lämmöntalteenotto?
lämmöntalteenotto?
Laajennamme (toivon mukaan!) tänä keväänä & kesänä taloamme ja laajennos-osaan on rakennusvalvonnan mukaan laitettava koneellinen ilmanvaihto. Mietimme lämmön talteenottojärjestelmän järkevyyttä - onko kellään kokemusta, näkemystä tai muuta mielipidettä asiasta? Maksaako systeemi itsensä takaisin, viekö putkitukset kohtuuttomasti tilaa jne jne. Kiitoksia vastauksista!
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Lämmön talteenoton hyödyntäminen
Lämmön talteenotto on liitettävä varmaankin poistoilmaan. Siitä seuraa kysymys kuinka talteenotettua lämpöä voi hyödyntää.
Kirjoittelin muistaakseni Öljylämmittäjän löpinöihin noista hyötysuhteista.
Pääasiallinen vastaus on mielestäni lämpimän käyttöveden esilämmityksessä tai vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän paluuveden esilämmityksessä - luulisin.
Toinen tie on saapuvan ilman esilämmitys. Tämä ei kuitenkaan voi mielesäni toimia hyvin purueristeisessä talossa ilman moderneja ikkunoita. Edellytys kun on ettei ilma virtaa "hallitsemattomasti" joka paikasta vaan tulee vain sieltä mistä sitä imetään.
Tässä vaihtoehdossa teillä lisäsiiven kanssa on haasteena ilmanvirtauksen nopeus jos esilämmitettyä ilmaa johdetaan myös "vanhan" rakennuksen puolelle. Arvatenkin teillä on painovoimainen iv, joten ylipainetta ei kai pitäisi kasvattaa yli 40 asteen potentiaalieroa suuremmaksi (mikä on siis ero kun sisällä on 20 astetta ja ulkona -20astetta).
Hintaa tuollaisella IV koneella näyttää olevan 1200e-2000e.
Mulla on tämä sama luultavasti edessä uudessa käyttöullakossa. Mielenkiinnolla odotan IV suunnitelijan ehdotuksia. Tämä oikeastaan ratkaisee sen, että ryhdytäänkö edes koko hankkeeseen.
Minulla on vähän suunnitelmia käyttöullakko toteutuksessa myös saapuvan ilman esilämmityksen varalle, mutta en osaa itse laskea tuleeko toimiva. Etuna uskon minulla olevan se, että poistolämmön talteenotto tulee talon korkeinpaan kohtaan (jonne lämpö virtaa painovoimaisesti luonnostaan).
Ajatus ilman kierrätyksessä (jos siis siihen päädytään) on johtaa esilämmitettyä ilmaa kellariin ts. saada kellariin sellainen ylipaine, että vanha "luonnollinen" korvausilmanotto vähenee kellarista ja samalla kun ylipaine ero kellariin nähden vähenee keskikerroksessa sekä korvausilman virtaus kellarista hidastuu. Arvioisin, että meillä tulee tällä hetkellä noin kolmas/neljäsosa korvausilmasta kellarista.
Kirjoittelin muistaakseni Öljylämmittäjän löpinöihin noista hyötysuhteista.
Pääasiallinen vastaus on mielestäni lämpimän käyttöveden esilämmityksessä tai vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän paluuveden esilämmityksessä - luulisin.
Toinen tie on saapuvan ilman esilämmitys. Tämä ei kuitenkaan voi mielesäni toimia hyvin purueristeisessä talossa ilman moderneja ikkunoita. Edellytys kun on ettei ilma virtaa "hallitsemattomasti" joka paikasta vaan tulee vain sieltä mistä sitä imetään.
Tässä vaihtoehdossa teillä lisäsiiven kanssa on haasteena ilmanvirtauksen nopeus jos esilämmitettyä ilmaa johdetaan myös "vanhan" rakennuksen puolelle. Arvatenkin teillä on painovoimainen iv, joten ylipainetta ei kai pitäisi kasvattaa yli 40 asteen potentiaalieroa suuremmaksi (mikä on siis ero kun sisällä on 20 astetta ja ulkona -20astetta).
Hintaa tuollaisella IV koneella näyttää olevan 1200e-2000e.
Mulla on tämä sama luultavasti edessä uudessa käyttöullakossa. Mielenkiinnolla odotan IV suunnitelijan ehdotuksia. Tämä oikeastaan ratkaisee sen, että ryhdytäänkö edes koko hankkeeseen.
Minulla on vähän suunnitelmia käyttöullakko toteutuksessa myös saapuvan ilman esilämmityksen varalle, mutta en osaa itse laskea tuleeko toimiva. Etuna uskon minulla olevan se, että poistolämmön talteenotto tulee talon korkeinpaan kohtaan (jonne lämpö virtaa painovoimaisesti luonnostaan).
Ajatus ilman kierrätyksessä (jos siis siihen päädytään) on johtaa esilämmitettyä ilmaa kellariin ts. saada kellariin sellainen ylipaine, että vanha "luonnollinen" korvausilmanotto vähenee kellarista ja samalla kun ylipaine ero kellariin nähden vähenee keskikerroksessa sekä korvausilman virtaus kellarista hidastuu. Arvioisin, että meillä tulee tällä hetkellä noin kolmas/neljäsosa korvausilmasta kellarista.
