Vintti-Iita vs. Makropur-S

[satumikkonen]

Meillä on yläkerrassa eristetyt sivulappeet vintti-iitalla... Kosteus pyörii talvisin siin 35-45 Rh% Myös täältä löytyy painovoimainen ilmanvaihto.. Yläkerrassa ei ole suihkua/wc ollenkaa. Jos ei jaksa kävellä rappuja alas vessaan, ni voi voi :) Olen sitä mieltä että kosteat tilat eivät sovi rmt. yläkertaan..

[andyks]

Noiden levyjen hintaero ei käsittääkseni ole se seikka mihin homman suurin hintakynnys tulee. Sinun kun on myös asennetteva koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, saadaksesi miellyttävä olotila. Kun asennetaan Spu/ Makropur tai muu vastaava eristemateriaali, niin silloin on yksinkertaisesti pakko myös laittaa koneellinen ilmanvaihto, tai muuten ikkunat vuotaa vettä lattialle, kaikkialla on tunkaista jne. Ja mistäkö tiedän? Asun näet sellaisessa talossa ja pari kolme vuotta yritin kitkutella ilman ilmanvaihtokonetta ja hommasta ei yksinkertaisesti tullut mitään, vaikka kuinka yritti tuulettaa taloa.

Nyt ei siis ole kysmys itse eristeen laadun moittimisesta, vaan yksinkertaisesta kokemuksesta. Kyllä Spu hyvä eriste on, kun sen vaatimukset huomio myös

Meillä on käynyt onneksi sen verran "hyvä tuuri", että talossamme ei ole tehty käytännössä juuri mitään mullistavaa rakentamisen jälkeen (1950)...
Tällä hetkellä muuta ilmanvaihtoa ei käytännössä ole kuin keittiön muurattu puuhella, joka vaihtaa ilmaa kun siinä on tuli... Korvausilma tulee lattian läpi ja ovenraoista yms. eli käytännössä teemme kaiken uusiksi. Yläkerrassa ei ole paikkaa tulisijalle, tai vapaata hormia tms. minkä kautta saisi painovoimaisen, eli pitäisi lisätä jokatapauksessa kattoon reikiä. Ja kun ollaan vaihtoehtoja mietiskelty, ollaan päädytty joko koneelliseen ilmanpoistoon tai sitten täysin koneelliseen ilmanvaihtoon. Koneellisella poistolla olisi luonnollisinta ja toimivinta hoitaa poisto keittiöstä ja kylpyhuoneesta = molemmat alakerrassa, eli yläkerrassa tunkkaista, oli sitten purut tai urtsit katossa. Koneellinen poisto vaatisi silti ylimääräisen poiston yläkerrasta, ja korvausilmaventtiilin, ja koska tilat on matalia, vähän pelkään tuota vedontunnetta korvausilmaventtiileillä. Nykyisin halvimmat ilmanvaihtokoneet jonkinlaisella lämmöntalteenotolla maksavat tonnin paikkeilla, ja riittävät komeasti meille, koska lattiapinta-alaa on vain n. 90m2... Putkituksia ilmanvaihto vs. ilmanpoisto ei tule merkittävästi lisää...
Ilmanvaihtokoneella säästänee kuitenkin ainakin muutaman euron sähkölaskussa vuodessa, ja tuloilma on esilämmitettyä. Ja lisäetuna kun kunnan rakennustarkastajalle sanoo että talossa on LTO niin kummasti alkaa palvelu parantua.

Yläkerran eristyksestä sen verran, että edellinen omistaja on joskus 90-luvun loppupuolella ottanut vinttitilan käyttöön ja eristänyt katon 100mm villalla suoraan kattoa vasten, ilman minkäänlaista ilmarakoa, ja tämän päälle suoraan paneelit ilman mitään höyrysulkua. Yläkerrassa ei onneksi ole asuttu lainkaan ja kaikki mitä nyt on purettu näyttää terveeltä. Mutta jokatapauksessa yläkerta on siis tehtävä uusiksi ennen käyttöönottoa. Yläkerta on avointa aivan ulkoseiniin asti, talon koko n. 6x8m, ja vinokatto alkaa pitkillä sivuilla n. 70cm korkeudella lattiasta. Keskellä suoraa osuutta on n. 3m leveälti ja korkeutta tässä kohtaa nyt n. 210cm. Tästä lähtee vielä pois lattiamateriaali (tod.näk. laminaatti koska on noita elukoita..) ja kattoon todennäköisesti höyrysulku+rimat+paneelit, eli väkisin tippuu tuonne 200-205cm tuo maksimikorkeus ylhäällä jo ilman minkäänlaista lisäeristystä. Vielä hullumpi tilanne on vinokattojen kohdalla kun katon koolausten välissä on tilaa vain 120mm, jos käyttää eristeenä jotain joka ei ole tiivistä pitäisi ilmaraon olla jo lähes tuo, PUR-levyn kanssa sen saa tiputettua 50milliin, eli sitä saisi jo 70mm tuonne väliin. vastaava villamäärä kasvattaisi rakennetta käytännössä lähes 150mm alaspäin.
Ajatuksena oli laittaa 70mm pur-levyä koolausten väliin ja lisäksi niiden päälle vielä 30mm pur-levyä.Tällä ratkaisulla saataisiin portaiden yläpäässä vinokaton alla korkeus pidettyä n. 185cm:ssä. Villalla tuosta joutuisi ryömimään alitse... Ja ajattelin samantien sitten jatkaa tuota 30mm urtsilevyä sinne suoran katto-osuudenkin alle, että saa koko katosta yhtenäisen ja tiiviin.

