Myynkö itse vai annanko välittäjälle myyntiin?

[Cheminot]

Aikomuksena pistää talo myyntiin Järvenpäässä, mutta nyt vähän mietityttää, että pitäisikö itse ruveta hoitamaan myyntiä vai antaa koko homma välittäjän heiniksi. Itse myyden säästää ainakin ison tukun rahaa, mutta suhtautuuko ostajat jotenkin epäilevämmin taloon, jota asukas itse myy, ts. tuoko välittäjä luotettavuutta talokauppaan? Yhtään paremmaksi tai huonommaksi talo ei tietenkään välittäjän myydessä muutu, mutta mitä miettii ihmismieli kun talokauppoja harkitsee..?

Yritin googlettaa tietoja talon itsemyynnistä ja siihen liittyvistä asioista, mutta en löytänyt oikein mitään. Mitä tulee tietää ja osata, jos rupean itse myymään taloa, jotta kaikki menee kauppoja tehdessä niin kuin pitää?

[Lunttilan herra]

ei se välttämättä huono idea ole itse myydä. ehkä ostajalle tulee se kuva että saisi sen pari tonnia halvemmalla yksityiseltä kuin välittäjältä. ja toisaalta se myyjähän on silloin itse siinä talossa asunut ja näin tietää opastaa ja neuvoa....toisin kuin välittäjät!
välittäjissä tietty se hyvä puoli että niitä asuntoja myös markkinoidaan! ilmoitellaan lehdissä ja on nettisivut mistä näkee kaikki kuvien kera ja kaikenmaailman virtuaaliesittelyt. ja kuluttajan osaa sen suurempia etsimättä mennä sinne etuovi.comiin. eli näin jos ajattelee niin kun se on välittäjällä niin säästät markkinointi rahat.

[Limes]

Oikotie.fi:lle voi yksityinenkin laittaa nettiin myyntiin.

Kyseessä on kiinteistökauppa jos myös tontti myydään,joten tarvitsee virallisen kaupanvahvistajan ja kauppakirjan muotokieli
on pilkulleen oltava oikein verrattuna asunto-osakekauppaan.

[Reiska]

Sama ajatus tuli mieleen, kun vajaa vuosi sitten myin rivitalokämppää.
Aluksi laitoin itse myyntiin, mutta kun ei kyselyjä alkanut kuulua annoin välittäjälle.
Sitten kun kaupat oli tehty niin huokasin helpotuksesta, ettei tarvinnut hoitaa itse kaikkia paperiasioita.

Eipähän tartte ite ruveta tappelemaan jos ostaja heittäytyykin hankalaksi.

Niin ja välittäjä myi kampän päivässä. Pyyntihinnalla.

[marjona]

Aikoinaan kauppasin itse kerrostalokaksiota. Laitoin kolme kertaa ilmoituksen lehteen ja netissäkin kaupattiin sekä siwan ilmoitustaululla. Yksi ainoa soitto tuli, sekin välittäjältä joka tarjoutui ottamaan kaksion välitykseen. Annoimme lopulta kaksion OPKK:lle myyntiin. Ensimmäisessä näytössä kävi puolenkymmentä katsojaa ja toisen näytön jälkeen meni kaupaksi pyyntihinnalla.
Toisen kerran myimme rintsikkaa Tampereelta. Yhden pariskunnan saimme paikalle omilla ilmoituksilla. Lopulta teimme sopimuksen välittäjän kanssa eräänä keskiviikkoiltana, näyttö sovittiin sunnuntaille. Talo oli myyty jo lauantaina, pyyntihinnalla.
Myydessä sitä aina manaa että on se kumma kun ei kukaan osta suoraan vaikka säästäisi kuukausipalkan rahaa. Mutta jostain kumman syystä mekin olemme ostaneet aina välittäjän kautta. Jotenkin sitä luottaa enemmän välittäjän mukanaan tuomaan lakipykäläturvaan kuin yksityisen myyjän sanaan.
Valitettavasti.

