Fuktisol vs styroksi?

[Ellis]

Remonttimme (rm vm -52) etenee hitaasti kohti kellaria. Putkiremontti meneillään, ja pääviemärikin päädyttiin vaihtamaan, joka saattaa toki olla hätävarjelun liioittelua. Lattioita piikattu putkien liepeiltä ja kaivettu jonkun matkaa auki, ja jossain vaiheessa pitäisi täyttää, lämpöeristettä ainakin, ja pesuhuoneeseen vesikiertoinen lattialämmitys saunan puolelle vähän matkaa ulottuen. Vesieristeet ja kaakelointi tulee. Rakennusmiehemme on sitä mieltä, että styroksia vaan lattiaan eristeeksi, Fuktisolista ei ollut kuullut. Mutta täällä palstalla roikkuessa alkaa mietityttämään, että onko se Fuktisol jotenkin erityisen hyvää? MIKSI?
Samaan hengenvetoon vielä kysyisin mielipidettä pesuhuoneen seinästä - kaakelointi ja vesieriste siihen tullee, vaan mitä betonisokkelin ja vesieristeen väliin? Rivinteeraus olisi valmiina, tyydytäänkö siihen ilmarakoineen eristeenä, vai tehdäänkö kuten rakennusmies ehdottaa eli puretaan rivinteeraus (koska se on siinä määrin vinksallaan, että tasoitus hankalaa) ja tilalle joku ilmakuplainen eristeharkko, jolla saattoi olla joku kauppanimi jota en muista?
Kuivaa on kellarisssa TOISTAISEKSI ollut, salaojien toimivuudesta ei tietoa ja saavat jäädä ensi kesään. Sokkelin ulkopuolisia eristeitä ei myöskään nyt aleta kaivamaan.

[kaukomäki]

Mersu vs Lada..
Kannattanee kahlata tuota kellariosiota läpi, sieltä löytyy kaikki aiheesta.
Molemmat eristää, Fuktisol tekee paljon muutakin.

[Tinakenkäpoika]

Tuo Fuktisol/Isodrän/Pordran - tuotteet on kieltämättä hyvin tuntemattomia rakentamisen saralla, täällä päin maata ainakin. Vaan Jos insseille opetetaan koulussa että se on se pikisively, patolevy ja sitten viel rytöksi miten pitää tehdä niin mistäpä he/ne tietäisivät muista tuotteista. Ja kyllähän tuo yhdistelmä toiminee uusissa taloissa joissa on anturan alla kapilaarikatko,muttei oikein näissä vanhemmissa joissa sitä kapilaarikatkoa ei ole anturan alla. Juu ja oma valinta olis ehdottomasti fuktisol, vaikka laitoinkin 8-16 sepelin ja rytöksit valun alle. Kallista tuo kuljettaminen.

Tässä meidän lähellä joku peruskorjaa tälläistä purukasaa kuten tämäkin ja sen verran siellä kävin uteloimassa että näytti tuo piki,nappulalevy ja rytöksi olevan laitettu kellarin ulkoseinille,peruskorjaaja kuuleman mukaan on rak.inssi. Ja ulkovuoraus meni siihen tapaan että rimat veke ja kakkos kakkoset niiden tilalle ja sitten puhallusvillaa märkäpuhalluksena uusien koolauksen väliin. Noin mäkin tuon ulkokuoren sitten teen kun sen aika on, jos tän elämän aikana se aika koittaa, tosin ehkä noi lankut vois kumminkin sieltä poistaa enne koolausta uusiks ja laittaa suoraa sen kakkosnelosen sinne että tulee sen 10 cm eristettä.

[pvalila]

Valitse rakennevaihtoehto vasta sitten, kun itse ymmärrät, mistä on kyse. Materiaalimyyjien ja remppamiesten järkeen älä luota hiukkaakaan. Uusista taloista höpöttävät kierrä kaukaa. Väärä rakenneratkaisu ja hieman karrikoiden saat etsiä uuden talon pilattavaksi...

Jos edes joskus teet kotitehtävät kunnolla niin nyt on juuri se paikka.

