Wanhat puu/sementtilevyt kellarissa, sekä salaojista

[inkku]

Terve! Tässä olisi yksi vuonna 46 rakennettu tapaus. Kyseisen talon kellarissa on yksi huone jossa sisäpuolella näkyy olevan jonkinlainen (erittäin "karhea") levy joka on ehkä 50 mm paksu puulastu/sementti sekoitus. Näyttää siltä että kellariseinä on valettu tätä levyä vastaan.
Levy näyttää olevan kiinteä osa kellariseinää.. Levy näyttää kuivalta ja ei ole homeessa.

Kysymys 1. Mikä tämän levyn "virallinen" nimi on ?
Kysymys 2. Mitä suosittelette että laittaisimme kellariseinien sisäpinnoitteeksi ? (En halua eristää sisäpuolelta, olen lukenut Alanderin juttuja että eristäminen on paras tehdä ulkopuolelta ja veikkaan että tämä on paras ratkaisu) Olisiko tiiliseinän muuraminen paras ? Sitten kaakelit päälle. Mutta mitä tapahtuu silloin puusementtilevylle??

Kysymys 3. Koskee salaojien tekoa. Kyseinen talo muodostuu A) vuonna 46 rakennetusta hirsitalosta HUOM! Jossa kellarillinen osa on 50 % talosta
Sitten on n.70 luvulla rakennettu "elintasosiipi" jossa on 100 % kellariala.
Lopuksi löytyy 1 kpl kuist jonka perustus on ryömintätila ("rossipohja") mutta olennaista on että persustukset kuistin osalta eivät mene kovin syvälle..
Nyt varsinaiseen kysymykseen: Kuinka pitäisi menetellä että saa salaojat kunnolla toimimaan ? Selvää on että niiltä osin jossa on kunnon kellari salaojat laitetaan kunnon syvyyteen. Mutta otsaryppyjä aiheuttaa "matalat osat", kuisti ym.. Täytyykö näiltä osin vain tyytyä siihen että salaojat saavat olla lähempänä maanpintaa. Vai voisiko ajatella että esim kuistin kohdalla laittaisi salaojat SISÄPUOLELLE?! (Lattia laatta uusitaan joka tapauksessa)

Kysymys 4. Näyttää siltä että talon perustus on rakennettu ilman varsinaista anturaa (eli kellariseinä valettu suoraan vasten maanpintaa)
Näyttää kuitenkin että talo on pysynyt hyvin tähän päivään asti ilman suurempia painumia. Salaojituksen jälkeen tilanne voi ehkä muuttua ?
Eli kysymys kuuluu: Kannataisiko yrittää vahvistaa perustuksia salaojituksen yhteydessä ? Ja MITEN sen voisi tehdä ?
Kellarilattia uusitaan ja täytyy varmasti tehdä erillisinä seinistä (liikkumavaraa..?)
Onko muuten parempi tehdä kellarin lämmitys tavallisilla pettereilla kuin lattialämmityksellä?? (Ajattelen että mikäli tulee lattialämmitys niin lattia on eristettävä enemmän) Kellariseinien ja maapohjan välilläei ole kapillarikatko.
Kaikenlaisia hyviä ajatuksia näistä asioista otetaan kiitollisuudella vastaan!
Hyvää kevättä kaikille ! Inkku

[Harry]

Kysymys 1. Mikä tämän levyn "virallinen" nimi on ?

Vastaus: Tojalevy...kutterinpurua, suolaa ja sementtiä. Yleisesti käytetty tuohon aikaan ja hyvä aikakautensa eriste.

Loppuihin kysymyksiin vastatkoon viisaammat.

[jmattis]

kysymys 2: tärkeää olisi rakenteessa, että tähän asti hyvin toiminut sisäänpäin kuivuminen ei estyisi. melkein suosittelisin muuttamaan samantien ulospäin kuivuvaksi jos niin isoa remppaa haluaa - ja siihen malander kyllä sitten antaa ohjeet :P

kysymys 3: jos se toja on kuivaa ja kunnossa, sinne ei ole päässyt kosteutta. toja on erittäin herkkä märkäilmaisin: pehkuuntuu kosteana. (sen virallinen nimi taitaa olla sementti-lastuvillalevy eli kysymykseen 1 vastaustäydennys). salaojat ovat siis toimineet tähän asti...miksi uusiminen?

kysymys 4: kaivetaan kivijalka esille pienissä pätkissä ja valetaan alle anturat. iso ja työläs toimenpide, ks. vaikka harryn projektista
http://koti.mbnet.fi/harry-kt/teatteri/

[harnojukka]

Minulla OLI samanlaista levyä kellarin seinissä. Kyseessä LB-levy eli lastubetoni-levy, valmistettu Järvenpäässä aikoinaan Lastubetoni Oy:n toimesta.

Pahaksi tilanteen teki se, että levyn päällä oli rappaus. Rappauksen alla levy oli pehmentynyt alaosistaan. Jyrsin kaikki levyt pois. Nyt olisi edessä uuden pinnan laittaminen...

Oma suositukseni on, että älä jätä levyä sinne seinään kiinni, mikäli aikomuksenasi on pinnoittaa kellarin seinät uudelleen. Levy on orgaanista ainesta ja sillä on taipumus lahota kosteuden vaikutuksesta.