin nykyiset puukattilat joita on viimeaikoina paljon kehitelty jo paastojen kuriin saamisen vuoksi. Ainut seikka miksi en asialle ole lammennyt on se, etta rakastan elavaa tulta ja sellaisen 2500 kg painavan takan aaressa nuokkuessa unohtuu maalliset murheet ja kolotukset. Lisaksi talossa on talla hetkella pelkastaan suora sahkolammitys, joten patteriverkosto taytyisi rakentaa uudestaan.

Toisena vaihtoehtona olen miettinyt alakerran lammittamista kahdella tulisijalla ja ylakertaan ostaisin taalta muuttaessani alla kuvatun takan jossa valmiina "back boiler" takan. Taman kun sitten liittaisi suhteellisen pieneen varaajaan ja rakentaisi varaajasta pateriverkoston, niin ylakerran lammitys olisi silla hoidettu. Samalla saisin ylakerran aulaan elavan tulen takkaan loimuamaan.

Laitan alle linkin taalta Englannista. Sivun alareunassa on lueteltu paljon "back boiler" takkoja, siis takkoja joissa sisaanrakennettuna vesisailio. Tasta sailiosta sitten johdetaan kuuma vesi varaajaan pumpun avulla. Hyotysuhde naissa takoissa on jo suhteellisen korkea ja tekoa loytyy ihan tuonne 15 kW saakka, riippuen mallista. Lammitystehoa suunniteltaessa on otettava huomioon kuinka paljon takka johtaa lampoa veteen ja kuinka paljon luovuttaa huoneilmaan.

http://www.stovesonline.co.uk/stoves_wi ... ilers.html

[pekkap]

Moi.
Ottaen huomioon tulevan kotitalousvähennys (3000€ / lärvi + Energia-avustus 10 vai 15% laitteista, niin ehkäpä maalämpö tai vesi-ilmalämpöpumppu voisi olla taloudellisesti hyvä vaihtoehto

Ei taida vaan onnistua tuo ajatuksesi ensi vuoden korotetun kotitalousvähennyksen yhdistämisestä energia-avustukseen. Valtiovaltahan on kertonut, että kotitalousvähennys tulee korvaamaan pääosan energia-avustuksista. Jos olen oikein uutisointia seurannut energia-avustus on ensi vuodesta eteenpäin varattu lähinnä heille, jotka eivät tulojen pienuuden vuoksi pysty käyttämään kotitalousvähennystä.

[heikkih]

Toisena vaihtoehtona olen miettinyt alakerran lammittamista kahdella tulisijalla ja ylakertaan ostaisin taalta muuttaessani alla kuvatun takan jossa valmiina "back boiler" takan. Taman kun sitten liittaisi suhteellisen pieneen varaajaan ja rakentaisi varaajasta pateriverkoston, niin ylakerran lammitys olisi silla hoidettu.

Ihan fiksu systeemi varmaan tulisi nuinkin. Käyttövettä voi tietenkin lisälämmittää vaikka sähköllä pimeänä talviaikana jos siitä vesikiertotakasta ei viritä myös käyttöveden lämmitintä tai tyydy esim. muuripataan. B&Q:sta mahtaa löytyä hyvä valikoima suihkun yhteyteen asennettavia vedenkuumentimia. Kaikissa ei välttämättä ole sitä UK:ssa tuiki tarpeellista paineenkasvatuspumppua..

Meillä kun ollaan talon laajentamisen yhteydessä parantamassa ilmanvaihtoa koneellisella poistolla, niin olen innostunut poistoilmalämpöpumpusta käyttöveden sekä (eteis-, wc-, sauna- ja pesutilojen) lattialämmityksveden tuottajana. Taitaa jäädä aurinkokeräimet laittamatta sen rinnalle.

[Ape]

Mää en näistä hirveesti älyä ja en ole perehtynyt hirveen hyvin tuohon aurinkokeräin systeemiin, mutta tuli vaan mieleen, että miten meinaat hoitaa lämmitys hommat jos käyt talvipakkasilla pitemmällä reissulla ja talo jää tyhjilleen? Mäkin haaveilin ton suuntaisista lämmitys järjestelmästä, mutta erinäisten onkelmien takia lopulta tyydyin maalämpöön.. On kyllä hienoa jos tuon suunnitelman pystyy käytännössä toteuttaan! Ps. Meilläkin on kaksi isoa uunia joita tullaan ahkerasti lämmittämään maalämmöstä huolimatta...

[selfaddict]

Mää en näistä hirveesti älyä ja en ole perehtynyt hirveen hyvin tuohon aurinkokeräin systeemiin, mutta tuli vaan mieleen, että miten meinaat hoitaa lämmitys hommat jos käyt talvipakkasilla pitemmällä reissulla ja talo jää tyhjilleen? Mäkin haaveilin ton suuntaisista lämmitys järjestelmästä, mutta erinäisten onkelmien takia lopulta tyydyin maalämpöön.. On kyllä hienoa jos tuon suunnitelman pystyy käytännössä toteuttaan! Ps. Meilläkin on kaksi isoa uunia joita tullaan ahkerasti lämmittämään maalämmöstä huolimatta...

Ihan hyva huomio, mutta kun kerran suomeen takaisin paasen, en ole ihan heti pois lahdossa. On tullut tata palloa kierrettya ihan tarpeeksi yhden elaman tarpeiksi.

Mutta asiaan...

Tarkoitus on jattaa suora sahkolammitys paikoilleen, kun se sinne edellisen omistajan toimesta on asennettu. Elikka jos pidemmaksi aikaa tulee pois lahdetty kotoa, pysyen kuitenkin suomessa, on mahdollista jattaa peruslammot paalle.