[Koivu]

Jos kellarin lattian alla on:

a) sepeli, fuktisol, styroksi ja valu
b) sepeli, styroksi ja valu

, niin jos tuotenimet unohdetaan ja mietitään että mikä ero noilla on fysiikan kannalta? Onko eroa jos ei mietitä kerroksien paksuuksia?

[kaukomäki]

Jos kellarin lattian alla on:

a) sepeli, fuktisol, styroksi ja valu
b) sepeli, styroksi ja valu

, niin jos tuotenimet unohdetaan ja mietitään että mikä ero noilla on fysiikan kannalta? Onko eroa jos ei mietitä kerroksien paksuuksia?

Miksi kohdassa A: sepeli ja styroksi???

[Koivu]

Jos kellarin lattian alla on:

a) sepeli, fuktisol, styroksi ja valu
b) sepeli, styroksi ja valu

, niin jos tuotenimet unohdetaan ja mietitään että mikä ero noilla on fysiikan kannalta? Onko eroa jos ei mietitä kerroksien paksuuksia?

Miksi kohdassa A: sepeli ja styroksi???

Sen vuoksi että täällä on puhuttu niin tehtävän tai moni on täällä puheidensa mukaan niin tehnyt. Mutta voisihan noi kohdat muotoilla uudestaan:

a) fuktisol, styroksi ja valu
b) sepeli, styroksi ja valu

Kiinnostaisi kuulla fysiikan näkökulmasta että mitä eroa noilla on veden kannalta jos jätetään tuotemerkit ja paksuudet pois?

[Tinakenkäpoika]

Matti varmaan tuohon on oikea henkilö vastaamaan.

[DonJenzus]

a) fuktisol, styroksi ja valu
b) sepeli, styroksi ja valu

Kiinnostaisi kuulla fysiikan näkökulmasta että mitä eroa noilla on veden kannalta jos jätetään tuotemerkit ja paksuudet pois?

Ei tässä mitään vysiikkaa tule mutta...

Sepeli toimii kapillaari katkona...eiks ni.
Fuktisol toimii kapillaari katkona...eiks ni.

Sepeli ei ole kovinkaan hyvä lämmöneristys. Routa eristeenä toimii hyvin, mutta on turhan huokoista eristääkseen.
Fuktisol on hyvä lämmöneristäjä.
Jos meinaat vaihtaa kellariin maa-aineet eli 20-30 cm sepeliä, niin anna mennä vaan. Jos taas korkeus antaa periksi niin sitten ladot fuktisolit sinne maahan. Eli fuktisoli säästää työssä ja maa-ainesten vaihdossa.

Kyllähän noihin uusiin taloihin laitetaan ihan 30cm sepeliä ja siihen lattiastyroksi. Enkä ole kuullut että niissä jotain riskiä piilisi.

Eli A & B vaihtoehdot on molemmat hyviä. A vaihtoehto hintsusti parempi. Fuktisoli kun ei vety ja antaa siis paremman lämpöeristyksen, jne...
Niinkuin Tinakenkäpoika totesi, niin Matilta löytyy hirviästi tietoa, miksi, milloin ja miten.
Soittele Alanderin Matille tai pyydä remonttimiestäsi soittamaan. Jos ei kerran remonttimies ole Fuktisolista kuullut niin nythän on hyvä aika jotain uutta senkin oppia

[Pitkä]

Tuo Fuktisol/Isodrän/Pordran - tuotteet on kieltämättä hyvin tuntemattomia rakentamisen saralla

Niin on, todella tuntemattomia. Eikä taida olla VTT:n sertifikaattia vieläkään.

Väärillä työtavoilla on pilattu monta remonttikohdetta, mutta se ei johdu siitä että lämpöeristeenä on käyttetty styroksia vaan jostain aivan muusta.
Usein juuri remppamiehiltä saa käytäntöön ja kokemukseen perustuvaa tietoa tuotteista ja niiden sopivuudesta eri kohteisiin. Myyntimiesten puheisiin kannataa suhtautua aina vähän varauksella, heillä on yleensä vain provikat mielessä.
Jokainen vanhan talon remontti on yksilöllinen, tapauskohtainen suunittelu on kaiken lähtökohta. Kunnollinen suunittelu helpottaa montaa asiaa remontissa.