[pelkka]

Voihan sitä yrittää myydä itse jos on (taloudellisesti ja henkisesti) varaa siihen, että mahdollisesti makuuttaa kämppää tyhjänä / tuottamattomana.

Itse myydessä panostaisin ilmoitteluun mahdollisimman monella sen sallivalla foorumilla: internetissä, kaupan seinillä ja paikallislehdissä. Ja sana kiertämään tuttujen kautta. Olen ihminen joka haluaisi uskoa että niinkin voi toimia.

Mutta ehkä se, että kyse on niin isoista rahoista, ja se, että ihmiset kuvittelevat olevansa jotenkin turvassa asioidessaan välittäjän kautta, saa aikaan jonkin epäilyksen ostajassa. Voisihan sitä markkinoida taloansa vaikka sillä että säästäkäämme välittäjän maksuissa, mutta toisaalta se palkkio on usein aika pieni osa kaupan kokonaishinnasta. Luulen, että samalla ajatusmaailmalla kuin ihmiset ottavat vakuutuksia niin he haluavat maksaa "turvasta".

Ja onhan siinä sekin että joku voi kokea asioimisen suoraan myyjän kanssa kiusallisena. Toisaalta myyjän voi olla hankalaa olla ottamatta neniinsä kaikesta siitä mitä ihmiset näytössä puhuvat, välittäjän kuullen voi arvostella kovempaan ääneen.

Yritin kymmenen vuotta sitten myydä hyväkuntoista puutaloyksiötä vanhasta 1900-luvun alun kestikievarista Helsingin Puu-Vallilassa: (juristi)ystäväni oli siinä apuna koska itse jo asuin toisella paikkakunnalla. Hesarin ilmoituksiin meni rahaa, ihmisiä kävi katsomassa, jotkut venkoilivat ja soittivat moneen kertaan että tulevat ja moneltako ja eikun ei tullakkaan eiku tullaan kuitenkin ja sitä joutui seuraamaan yhdenkin pariskunnan avioriitoja jonka seurauksena vaimo uhkasi muuttaa pois yhteisestä kodistansa ja ostaa oman ( = minun). No, ei sitten ostanutkaan.

Kolme kuukautta tällaista vehtaamista (ja kolmen kuukauden vuokria köyhempänä) ja soitin Huoneistokeskukseen. Välittäjä tuli heti katsomaan, antoi hinta-arvion, pistin siihen vähän lisää, kului pari päivää ja se ostettiin pyyntihinnalla ekasta näytöstä. Nuori mies joka kämppäni osti oli onnesta soikea hyvin samalla tavalla kuin itsekin olin aikoinaan ollut, tuli hyvä mieli.

pelkka


p.s. kahdella ystävällä on tuoreet kuolinpesät, molemmat tältä kesältä. Iso kiinteistö meni ison (= ei-vain-paikallisen) välittäjän kautta kaupaksi heti kun olimme saaneet sen tyhjäksi ja kutakuinkin siistiksi. Hinta tyydytti kaikkia.

Toinen, semmoinen sopivan räjähtänyt vapaa-ajan asunto joka oli pienellä paikallisvälittäjällä, ei ole liikahtanut suuntaan ei toiseen.

Kolmas kiinteistö, idyllisessä vanhassa ympäristössä oleva hyväkuntoinen talo on pienellä paikallisella välittäjällä: ei liiku. Luulen kyllä, että se on tuo mainostaminen... kaipa me ollaan niin mainosten orjia.

[Limes]

Itse kaupittelin rivitalosta asunto-osaketta noin kaksi vuotta enemmän ja etenkin vähemmän pontevasti ennen kuin kaupat syntyi.
4 kertaa lehdessä ja kaupoissa ilmoitustauluilla. Noin 20 soittoa ja puoli tusinaa näyttöä...pääasiassa "renkaanpotkijoita" kunnes
kaupan ilmoitustaulu tavoitti ostajan. Ei kiireisen myyjän hommaa
Mutta ei siinä mitään...myyntihinta vähän tuossa ajassa nousi.
Itse asuin ko kämpässä kunnes kaupat syntyi ja muutin sitten väliaikaisesti suvun kämppään.
Tyhjillään olevaa asuntoa on tuskallista kovin pitkään pitää myynnissä kun kuluja kuitenkin tulee.