Tässä vähän henk.koht. mielipiteitä ja perusteluja, kun kerran ensimmäisellä kerralla tuli vain vastaväitteitä eikä vastausta alkup. kysymykseen ;) Eli kysytään uusiksi.. onko jollain faktaa siitä onko makropur ja SPU levyissä merkittävää hinnaneroa?

Ja en tarkoittanut pienellä budjetilla sitä että joka asiassa pitäisi säästää viimeiseen asti. Itse yritän ajatella niin, että kun nyt on kaikki revittävä auki ja tehtävä uusiksi niin tehdään kerralla kunnolla. Esim Ilmanvaihto on nyt todella helppo tehdä kun lattiat/katot ja seinät ovat jo valmiiksi auki. Ja vaikka noiden halpojen laitteiden lämmöntalteenotto ei ole mikään täydellinen, niin kun talossa on putkitukset valmiina voi siihen sitten joskus vaihtaa paremmalla LTO:lla varustetun koneen. Kysymyksen pointti oli siinä, että jos SPU levy maksaa 35e/kpl ja makropur 25e/kpl tekee sekin koko katossa jo useamman sata euroa hinnaneroa, josta ei ole mitään järkeä maksaa ekstraa.

[whiski]

Tuo vedon tunne? Vaikka niin hullulta tuntuu, niin ei ainakaan minulla ole siihen kokemusta koneellisessa ilmanvaihdossa ja koko lapsuus ja nuoruusiän rtm. talossa kasvaneena, ilman koneelista ilmanvaihtoa, niin e ole sitä huomannut! Tietenkin kun aukaistaan ikkuna ja sen juurella istuu, niin sen kyllä huomaa, on se talo mikä tahansa, ei siinä koneet tai muut mitään vaikuta. Mitä tulee hintaeroon, niin tottakait lasketan halvemman mukaan, huomioiden myös se, että pontattu levy vuotaa vähemmän ja tiivistysvaahtoakin kuluu vähemmän.... Suo siellä ja vetelä täällä, aina yhtä hankalla päällä

[tuuma]

Alkuperäiseen kysymykseen: lämpöteknisesti ihan samaa tavaraa ja jos hinnan ero on noin suuri niin en miettisi. Varmaan arvaatkin seuraavan kommenttini... Hmmm. Laittaisko kommentin vai ei? Jätän laittamatta.

[andyks]

Tuo vedon tunne? Vaikka niin hullulta tuntuu, niin ei ainakaan minulla ole siihen kokemusta koneellisessa ilmanvaihdossa ja koko lapsuus ja nuoruusiän rtm. talossa kasvaneena, ilman koneelista ilmanvaihtoa, niin e ole sitä huomannut! Tietenkin kun aukaistaan ikkuna ja sen juurella istuu, niin sen kyllä huomaa, on se talo mikä tahansa, ei siinä koneet tai muut mitään vaikuta. Mitä tulee hintaeroon, niin tottakait lasketan halvemman mukaan, huomioiden myös se, että pontattu levy vuotaa vähemmän ja tiivistysvaahtoakin kuluu vähemmän.... Suo siellä ja vetelä täällä, aina yhtä hankalla päällä

Tuossa vedontuntemuksessakin on paljon eroja ihmisten välillä... Ja asiaan vaikuttaa paljon ilman lämpötila (korvausilmaventtiilit vs. koneellinen ilmanvaihto esilämmityksellä ja lto:lla). Itsellä on varsinkin niskat ja hartiat niin herkät vedon suhteen, että ei esim. autossa voi koskaan pitää ikkunaa auki, eikä puhallusta tuulilasille, aina pakko vaihtaa jalkoihin heti kun mahdollista.
Ja noissa urtsilevyissä täytyy/kannattaa kyllä ponttisaumassakin käyttää sitä tiivistysvaahtoa. Ja vaahdolle en laske hintaa kun sitä löytyy jo liki 20 pulloa ja lisää saa käytännössä ilmaiseksi... (joku näsäviisas sanoo tietysti tähän, että miksen sitten sillä vaahdolla eristä koko yläkertaa jos se kerran ilmaista on...)