[Matti Alander]

Salaojittavat lämmöneristeet ovat olleet käytössä pohjoismaissa jo kymmeniä vuosia, etupäässä korjausrakentamisen puolella. Alkuperäinen tuotemerkki on Pordrän, jonka alkujuuret juontavat Saksaan.
Suomessa myydään ja toimitetaan etupäässä kahta merkkiä, Isodrän ja Fuktisol. Fuktisol tuotteen valmistaa Pordrän Sverige Ab ja tuotemerkin omistaa M. Alander Oy. M. Alander Oy toimittaa myös Pordrän nimellä varustettuja tuotteita, kuten levymäisiä salaojittavia lämmöneristeitä, sekä salaojitusmoduuleja, joiden sisään on integroitu salaojaputki valmiiksi.
Salaojittavilla lämmöneristeillä on kaikilla Ruotsalainen tyyppihyväksyntä ja niiden käyttö on niiden valmistusmaassa yleisempää, kuin Suomessa. VTT:n serttifikaatti on paremminkin käännetty mainos ja sen alareunassa lukeekin, ettei VTT vastaa tuotteesta, vaan tiedot on saatu valmistajalta. RT kortin tarina on myös samantyyppinen, sitä ylläpitää rakennustietokeskus. Molempien ylläpitäminen tulee hyvin kalliiksi ja asiakas tietysti maksaa, joten ainakin me olemme tyytyneet Ruotsalaiseen tyyppihyväksyntään pelkästään. Nykyisin pääosa tiedoista imuroidaan Internetistä ja kotisivuilta, joten paperisten versioiden aika alkaa olla ohi.
Tyyppihyväksynnästä selviää tuotteen toimintaperiaatteet ja testitulokset ja sitä saa meiltä sähköisenä tai paperiversiona pyydettäessä. Lisäksi on saatavana paljon muutakin tietoa aiheesta yli 15 vuoden ja monien haastavien kosteusvauriokorjausten kokemuksella kokemuksella.
Rakenteiden kosteustekninen toimivuus on monen tekijän summa ja siksi varsin monimutkaista. Ratkaistessa kosteusteknistä toimivuutta tarvitaan monenlaista erikoistietämystä, mikä ei ole ihan helposti koko Suomen remppamiesten halinnassa. Olen kuitenkin omalta osaltani yrittänyt levittää tietoa niin paljon kuin se on mahdollista, jotta mahdollisimman monet voisivat viettää aikaansa terveellisemässä sisäilmassa.
Tämä kaikki kuitenkin vaatii rahaa ja aikaa, sekä paljon viitseliäisyyttä.

Sitten vielä varsinaiseen asiaan: Lattia rakenteessa salaojittavalla lämmöneristeellä saadaan aikaiseksi kapillaarikatko, joka silti on vesihöyryä hyvin läpäisevä, salaojittavaan eristeeseen pysty sitoutumaan kosteutta, koska se valuttaa salaojituskykynsä vuoksi ylimääräisen kosteuden pois.
Paras mahdollinen lattiarakenne ja tehokkain kuivuminen aikaansaadaan käyttämällä pelkästään salaojittavaa eristettä lattian eristämisessä, silloin pienet vesieristeiden vuodot eivät vaikuta mitenkään, vaan lattia kuivuu erittäin nopeasti alaspäin.
On kuitenkin tehty paljon säästörakenteita, joissa salaojittavan eristeen yläpuolella on käytetty lattia Eps kerrosta, jossa on kohtuullisen pieni vesihöyrynvastus ja rakenne toimii ulospäin kuivuvana rakennusfysiikan mukaisesti. Tämä rakenne on tullut mieleen eristäessä Eps-muottivaluharkoilla toteutettuja kellarin seiniä.
Korjausrakentamisessa tulee usein vastaan huonetilan korkeus ja edellä kuvatuilla toimenpiteillä voidaan huonetilan korkeutta kasvattaa ja useasti välttää kallis sokkelin jatkaminen alaspäin.
Alan asiantuntijoiden VTT:n henkilökunnan ja Vahasen toimiston työntekijöiden tehdessä itselleen uusia omakotitaloja on yleinen lattiarakenne, kevytsorakerros alimmaisena ja salaojittava lämmöneriste päällimmäisenä. Tämä on erinomainen rakenne, joka kuitenkin on mahdollinen yleensä ainoastaan uudisrakennuksissa, joissa tilaa on käytössä helpommin korkeussuunnassa.
Tiiviit lämmöneristyskerrokset ovat aina ongelmallisia, varsinkin ulkopuolelle asennettaessa. Ne hidastavat kuivumista ulospäin, saattavat vettyä vuosikymmenten kuluessa, kerätä vettä päälleen jo ensi valusta alkaen jne... Myöskään muovikalvon käyttöä lattiarakenteissa ei enää ole vuosikausiin suositeltu, sen kosteusteknisen riskin takia. Paras tapa on tehdä lattiasta ulospäin kuivuva, hyödyntäen lämpimän korkeampaa höyrynpainetta, jotta ylimääräinen kosteus pysyy maaperässä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää vähintään 3 asteen lämpötilaeroa, jotta kosteusvirta on kohti maaperää.