Välittäjien eduksi sanottakoon että heillä on yleensä aina myös ostotoimeksiantoja sisässä,mistä johtuen jotkut kohteet
menee kaupaksi ennen kuin ehtivät edes myynti-ilmoituksiin.

[pvalila]

Jos jotain menee kaupassa pieleen niin välittäjällä on lakisääteisesti vakuutus turvanaan. Paljonko siitä käytännössä on sitten iloa on minulle tuntematon asia, aavistan, että aika harvoin noista vakuutuksista mitään korvauksia maksetaan.

Aika paljon riippuu myyjästä itsestään. Jos myyntityö on hallussa niin miksei sitä sitten asuntoaankin itse kaupaksi saa. Me laitoimme suunnilleen välittäjän hinnan asunnon remonttiin ja kämppä meni itse myyden kaupaksi kolmessa päivässä - ostaja oli naapuri, joka tiesi odottaa kämpän myyntiin tuloa.

Kiinteistöt ovat yleisesti ottaen vaikeita myytäviä osakkeisiin verrattuna ja näinä aikoina erityisesti.

[Kullervo61]

Minulla on muutamia kiinteistön myyntikokemuksia lähinnä mummonmökeistä ja omakotitaloista joista olen saneerannut. Viimeisin kokemus on Etelä-Savosta jossa muutin loma-asunnon omakotitaloksi, itseasiassa hain vain luvat koska asunto vastasi nykyajan vaatimuksia. Kaikenlaisia lämpölaskelmia ja kuvia tietenkin piti uusia. Laitoin kohteen myyntiin tutulle pienelle välittäjälle ja omatoimisesti nettiin. Näyttöjä oli useita mutta asiakkaat epäilivät kohtullisen halpaa hintaa. Netti-ilmoitukseen vastasi kaksi kertaa isohko välittäjä ja lupasi kaupan nopeasti, mutta hintaa tulisi nostaa. Ihmettelin tätä mutta suostuin välittäjän vaihtoon luettuani huolellisesti entisen sopimuksen ehdot ja vaatimukset. Kauppa todella syntyi korotetulla hinnalla ja kahdessa viikossa. Tämä tapahtui viime vuonna ja silloin kauppa vielä kävi hyvin. Nyt harkitsemme nykyisen saneeratun omakotilanon myyntiä ja pahaa pelkään että keväällä ei tästä kaupasta jää vaivan palkkaa jos päädymme myymään. Keväällä tulee 2 vuotta täyteen eli mahdollinen voitto olisi verovapaata kun on asuttu kohteessa koko ajan kirjoilla. Kerrostalo kolmion myimme omatoimisesti ja sehän on mielestäni helpompi tapaus kuin kiinteistö. Remonteista ilmoitin isännöitsijälle ja hain kosteiden tilojen vesieristyksestä taloyhtiön vakuutusyhtiöltä tarkastuspöytäkirjan jolla vakuutusyhtiö ilmoitti vastuun siirtyvän heille (totuutta tästä en tiedä, taidan silti olla vastuussa tästäkin).

[Samuel]

Tässä asuntomarkkinatilanteessa kannattaa antaa asunto myyntiin Joko OPKK:lle tai Huoneistokeskukselle. Molemmat ovat pankkisidonnaisia valtakunnallisia yrityksiä, joissa pankki takaa toiminnan myös huonoina aikoina (eli nyt) On rahaa laittaa markkinointiin, nyt kun sitä tarvitaan. Hinnan kanssa pitää olla tarkka, ei piiruakaan ylihintaa. Hinnat on tällä hetkellä lasku suunnassa, joten oikea hinta heti alussa on kaupan edellytys.

