Uretaanilevyllä lisäeristys?

[eskoro]

Kysymyksiä?
Onko kukaan lisäeristänyt sisäpuolta 30 mm uretaanilevyillä, johon on valmiiksi liimattu 9 mm kipsilevy?
Voiko sen laittaa suoraan pinkopahvin päälle, vai pitääkö tehdä koolaus?
Myyjä sanoi, että 30 mm uretaani vastaa n. 60 mm villaa?
Voiko sen laittaa myös laipioon?
Pitääkö alle laittaa ilmansulku?
Kuulemma talon sisäilmasta karkaa 70 % yläpohjan kautta?

[Tomppa]

Kuulemma talon sisäilmasta karkaa 70 % yläpohjan kautta?

Kannattaisiko tässä valossa jättää ne ursulat kauppaan ja keskittyä siihen yläpohjan lisäeristämiseen esimerkiksi puhaltamalla sinne selluvillaa?

[Bily]

Kysymyksiä?

Ei ole ainakaan minulla.

Onko kukaan lisäeristänyt sisäpuolta 30 mm uretaanilevyillä, johon on valmiiksi liimattu 9 mm kipsilevy?

On varmasti, mutten minä itse.

Voiko sen laittaa suoraan pinkopahvin päälle, vai pitääkö tehdä koolaus?

Voidaan asentaa, jos rakenne sen alla on terve.

Myyjä sanoi, että 30 mm uretaani vastaa n. 60 mm villaa?

Kyllähän hän on oikeilla linjoilla ollut valmistajan tietojen mukaan.

Voiko sen laittaa myös laipioon?

Voi.

Pitääkö alle laittaa ilmansulku?

Ei, mutta sauma kohdat tiivistetään käyttäen saumavaahtoa.

Kuulemma talon sisäilmasta karkaa 70 % yläpohjan kautta?

Kyllähän se näin on, mutta prosenteista en ole kyllä varma.

[vesahy]

Kuulemma talon sisäilmasta karkaa 70 % yläpohjan kautta?

Vanha mestari neuvoi minua, että ensimmäisenä kannattaa aloittaa nimenomaan yläpohjasta ja eristää se kunnolla. Jos rahaa sen jälkeen on jäljellä niin sitten eristetään alapohjaa, sen jälkeen seiniä ja tilkitään ikkunanpielet. Uusia ikkunoita ei kannata edes miettiä ellei vanhat ole rikki ja pokat lahonneet.

[Tomppa]

Vanha mestari neuvoi minua, että ensimmäisenä kannattaa aloittaa nimenomaan yläpohjasta ja eristää se kunnolla. Jos rahaa sen jälkeen on jäljellä niin sitten eristetään alapohjaa, sen jälkeen seiniä ja tilkitään ikkunanpielet. Uusia ikkunoita ei kannata edes miettiä ellei vanhat ole rikki ja pokat lahonneet.

Aamen.Siinä vierähtää vuosikymmen jos toinenkin ennenkuin uretaanilla tehty seinien lisäeristys maksaa itsensä takaisin säästyneenä energiana.

[pekkap]

Kysymyksiä?
Onko kukaan lisäeristänyt sisäpuolta 30 mm uretaanilevyillä, johon on valmiiksi liimattu 9 mm kipsilevy?
Voiko sen laittaa suoraan pinkopahvin päälle, vai pitääkö tehdä koolaus?
Myyjä sanoi, että 30 mm uretaani vastaa n. 60 mm villaa?

Et sano mikä on vanhan seinän rakenne, mutta ainakin hirsiseinän kyseessä ollen turvarajana sisäpuoliselle lämpöeristykselle on pidetty 50 mm eristystä.
(Katso esimerkiksi museoviraston korjauskortisto http://www.nba.fi/tiedostot/0f3ed705.pdf

Nuo ohjeet ovat vanhoja ja en tiedä kuinka tarkkaan tutkimukseen ne perustuvat, mutta kyllähän ihan perusfysiikka sanoo, että jos liikaa hirsiseinää eristetään sisältä päin kastepiste siirtyy jonnekin hirren sisälle.