Noh kun vieläkään ei ole kukaan kertonut kannattaako tuota makropurin levyä edes etsiä mistään hinnan vuoksi ja että mistä sitä voisi edes kysellä niin kaipa se täytyy sitten SPU:ta laittaa kun sitä kerran saa...

[lassi]

Laita huoleti vintti-ittaa tai makropuria. Nää höpinät hengittävyydestä on mun mielestä aavistuksen outoja, joku jossain topikissa meinasi, että ilman tulee vaihtua seinän läpi. No pari tuloräppänää ja yksi poisto varmaankin riittää pitämään elämisestä tulevan kosteuden poissa rakenteista. Siitähän hengittävyydessä perimmältään on kysymys. Kun ilmanvaihto on riittämätön ja /tai kosteuden pääsy rakenteisiin estämättä, pitää rakenteiden kestää kosteusrasitusta enemmän. Muovia inhotaan ja kuitenkin suurin osa maalaa seinänsä lateksilla. Aika suuria ristiriitoja.
Jos kosteus nousee turhan korkeaksi voi sitten hätävarana heittää huipparin katolle. Lämmityskuluthan siinä nousee, mutta vaihtuuhan ainakin ilma hallitusti ja kosteus lähtee pois, kunhan korvausilma vain tulee jostain muualta kuin seinien läpi. Vaikka sitten ikkunoiden tiivisteiden välistä.

[jmattis]

joku jossain topikissa meinasi, että ilman tulee vaihtua seinän läpi. No pari tuloräppänää ja yksi poisto varmaankin riittää pitämään elämisestä tulevan kosteuden poissa rakenteista. Siitähän hengittävyydessä perimmältään on kysymys.

No ei todellakaan ole.
Seinärakenteen "hengittävyys" tarkoittaa rakenteen hygroskooppisuutta, eli kykyä tasata sisäilman kosteusvaihtelua rakenteen kärsimättä ja eristävyyden huonontumatta liikaa. Oikein tehty/huollettu hengittävä seinä ei ole vetoinen, ei edes nurkistaan.
Talon ilmanvaihto on sitten täysin eri asia, vaikka hengittävät rakenteet ja painovoimainen ilmanvaihto ovatkin saman systeemin toisiaan tukevia osia.

[whiski]

Joo tä homa alkaa taas karata handuista! Spu/ Makron kannatuksen/ vastustuksen piikkiin. Jos joku haluaa käyttää kyseisiä tuotteita ja on laskenut että se on kannattavaa, niin miksi ei saisi käyttää? Otetaan esm tilanne, jolloin näitä Rtm- taloja rakennettiin ja olisi silloin ollut kyseiset tuotteet myynnissä, niin taatusti olisvat ihmiset käyttäneet, vaikka ei olisikaan koneelista ilmanvaihtoa. Nykypäivänä, kun on tietotaito kait kasvanut siitä pikkuisen, niin on tullut selviöksi myös ilmanvaihdon tärkeys ja SPu talon asukkaana korostan sitä seikkaa ja sen tärkeyttä. Meillä ei ilman koneellista ilmanvaihtoa pärjätty, hyvä on jos jollain se toimii niin?

Mitä tulee Spu.n asentamiseen, niin uudisrakenteessa, mikä on standardi mitotteinen, niin ei ole suurta asennusongelmaa, mutta vanhojen koolinkien suhteen sitä piisaa ja joutuu melkoisen paljon leikkaamaan/ sahaamaan levyjä. Tuo että käyttää pontattua levyä, ei tietenkään poista saumavaahdon tarvetta, mutta vähentää sitä oleellisesti.

Lämmityskulujen pienentämisestähän tässä on periaatteessa kysymys ja tuuletuksen lisäys, siis lisää myös lämmityskuluja, jolloin Spu.hun satsauksen kannattavuus pienenee, joten Lassi kommentti joutuu vähän outoon valoon? Tehdään tiivistä ja lisätään ilmanvaihtoa ja vedon tunnetta??? Näin karrikoidusti!