Salaojittavan lämmöneristeen ja samasta materiaalista valmistetun Eps-levyn toiminterot ovat seuraavat: Salaojittavalla eristeellä on seuraavat toimintaperiaatteet: Lämmöneristys ( sama eristyskyky kuin Eps-levyillä ), salaojituskyky ( 370 litraa metrillä 100 mm vahvuudella ), Kapillaarikatko ( max kapillaarinen kosteudennousu 15 mm ), kuivaava ominaisuus olemattoman vesihöyrynvastuksen ansiosta, vettymätön vedenpaineettoman rakenteen ja Bitumilatexi suojauksen ansiosta. Eps levyn toimintaperiaate: Hyvä lämmöneristys, ei lahoa eikä mätäne, vettyy hitaasti ja kestää kohtuullisesti kosteutta.

Toivottavasti edellisestä pitkästä litaniasta on hyötyä asian selvittelyssä ja hyvää uutta vuotta kaikille palstan lukijoille. Yksi tärkeä asia vielä joka ketjusta kävi ilmi on suunnittelun tärkeys ja oikean osaajan löytäminen. Hyvän lopputuloksen aikaansaaminen pelkästään kuuntelemalla eri remppamiesten usein ristiriitaisia väitteitä, johttaa aivan liian usein kalliiseen ja toimimattomaan lopputulokseen.

[Tinakenkäpoika]

Niin, minusta tuo lähinnä harmi ettei tuota oivaa tuotetta tunneta paremmin. Koska arvaa miten kiva olisi jos sitä saisin lähimmästä Starkista ostaa, eikä tarvitsisi rahtauttaa tuolta matin seudulta ja maksaa aika kohtuu suuria rahtikuluja. Jos tilanne olisi niin että saisi sitä tuosta Starkista, niin en olisi kahta kertaa miettinyt että laitanko ja nytten kellarin lattiassa olisi 8-16 soran tilalla kyllä fuktisolit, vaikka se maksaisikin 25 egee neliö.

Tuo Fuktisol/Isodrän/Pordran - tuotteet on kieltämättä hyvin tuntemattomia rakentamisen saralla

Niin on, todella tuntemattomia. Eikä taida olla VTT:n sertifikaattia vieläkään.

Väärillä työtavoilla on pilattu monta remonttikohdetta, mutta se ei johdu siitä että lämpöeristeenä on käyttetty styroksia vaan jostain aivan muusta.
Usein juuri remppamiehiltä saa käytäntöön ja kokemukseen perustuvaa tietoa tuotteista ja niiden sopivuudesta eri kohteisiin. Myyntimiesten puheisiin kannataa suhtautua aina vähän varauksella, heillä on yleensä vain provikat mielessä.
Jokainen vanhan talon remontti on yksilöllinen, tapauskohtainen suunittelu on kaiken lähtökohta. Kunnollinen suunittelu helpottaa montaa asiaa remontissa.