Joten eiköhän se vanhan talon turvallisin sisäpuolinen lisäeristys ole 1-2 puukuitulevyä.

[vesahy]

jos liikaa hirsiseinää eristetään sisältä päin kastepiste siirtyy jonnekin hirren sisälle.

Mitä tämä kastepiste tässä yhteydessä tarkoittaa? Katselin toisinaan luotettavalta taholta eli Wikipediasta ja siellä puhutaan vain vesihöyryä sisältävän kaasun kastepisteestä.

Mutta entä seinän kastepiste, se ei taida olla ihan sama kuin nollapiste, joka jokaisesta seinästä löytyy talvipakkasella? Jos esimerkiksi hirismökin ulkopuolella on kakskyt astetta pakkasta ja sisällä saman verran lämmintä, niin jossain kohtaa siinä hirren sisällä lämpötila on nolla astetta ja jos rakenteessa on kosteutta, niin sehän jäätyy. Kun hirsiseinäisessä saunassa heitän löylyä, niin seiniinhän sitä kosteutta imeytyy jos jossain kohtaa se tiivistyy vedeksi. Lisäeristys siirtää tätä kohtaa johonkin suuntaan, mutta aina siellä sellainen löytyy vai kuinka?

Itse olen saanut teknillistä koulutusta, mutta kun olen laivansuunnittelija, niin näihin asioihin ei tarvinnut paljoakaan ajatuksia uhrata. Seinät kun yleensä ovat teräslevyä, joista höyry ei läpi mene. Termodynamiikkaa tosin opiskeltiin, mutta lähinnä jotat ymmärtäisimme höyrykattilan toimintaperiaatteita.

[pvalila]

Jossain kohdin seinän sisällä tulee vastaan se piste, jossa lämpötila tippuu alle nollan. Mutta kastepisteen suhteen kyse on siitä, että ilma pystyy sitomaan paljon vettä itseensä lämpimänä ja paljon vähemmän kylmänä: kun lämmin ja usein kostea ilma virtaa seinän läpi ja jäähtyy matkaa tehdessään, se saatta tulla niin kylmäksi ettei enää pysty sitomaan riittävästi kosteutta itseensä ja kosteus tiivistyy rakenteisiin. Höyrysulku seinän sisäpuolella on yksi tapa ratkaista tämä ongelma, mutta toimii huonosti esim. kesämökeissä joissa ajoittain pakkanen on sisällä ja lämpö ulkona.

Tuo mitä Vesahy kirjoitti pitää paikkaansa, tärkeintä on yläpohja, yläpohja ja yläpohja. Pitää kuitenkin muistaa, että talon pitää olla kuitenkin myös tiivis: jo nuppineulan kokoisesta reiästä spreijaa kylmää sisään aivan käsittämättömästi. Eli olivat ne ikkunat uudet tai vanhat, niin kyllä niiden pitää olla tiiviit: k-arvot ovat siihen verrattuna toissijainen asia.

Vanhoja ikkunoita täällä kovasti puolustetaan, joten mainittakoon kaksi syytä miksi itse vaihdoin PVC-ikkunoihin: ovat käsittämättömän tiiviit eikä niitä tarvitse (eikä edes voi) koskaan maalata uudestaan. Minulle vähintään lasien uusiminen oli itsestäänselvyys, silmäni eivät kestä optisesti kurjan vanhan lasin läpi katselua . Mutta nostan hattua kaikille, jotka jaksavat vanhat ikkunat kunnostaa: tein sen kerran mökillämme, uhrasin siihen koko kesäloman ja viiden vuoden kuluttua jouduin silti ostamaan uudet muovi-ikkunat sinnekin (sinne pvc sopii ihan hyvin, mökki on rintsikoita uudempi). Jokin meni pieleen, olisi pitänyt irrottaa lasit ja tehdä työ vieläkin paremmin.