[Hippi]

Vähän pölijänä pitää kysellä, että voiskohan tuon vintti-iitan sijasta laittaa eristeeksi ihan finnfoamia kun on pikkasen paljon halvempaa levyä? Siis tarkoitus olisi eristää vinot katto-osuudet vintistä ja tilanpuutteen takia pitäis nimenomaan laittaa joku levyeriste sinne, yläpohja jäisi muhalle ja seinät tulisi ekovillalla.

Miten se finnfoam sitten eroaa vintti-iitasta? Muuten kun hinnaltaan ja pinnotteeltaan. Näyttää kovasti ainakin meikäläisen silmään samanlaisilta materiaaleilta.

[rautarunnari]

olen tätä ennenkin kysynyt, mutta toimiiko iitat vinteillä ja puhallusvilla yläpohjassa? tällöin vähintään 1/3 yläpohjasta olisi edelleen hengittävä.

tärkeä kysymys on se, miten urtsilevy ja puru/villa limitetään, jottei syntyisi ikäviä pisteitä, kertokaas asian ratkaisseet, miten olette tehneet.
H

[JJ72]

Meillä ne yläpohjan purut nojailee iitan kyljessä ihan sellasenaan, pitää käydä ens kesänä kattomassa onko niille kehkeytyny keskenään jotain riitaa

Emmä ymmärrä miten se iitan ja purun liittymäkohta olis jotenki herkempi homehtumaan ku joku muukin kohta keskellä yläpohjaa

[whiski]

Ei Vintti-Iita, sekä purut keskenään riidoissa ole, vaan niiden aiheuttama kosteustasapaino, vai miksi sitä nimittäisi? Toinen hengittää ja toinen ei, jokainen voi päätellä kumpi tekee kumpaakin? Jos kaiki menee hyvin ei ongelmaa, mutta jos ei niin .....

[tarpola]

Oma sekarakenne on viistoilla osilla iita+anselmi 120+30 mm siis yhteensä 150 mm uretaania. Yläpohjassa anselmi ja sen päällä purua noin 200-300 mm, rakenne siis harvenee ulospäin ja anselmi on lähinnä turvotettu höyrynsulku. Tästä osa on alkuperäistä yläpohjan purua ja osa puretuista ullakon väliseinistä talteen otettua. Käytännössä niin että purut pois osalla kattoa, katto auki, anselmit kiinni vaakapalkkeihin, purut päälle ja seuraava alue käsittelyyn. Seinäpurut säkki kerrallaan nostaen.

Anselmi on katossa kiinni kipsilevy suoraan palkissa eli eristettä koloten. Näin sisäkorkeus on suurin mahdollinen, kattopinta vain 10 mm palkin alapuolella. Purun kannattamiseksi laitoin lautoja palkkien päälle purun sekaan, kantavat omaakin painoa jos on tarvetta siellä kontata. Anselmi ei ole kovin kantava rakenne.

U-arvot nyt viistossa 0,18 ja vaakaosa purikerroksesta riippuen 0,3 molemmin puolin. Vaatimus katolle uudisrakennuksessa on 0,16 eli perusteita voisi olla vaihtaa puru puukuitueristeeseen, 200 millillä päästäsiin jo uudisnormin tasolle. Tai lisätä uretaania palkkiväliin viistojen osien tapaan. Tosin kokonaisuuden kannalta vaakaosa on alaltaan melko pieni, ja purut olivat ilmaisia ja jo paikalla. Alkuperäinen u-arvo oli 0,7 vaiheilla joten parannusta tälläkin on saatu.

Ilmanvaihto on edelleen painovoimainen, mutta huoneista omat 160 mm hormit suoraan katolle. Ikkunoissa rakoventtiillit. Peltihormi tuo yllättävän paljon ääntä sisään, toisin kuin muuratttu hormi. Äänenvaimennin olisi ehkä ollut tarpeen. Ilmanvaihdon määrä on riittävä. Uretaanin ääneneristävyys on heikko, myöhemmin korjattavassa toisessa päädyssä lisään anselmin päälle kipsilevyn jolloin rakenteen massa kasvaa.