[Matti Alander]

Rautakaupasta tietysti puuttuu paljonkin tuotteita, eikä siellä mitenkään voikkaan varastoida kaikkea. Samoin tietoa puuttuu paljon ja tuskin sitä ihan vähässä ajassa ja pienin kustannuksin tähän maahan saakkaan levitettyä.
Monet messut on kyllä kierretty vuosien saatossa, kursseja ja koulutuksia pidetty, mainoksia kustannettu ja jne...
Parhaaksi markkinointitavaksi olen huomannut oman jälleenmyyjäketjun, joka voi olla hyvinkin tehokas. Tärkeä kanava on myös suunnittelutoimistot, silloin kun kyseessä isot kohteet, kuten päiväkodit, koulut ym.
Rintamamiestalojen kohdalla tämä palsta on ollut melko hyvä tiedonlevittäjä, vielä kun tuo uudisrakennuspuoli pääsisisi tuosta ikuisesta säästämisestä.
Suomessa on kyllä muutamia hyvinkin valveutuneita rautakauppoja, jotka kuukausittain tilaavat tavaraa ja ovat perehtyneet aiheeseen, mutta monasti sitten asennuspuolella töpeksitään.
Jyväskylän suuntaan Jämsään on tulossa uusi myyntipiste, joka palvelee keski-Suomen aluetta, jolloin päästään nopeampiin toimituksiin ja ehkä hieman pienemmin rahdein. Jämsän toimipistettä tulee hoitamaan Kari Lahti ja hänet tavoittaa numerosta 014-714933. Toiminta alkaa vuoden alussa ja pyrimme kouluttamaan heidän henkilökuntaansa ajantasalle heti alkuvuodesta.
Lahdessa on toimiva myyntipiste ollut jo n. 10 vuotta ja sitä hoitaa Lars Skofelt ja hänet tavoittaa numerosta 0500-350436. Latelle on myös vuosien mittaan kertynyt hyvät tiedot aiheesta ja niitä kannattaa hyödyntää.
Kuopion pistettä hoitaa Jouni Tarvainen ja hänen numeronsa on 050-5482337 ja kokemusta on myös usealta vuodelta.
Ei se keski-Suomen toiminta nyt ihan huonosti pitäisi olla, mutta tietoa tarvitaan yhä lisää enenevissä määrin.
Ouluun kun vielä saataisiin hyvä toimija, niin homma pelaisi.
Rautakaupan huono puoli on mielestäni asennuspalvelun puute, jota useasti tarvitaan varsinkin salaojaremonteissa, lattiahommat ovatkin sitten helpompia.
Eiköhän tuo kotitaloustyön verovähennys ala tuoda vipinää näihinkin hankkeisiin, ainakin täällä Turun suunnassa on se hyvin havaittavissa.

[Tomppa]

Veikkaisin että 5 vuoden kuluessa tuote on huomattavasti tunnetumpi ja yleisesti käytössä.Tietoisuus hyvästä tuotteesta kyllä leviää varmasti.
Tässä meidän kylällä on ollut ilo huomata kuinka tuotetta on käytetty koulujen saneerauksessa.Paikallisella yläasteella on parhaillaan menossa salaoja-ja perusmuurin eristys remontti ja pihassa oli helvetinmoinen vuori Isodräniä.Paikallinen lukio rempattiin viime kesänä ja tuskin projektit jää tähän kun noita kunnan rakennuksia kyllä riittää.Jututin yhtä työmiestä lukion työmaalla viime kesänä ja kertoi että heidän firmansa on tuotetta käyttänyt muutamassa projektissa ja oli sitä mieltä tuote yleistyy varmasti todella paljon.
Kerroin tehneeni juuri itselleni kellarirempan ja käyttäneeni Isodräniä ja kaveri kysyi että mistä itse olin tuotteesta kuullut.Mainitsin tämän foorumin ja selvisi että kaverilla oli itselläänkin rintsikka...Kysyin piruuttani että mihin ylimääräiset levyt ja jämäpalat menee työmaalta.Kaveri virnisti ja näytti omaa pakettiautoaan... Alkoi kuulemma yhden kellarirempan verran olevan jemmassa.