[jope]

Mä satsaisin kyllä pvc:n sijaan alumiiniin noissa ikkunanpoka jutuissa. Muovihommia jonkinverran verran värkänneenä tuli havaittua iän ja varsinkin auringon vaikutukset tavaraan.
Uretaaniin vielä että kyllä se sisäpuoliseen lisäeristämiseen kelpaa. Kun on höyrynsulku ja lämmöneriste itsessään. En kyllä ihan menisi allekirjoittamaan noita väitettyjä eristävyys arvoja villaan nähden. Ei se ihan tuplaa ole vaikka paras kuitenkin.
Uretaani on kuutiohinnaltaan ylivoimaisesti kalleinta lämmöneristettä. Lämmöneristysarvoltaan se ei vastaa hintaansa. Eli se ole niin hyvää eristettä mitä hintansa puolesta voisi päätellä. Siitä voi vetää johtopäätöksen että hinta perustuu markkina-arvoihin ja erilaisiin tuotteistamisiin enemmänkin kuin tuotteen ominaisuuksiin. Eli uretaania EI kannata käyttää jos sen toiminta voidaan korvata jollakin muulla materiaalilla,siis jos valintaperuste on kustannukset.
Yleensä uretaanin käyttö kannattaa jos käytettävä tila on kortilla ja työstä maksetaan täysi korvaus. Eli rintamamiestalon yläpohjan lisäeristys teetettynä voisi olla yksi niitä kohteita jossa uretaanin käyttö on vahvasti perusteltua. Routaeristyksissä,lattiaeristyksissä jne. täysin tarpeetonta kun yleensä on hyvin tilaa käyttää halvempia korvikkeita.

[jaakkovaakko]

Itsekin olen funtsinut sisäpuolista lämmöneristystä, kun pinkopahvit ei enää ole kovinkaan hyvässä kunnossa.Miten mahtaa olla puruerisetetyn rakenteen toimivuus, jos eristetään uretaanilevyllä?

[tuuma]

Mun mielipide näihin vanhoihin 100mm puruseiniin on se että sen ansiosta ei ole tullut ongelmia. Eristepaksuus jos kasvaa niin ongelmien riski kasvaa samassa suhteessa. Yläpohja kuntoon ja tuuletus sinne niin säästö voi jopa näkyä kymmenen vuoden jälkeen... Ja jos välttämättä haluaa seiniä eristää niin sitten ulkopuolelta päin. Yksinkertainen esimerkki hyvästä talvitakista => ihon puolella hengittävä mukava materiaali sitten on höyheniä tms. kuohkeaa ja lopulta tuulenpitävä kangas. Jos sen tekisi toistepäin niin kylmä ja epämukavahan se olisi.

[jope]

Kyllä uretaanilla voi sisäseiniäkin eristellä jos haluaa ja ei se puru siellä seinässä siihen sen kummempia sano. Hengittämiset tosin voi unohtaa siihen paikkaan jos semmosilla ennestäänkään mitään merkityksiä on. Eli siirrytään koneelliseen ilmanvaihtoon.
Ennenkuin lähtee uretaanikauppaan kannattaa kuitenkin laskeskella mitä talo kuluttaa lämmittämiseen ja paljonko urtsi seinässä sitä pienentää. Jos vieläkin tuntuu järkevältä niin sitten miettii lisää. Jos pinkopahvit ei pingota tai muuten ei miellytä silmää niin ei sen vuoksi kannata uretaania hakea.

[pekkap]

jos liikaa hirsiseinää eristetään sisältä päin kastepiste siirtyy jonnekin hirren sisälle.

Mitä tämä kastepiste tässä yhteydessä tarkoittaa? Katselin toisinaan luotettavalta taholta eli Wikipediasta ja siellä puhutaan vain vesihöyryä sisältävän kaasun kastepisteestä.