[hanker]

""""Yläkerta on avointa aivan ulkoseiniin asti, talon koko n. 6x8m, ja vinokatto alkaa pitkillä sivuilla n. 70cm korkeudella lattiasta. Keskellä suoraa osuutta on n. 3m leveälti ja korkeutta tässä kohtaa nyt n. 210cm. Tästä lähtee vielä pois lattiamateriaali (tod.näk. laminaatti koska on noita elukoita..) ja kattoon todennäköisesti höyrysulku+rimat+paneelit, eli väkisin tippuu tuonne 200-205cm tuo maksimikorkeus ylhäällä jo ilman minkäänlaista lisäeristystä. Vielä hullumpi tilanne on vinokattojen kohdalla kun katon koolausten välissä on tilaa vain 120mm, jos käyttää eristeenä jotain joka ei ole tiivistä pitäisi ilmaraon olla jo lähes tuo, PUR-levyn kanssa sen saa tiputettua 50milliin, eli sitä saisi jo 70mm tuonne väliin. vastaava villamäärä kasvattaisi rakennetta käytännössä lähes 150mm alaspäin.""""

Meillä myös yläkerran remontti tulossa lähiaikoina, tila varastona tällä hetkellä. Talon ulkomitatat 7,5m x 8,7m. Tarkoitus eristää koko yläkerta hirsiseiniin saakka samalla kertaa käyttäen ekovillaa, myös yläpohjaan tulee lisäeristettä kutteripurujen päälle 10-15cm. Kutterin lastuja on selvästi liian vähän koska kantavat palkit nyt hyvin näkyvissä n. 10-15 cm verran. Yläkertaan suunnitellusta lopullisesta lattiapinnasta on vaakatason kattoniskojen alareunaan 225cm ja samasta alareunasta yläkolmion piikkiin 115cm, sekä sivuseinillä hirsiseinän korkeus on 95cm eli hyvin on tilaa laittaa reilut eristekerrokset puhallusvillalla. Taitaa olla seinissä yksi hirsi enemmän kuin piirustuksissa on määrätty.

Ajattelin laskea vaakaosan kattoa 15 cm uusilla kattoniskoilla ja sama homma vinolle osalle ja tehdä tuulensuojalevyistä / papereista kattotuolien väliin ontelon johon puhalletaan sitten sellueriste koko matkalle. Matalan 95 cm pystyosan puhallus voidaan tehdä erikseen puhallusta varten jätetyn aukon kautta jotta varmasti tulee eristeet kunnolla. Ko aukko tukitaan ja puhalletaan yläkautta ontelo täyteen, sekä yläkolmiosta vaakaosan päälle tarpeellinen määrä 400-450 mm selluvillaa. Puhallusfirman mukaan koko ontelo voidaan puhaltaa myös kerralla ilman mitään tarkistusaukkoja, mutta parei olla varma..

Lopullinen huonekorkeus on jotain 210cm eli riittävä. Vähän on vielä hakusessa, että pitäskö matalan pystyseinään jättää ilmarako hirren ja tuulensuojan väliin vai naulaisko tuulensuojat suoraan hirteen kiinni. En oikein ymmärrä miksi tuossa välissä pitäs olla ilmarako kun vinolle osalla telle on 75-100 mm ilmarako räystäältä harjalle saakka tai reilusti (500mm) vaakaosan eristeiden yläpuolelle. Ilmastointi on painovoimainen. Llaitan molempien huoneiden poistot käyttämättömiin savuhormeihin eli on vapaana 2 reikää katolle saakka. Tuloilmaa varten eri räppänät jos ne ylipäätään on tarpeen..

"""Ajatuksena oli laittaa 70mm pur-levyä koolausten väliin ja lisäksi niiden päälle vielä 30mm pur-levyä.Tällä ratkaisulla saataisiin portaiden yläpäässä vinokaton alla korkeus pidettyä n. 185cm:ssä. Villalla tuosta joutuisi ryömimään alitse... Ja ajattelin samantien sitten jatkaa tuota 30mm urtsilevyä sinne suoran katto-osuudenkin alle, että saa koko katosta yhtenäisen ja tiiviin."""

Tämä portaikon kohta on ehkä ainut jossa käytän jotain ohuempia eristeitä vinolla osalla jotta kulkukorkeus jää riittäväksi. Myös Uusien portaiden suhteen joudutaan tekemään kompromisseja vs määräykset.. Olen tätä jo kysynyt kunnan Rakennusvalvonnsta, eli yläkerran ottamisessa asuinkäyttöön sovelletaan ja saa soveltaa määräyksiä mutta pyritään tekemään ratkaisut kuitenkin niin hyvin kuin se vanhat rakenteet huomioiden on mahdollista tai muuten järkevää.


"""Kysymyksen pointti oli siinä, että jos SPU levy maksaa 35e/kpl ja makropur 25e/kpl tekee sekin koko katossa jo useamman sata euroa hinnaneroa, josta ei ole mitään järkeä maksaa ekstraa.""""

Mitä tulee kustannuksiin niin eristämien ekovillalla on selvästi edullisin ja helppotöisin ratkaisu..