[tarmasti]

Olen myynyt itse kaksi asunto-osaketta ja yhden kiinteistön. Ekan osakkeen ostaja tosin oli seinänaapurin tytär ja kiinteistön ostaja mun oma sisko joten näiden kanssa ei tarvinnut paljon mainostaa. Toisen asunto-osakkeen laitoin Oikotielle ja se oli myyty viikossa. Taisi tosin mennä vähän turhan halvalla, sillä ostaja-ehdokkaita oli kaksi joiden välille meinasi tulla kunnon huutokauppa. Välittäjät kun osaavat laittaa lähtöhinnan niin ylös että ostaja luulee tehneensä mainiot kaupat kun on saanut muutaman tonnin tingittyä.

Ekan osakkeen kauppakirjat teki ostajan pankki ja vielä ilmaiseksi. Muut on tehty itse vanhoja plagioimalla. Meillä vaimon kanssa ei ole mitää kaupallista koulutusta, joten jos se meiltä on onnistunut niin sitten keltä tahansa muultakin

Nyt juuri on kyllä myyjällä ankeammat ajat kuin viimeisen 10 vuoden aikana.

/tame

[jkaup]

Mekin myytiin edellinen kämppämme pienkerrostalosta itse. Kaksi ilmoitusta Oikotiellä ja ankaraa viidakkorummun päristelyä puolentoista kuukauden ajan ja saatiin kämppä myytyä. Kolme näyttöä pidettiin, niistä jäi vähän huono maku suuhun, kun muutamilla katselijoilla on se taktiikka että haukutaan asuntoa ihan törkeästi ja tarjotaan sitten 60 % pyyntihinnasta ja sitten loukkaannutaan kun vastataan että kiitos ja näkemiin, unohtakaa koko juttu. Sitten vaan yhtenä päivänä puhelin soi että ihastuttiin Oikotiessä kämppäänne ja milloin saa tulla katsomaan ja viikon päästä oli kaupat pienen tinkaamisen jälkeen tehty.

Vinkkinä itsemyyjille että kannattaa hoitaa kaikki tosi viimeisen päälle, siivotkaa ja tuunatkaa kämppä ilmavan ja kivan näköiseksi, ottakaa hyvät esittelykuvat aurinkoisena päivänä- jos nykyään nyt enää ikinä aurinkoa näkyy. Vetävä mutta todenmukainen esittelyteksti, ei mitään älytöntä "tämä on hiomaton timantti"-tyyppistä horinaa. Jos pitää esittelyjä niin tehkää ihmeessä kunnon tyylikkäät opasteet ja esittelymatskut taloyhtiötietoineen välittäjien tyyliin. Se herättää kummasti enemmän luottamusta kuin nuhjuiset ruutupaperityyppiset väsäykset.

Rehellinen kannattaa olla ja sitkeästi ja ystävällisesti vastailla veemäisille tinkaajille että ei ole tosiaan laminaattia lattia - ihan on oikeaa puuta vaikka et sitä millään uskokaan. Kerran kävi niin että muut katselijat alkoivat ojentaa yhtäkin besserwisseriä että oo nyt jo hiljaa - alkaa tässä jo muitakin hävettää toi mesominen.

Luottamus on se keskeinen asia asuntoa myydessä - ja sen synnyttämisessä hyvät välittäjät ovat parhaimmillaan - asuntokaupat on isoja juttuja ja kukaan ei tietenkään halua ottaa mielettömiä riskejä tai tulla petetyksi.

[Cheminot]

Kiitos kommenteistanne. Asiaa pohdittuamme päätettiin antaa talon myynti välittäjän heiniksi. Nyt pitää kutsua muutama välittäjä käymään arviota varten. Jos jotakuta kiinnostaa hyväkuntoinen rintsikka (vaatii tosin osittain pintaremppaa) Järvenpäässä isolla, monimuotoisella tontilla, niin nakkaa viestiä tulemaan!

[vesahy]

Paljonko välittäjä veloitata esimerkiksi perikunnalta, joka haluaa arvion vanhan maatilakiinteistön hinnasta? Siis jos todellista myyntiaikomusta ei ole mutta halutaan saada tieto käyvästä hinnasta perinnönjakoa varten?

[Ensku]

Eikös aika moni tee näitä arvioita ilmaiseksi? Ainakin osakekaupassa tekee.