Mutta entä seinän kastepiste, se ei taida olla ihan sama kuin nollapiste, joka jokaisesta seinästä löytyy talvipakkasella?

Koitanpa vastata vaikka en itsekään ole rakennusfysiikkaa opiskellut (ja muunkin fysiikan luennoista korkeakoululla on jo kulunut aika monta vuotta ).

Näissä lisäeristyskeskusteluissa puhutaan usein kastepisteestä. Sillä tarkoitetaan sitä, että talvikeleillä lämpimän ja kostean sisäilman ja kylmän ja kuivan ulkoilman välille seinärakenteessa voi tulla tilanne jossa kastepistelämpötila osuu rakenteen sisään. (eli suhteellinen kosteus on 100 %).

Oheisessa dokumentissa http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=82971 on sivulla 14 hyvä kuva joka havainnollistaa tilannetta.
Ensimmäisessä rakenteessa sisällä on +20C ja ulkona -5C ja vastaavat vesihöyrypitoisuudet 7g/m3 ja 3 g/m3. Tällöin esimerkkirakenteessa piste jossa RH=100%/-3C osuu rakenteen sisään, ja kondenssivaara rakenteen rajapinnoissa kasvaa.

Vanhan rakenteen lisäeristäminen sisäpuolelta kasvattaa riskiä kastepisteen ajautumisesta rakenteen sisään. Ehjä ja toimiva höyrysulku pienentää, mutta ei poista mahdollisuutta ongelmista sisäpuolisen lisäeristyksen aiheuttamasta kondenssista. Siksi vanhojen höyrysuluttomien rakenteiden sisäpuolisen eristyksen turvarajana on tavattu pitää paria puukuitulevyä.

Pekka

[jope]

Tuo linkin sisältö oli aika mielenkiintoinen. Ei sielläkään sisäpuolista eristämistä mitenkään tyrmätty ainoastaan esitettiin epäilyksiä ja todettiin ulkopuolisen lisäeristyksen olevan parempi,mikä tietenkin pitää paikkansa. Kyse nyt oli lähinnä uretaanista ja sitä ei kyllä parane mennä laittamaan ulkopuolelle.

[selfaddict]

Henkilokohtaisesti olen sita mielta, etta uretaanilevyt pitaisi jattaa kivitalojen lammoneristeeksi, kaytetaan niita sitten harkkojen valissa tai lisalammoneristeena sisapuolella. Itsellani on sen verran kokemusta naista levyista, kaytin niita 150-vuotta vanhan kivitalon sisapuoliseen lisalammoneristamiseen.

Ajatuskulkuni tahan ratkaisuun oli seuraavanlainen: Koska kiviseinassa ei ollut mitaan eristetta, se lampiaa hitaasti sisaltapain(valtava luonnonkivimassa) ja kylmenee vastaavasti nopsaan ulkoapain(kylma ja kostea ulkoilma). Kiviseina toimisi tietysti varaavana massana jos sita lammittaisi kokoajan, mutta kuka sita nyt taloaan kesalla lammittaa??? Joten paadyin rakentamaan 2" x 2" koolauksen, joka on irti kiviseinasta, siis tuettu katosta ja lattiasta ja taytin naittein koolauksien valit 50 mm uretaanilevylla. Paras tyokalu tahan homman oli pistosaha, jolla sai tehtya tiivit liitokset puutavaran ja uretaanilevyn valiin. Sitten paalle kipsilevy ja vanhanaikainen hengittava maali.

Tahan asti olen ollut erittain tyytyvainen lopputulokseen ja lammityslaku on pudonnut puoleen entisestaan. MUTTA tama vain siis kivitalossa, en kylla itse koskaan kayttaisi uretaania puutalossa, jossa rakentavuuden hengittavyys on sen terveyden kannalta kaiken A ja O. Ylapohjaan vaan lisaa selluvillaa ja ilmavuodot tilkitsemalla kuriin niin paranee asumismukavuuskin aivan varmasti.